Akuutin Arkisto
17.2.2009
Ajatusten lukijaksi?
Olemus, äänenkorkeus, katse ja kädenliikkeet kertovat, mitä ihminen todella ajattelee ja tuntee - vaikka ne olisivat ristiriidassa puheen kanssa. Kehonkieleen perehtymällä voimme oppia ymmärtämään muita ja vaikuttamaan heidän mielipiteisiinsä ilman, että he edes huomaavat. Näin lupaa elekieleen ja sen tulkintaan perehtynyt ruotsalainen kouluttaja, kirjailija ja tv-persoona Henrik Fexeus, joka kirjassaan Ajatusten lukijaksi opastaa, miten ajatuksia luetaan.
Me teemme sitä jo nyt – tietämättämme.
Henrik Fexeus uskoo vakaasti siihen, että ajatuksia voi lukea. Se ei ole hänen mielestään yhtään salaperäisempää tai ihmeellisempää kuin se, että ymmärtää puhekumppanin sanoja. Fexeuksen mukaan me luemme toistemme ajatuksia jo nyt koko ajan, huomaamattamme. Hän on myös vakuuttunut, että jos tietäisimme paremmin mitä teemme ja miten sen teemme, voisimme kehittää taitoamme ja onnistua ajatusten lukemisessa entistä paremmin.
– Eleemme, ilmeemme, tapamme istua, puhenopeutemme, sananvalintamme ja niin edelleen viestivät puhekumppanillemme monenlaisia asioita. Ja niiden perusteella voi aika nopeasti saada hyvän käsityksen siitä, mitä toinen tuntee tai ajattelee, riippumatta siitä, mitä hän sanoo sanoilla. Sanoja on helppo hallita ja valita, mutta sanaton viestintä kertoo totuuden, Fexeus lataa.
Ajatukset heijastuvat kehoon
Joka ikinen ajattelemasi ajatus vaikuttaa tavalla tai toisella myös kehoosi. Esimerkiksi kun sinua pelottaa, suutasi kuivaa ja veren virtaus reisilihaksiin lisääntyy, jotta pikainen pako olisi mahdollinen. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkkailemalla ihmisessä tapahtuvia fyysisiä muutoksia saa hyvän käsityksen hänen mielentilastaan, tunteistaan ja ajatuksistaan.
Paitsi että ajatukset heijastuvat kehoon, samaa tapahtuu myös toisinpäin: se, mitä teemme kehollamme, vaikuttaa mieleemme. Fexeus opastaa kirjassaan testaamaan tätä esimerkiksi seuraavalla tavalla:
- pure hampaasi yhteen
- rypistä kulmiasi
- tuijota eteesi yhteen pisteeseen
- pysy tässä asennossa kymmenen sekuntia
Jos harjoituksen tekee oikein, alkaa kiukuttaa, koska harjoituksessa tehdään kasvoilla samat lihasliikkeet kuin silloin, kun on oikeasti kiukkuinen. Puremalla hammasta, rypistämällä kulmia ja tuijottamalla yhteen pisteeseen, kerroit siis hermostollesi, että olet vihainen.
– Järjestelmä toimii molempiin suuntiin. Tämän ymmärtäminen on ensimmäinen askel matkalla ajatustenlukijaksi, Fexeus hymyilee.
Jopa yli 90 prosenttia viestinnästä sanatonta
Valtaosa kahden ihmisen välisestä viestinnästä tapahtuu sanattomasti. Se, mitä ilmaistaan sanallisesti, on joskus vain alle kymmenen prosenttia viestinnän kokonaismäärästä. Muu viestintä tapahtuu kehon ja äänensävyn välityksellä.
Tästä huolimatta keskitymme yleensä itsepäisesti kuuntelemaan, mitä joku meille sanoo eikä sitä miten hänen sen sanoo.
– Ensimmäinen ja usein vaikein tehtävä on se, että alkaa kiinnittää huomiota toiseen ihmiseen. Me olemme niin täynnä itseämme, että ajatellemme itseämme koko ajan: "mitenköhän vastaisin tuohon fiksusti", "näytänköhän paremmalta jos istun näin". Oman itsen unohtaminen hetkeksi ja keskittyminen toiseen ihmiseen kuulostaa helpolta, mutta se ei ole sitä. Se on jo iso askel, Fexeus muistuttaa.
Tunteiden vallassa
Kun mielessämme herää tietty tunne, sanomme yleensä, että "tunnemme" esimerkiksi iloa. Se, mitä varsinaisesti tunnemme, on Fexeuksen mukaan kehossamme tapahtuvat fyysiset muutokset.
Tarkkailemalla esimerkiksi ilmeiden muutoksia saamme tietoa paitsi puhekumppanin sen hetkisistä tunteista myös siitä, millainen tunne hänessä on heräämässä. Koska lihakset reagoivat nopeammin kuin tajunta, tunteen heräämisen voi nähdä jo ennen kuin ihminen itse tulee tietoiseksi siitä. Siis ennen kuin hän alkaa varsinaisesti "tuntea".
– Silmiin ja kasvoihin kannattaa aina katsoa. Suulla voi toki valehdella esimerkiksi tekohymyä, mutta emme pysty tekemään samaa muilla kasvojen osilla. Eli vaikka suu hymyilisikin, niin silmät eivät hymyile tekohymyä. Myös käsien eleet ovat hyviä tarkkailtavia. Jos esimerkiksi joudumme miettimään kovasti sanomisiamme, käsien eleet katoavat. Sekin voi kertoa jotain puhekumppanin ajatuksista ja tunteista, Fexeus valottaa.
Sopeudu toisen ihmisen tapaan kommunikoida
Haluaisitko nähdä, milloin joku valehtelee? Haluatko oppia kääntämään vastarinnan kunnioitukseksi? Tai haluatko saada esimiehen uskomaan ideoitasi? Tätä kysyy Fexeuksen viime vuonna julkaistu kirja "Ajatusten lukijaksi" ja antaa vinkkejä työnhakutilanteeseen, treffeille tai kun muuten vain haluaa saada läpi ajatuksiaan.
– Kenestä me pidämme eniten maailmassa? Itsestämme. Entä seuraavaksi eniten? Kaltaisistamme. Haluamme seurustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat samanlaisia kuin me, näkevät maailman samoin, pitävät samoista asioista ja inhoavat samoja asioita. Erään tutkimuksen mukaan palkkaamme myös työntekijöiksi mieluiten kaltaisiamme, Fexeus sanoo.
– Siksi kannattaa huomaamatta ja pikkuhiljaa jäljitellä toisen ihmisen tapaa kommunikoida. Myötäilemällä toista osoitat olevasi samanlainen kuin hän. Näin hänessä herää halu kannattaa ajatuksiasi. Se, mitä sanot, on sellaista, mitä hän olisi voinut keksiä itsekin, koska olette niin samanlaiset, Fexeus vinkkaa.
Myötäile ensin, johdata sitten
Myötäilemällä toista ihmistä saavutetaan kaksi hyötyä. Puhekumppanin on helpompi ymmärtää, mitä tarkoitat, koska ilmaiset itseäsi sanattomasti samalla tavalla kuin hän itse. Toinen hyöty on se, että puhekumppani alkaa pitää sinua mukavampana ihmisenä kuin ennen.
Käyttämällä sanatonta viestintää oikein pystyy myös vaikuttamaan puhekumppaniin. Yksi hyvin konkreettinen käyttötapa on saada alakuloinen ystävä tai tuttava piristymään.
– Tämä sopii tilanteisiin, joissa ystävä on vähän alamaissa. Ryhdy jäljittelemään ystäväsi kehonkieltä. Älä ilmaise kehollasi aivan yhtä synkkää mielialaa kuin ystäväsi, vaan myötäile vain sen verran, että osoitat ymmärtäväsi hänen tunteensa. Koeta sitten muuttaa omaa kehonkieltäsi avoimemmaksi ja myönteisemmäksi. Kohenna ryhtiäsi, elehdi avoimemmin ja ala hymyillä.
– Pidä huoli, että ystäväsi seuraa mukana muutoksessa. Jos hän putoaa kyydistä eli ei enää seuraa mukana, peräänny hieman ja yritä uudelleen. Kun olet lopulta saanut aikaan riittävän muutoksen toisen kehonkielessä, olet samalla muuttanut hänen mielentilaansa. Eihän kukaan voi olla mieli maassa, jos kulkee selkä suorana, pää pystyssä ja hymyilee aidosti, Fexeus toteaa.
Älä tulkitse liikaa
Fexeus ei pidä sanasta kehonkieli. "Kieli" kuulostaa hänestä siltä, että jossain on olemassa sanasto, jonka voi päntätä ulkoa.
– Kyllähän sellaisiakin kirjoja on. Niissä opetetaan, että jos ihminen ristii käsivarret rinnalleen, hän on vihainen tai torjuva. Mutta syy saattaa olla jossain ihan muualla. Voi olla, että huoneessa on kylmä ja ihminen risti kätensä pysyäkseen lämpimänä.
Ilme ei myöskään kerro mitään aiheuttajastaan, Fexeus muistuttaa. Jos esimerkiksi näet jonkun olevan vihainen, sen ei tarvitse merkitä, että hän olisi vihainen sinulle.
– Ilmeitä tarkkailemalla voi huomata, milloin toisen mielessä alkaa herätä esimerkiksi surua, kiukkua, pelkoa tai halveksuntaa ennen kuin hän itse huomaa mitään. Mutta kannattaa harkita tarkkaan, mitä tiedoilla tekee. Puhekumppanihan ei ole kertonut näitä asioita tietoisesti, ja ne ovat todella henkilökohtaisia. Jos kajautat suoraan, mitä olet saanut selville, toinen voi kokea sen yksityisyytensä loukkaamiseksi.
Käveleväksi valheenpaljastimeksi?
Valehtelu onnistuu helpoimmin sanallisesti, ilmeillä se sujuu kömpelömmin ja kaikkein kehnoimmin valehtelemme kehollamme. Siksi onkin ironista, että kiinnitämme huomiomme pääasiassa siihen, mitä joku sanoo.
– Jos epäilemme jonkun valehtelevan, keskitymme entistä tarkemmin hänen sanoihinsa - vaikka pitäisi tehdä juuri päinvastoin eli keskittyä siihen, mitä hän kertoo kehollaan ja äänensävyllään, Fexeus sanoo.
Mutta voiko ihmisestä tosiaan nähdä, milloin hän valehtelee? Kyllä ja ei, vastaa Fexeus.
– Voimme huomata merkkejä, jotka kertovat siitä, että ihminen on stressaantunut tai hermostunut, emme niinkään sitä, että hän valehtelee. Mutta aina muuta ei tarvitakaan.
– Kannattaa panna merkille, jos itsessä syntyy ristiriitainen tai epämukava tunne. Se todennäköisesti syntyy siitä, että puhekumppanin keho puhuu eri viestiä kuin sanat.
Asiantuntija: HENRIK FEXEUS, elekieleen ja sen tulkintaan perehtynyt ruotsalainen kouluttaja, kirjailija ja tv-persoona
Toimittaja: TIIA VÄRE