Akuutin Arkisto
17.2.2009
Onko lukihäiriö este vai avain menestykseen?
Suomessa arvioidaan olevan liki miljoona erilaista oppijaa. Lukihäiriöstä eli lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudesta kärsii jopa 10 - 15 prosenttia suomalaisista. Lukivaikeus, lukihäiriö ja dysleksia tarkoittavat yhtä ja samaa ilmiötä, joka ilmenee lukemisen, kirjoittamisen tai luetun ymmärtämisen vaikeutena.
Ongelmia saattaa olla joko yhdellä tai useammalla näistä alueista. Esimerkiksi lukeminen voi olla hidasta, mutta kirjoittaminen sujuu ongelmitta, tai kirjoittaminen voi olla työlästä ja kirjoitusvirheet yleisiä, mutta lukeminen sujuu. Lukivaikeus ei kuitenkaan tarkoita luku- tai kirjoitustaidottomuutta.
Lukihäiriön aiheuttajaa on määritelty monin eri tavoin. Yleisen käsityksen mukaan lukihäiriö on neurologinen tai neurobiologinen häiriö, jonka seurauksena lapsella tai nuorella on vaikeuksia oppia lukemaan ja/tai kirjoittamaan.
Lukihäiriö saattaa johtua muun muassa fonologisen prosessoinnin ongelmasta eli lukihäiriöisellä on vaikeuksia oppia kirjain-äänne -vastaavuutta. Lievänä lukihäiriötä pidetään, jos ongelmia on ainoastaan lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa, mutta muu kouluoppiminen sujuu normaalisti.
Lukivaikeudesta kärsivälle kaksoiskonsonantit ovat vaikeita, tekstistä puuttuu kirjaimia tai ne vaihtavat paikkaa (b ja d, b ja p, t ja d, k ja g, i ja e tai nk ja ng voivat mennä sekaisin), lisäksi pitkän ja lyhyen vokaalin erottaminen voi olla vaikeaa (a tai aa). Lisäksi lukiessa ja kirjoittaessa sanan loppu tai lyhyet sanat voivat jäädä pois. Kirjoittamisen puolella keskeinen ongelma on yleensä tekstin tuottaminen.
Lukihäiriö miesten ongelma
Lukihäiriö on miehillä yleisempää kuin naisilla, mutta sukupuolijakauman tarkkaa syytä ei tiedetä. Puheterapeutti Anneli Ylihervan mukaan yksi syy on se, että tytöt suuntautuvat kielellisiin asioihin, kun pojat puolestaan ovat kiinnostuneempia visuaalisuuteen liittyvistä asioista. Ero tyttöjen ja poikien välillä näkyy myös aivoissa.
Tutkimuksissa on havaittu, että tyttövauvoja kiinnostavat ihmisten kasvot, kun taas poikia kiinnostavat enemmän esimerkiksi vuoteen yläpuolella roikkuva lelu. Toinen selittävä tekijä on ympäristö.
– Tytöille puhutaan paljon enemmän ja heiltä edellytetään monipuolisempaa kielellistä vastaamista kuin pojilta, sanoo Yliherva, jonka mukaan tyttöjen kielenkehitystä tuetaan automaattisemmin kuin poikien.
Perimä selittää lähes puolet lukihäiriöistä ja usein lukivaikeudet rasittavatkin samaa sukua sukupolvesta toiseen. Tulevaisuudessa lukiongelmaisia saatetaan auttaa geenitoiminnan puutosta korjaavalla lääkehoidolla. Yliherva uskoo lääkehoidon auttavan parhaiten henkilöitä, joilla on perinnöllinen lukihäiriö.
Rivit hyppivät lukiessa
"Minä olin aina perheen hidas. Tottahan se oli, tiesin ja hyväksyin sen. Kirjoittaminen ja lukeminen olivat aina kamalan vaikeita", kuvailee kaikkien aikojen myydyin kirjailija Agatha Christie omaa lukiongelmaansa.
Myös parikymppiselle Sakari Hartikaiselle lukeminen on Agatha Christien lailla tuskaista. Hartikaisella on lievä lukihäiriö.
– En ole neljään vuoteen lukenut kirjoja. Yleensä jaksan lukea ensimmäisen sivun, mutta sen jälkeen ennemmin torkahdan kuin jatkan eteenpäin, kertoo Hartikainen.
Ylihervan mukaan normaali aikuinen lukija tunnistaa kirjaimen jopa 0,2 sekunnissa ja saa hyvin nopeasti koottua kirjaimista kokonaisen sanan ja sen merkityksen. Lapsella aikaa menee hieman kauemmin. Lukihäiriöiselle taas normaali lukeminen on erittäin hidasta.
Ääneen lukeminen aiheuttaa pelkoja
Lukihäiriöisen on vaikea tunnistaa kirjaimen ja äänteen välinen yhteys. Tämän vuoksi lukihäiriöisen ääneen lukeminen on hidasta, kankeaa ja takeltelevaa.
Anneli Ylihervan mukaan hitaan prosessointikyvyn ja normaalia suppeamman sanavaraston vuoksi moni lukihäiriöinen jännittää yleisön edessä puhumista, koska vaikeuksia voi olla esimerkiksi sanojen taivuttamisessa oikein ja sananlöytämisessä.
Hartikainen kertookin välttävänsä mahdollisuuksien mukaan yleisön edessä puhumista. Hän pelkää sanojen sotkeentumista, jolloin suusta voi päästä asia yhteyteen sopimattomia sanoja.
– Pahimmassa tapauksessa tuntuu siltä, että "vintti" pimenee ja ajatus ei kulje lainkaan. Yksi tuskallisimpia kokemuksia oli luokan edessä esiintyminen opinnäytetyöseminaarissa, kertoo Hartikainen, joka valmistui hiljattain kiviartesaaniksi ammattikoulusta.
Luovuus ja lukihäiriö
Kulkevatko luovuus ja lukihäiriö käsi kädessä? Erilaisten oppijoiden joukosta löytyy monia menestyneitä oman alansa huippuosaajia aina talousguruista taiteilijoihin. Kuinka moni meistä tietää, että miljoonia Ikealla tahkonnut Ingvar Kamprad oli kouluaikanaan erilainen oppija.
– Lukihäiriöisillä ongelmat ovat yleensä kielellisillä aluilla, mutta heillä voi olla hyvin vahvoja alueita oikeassa aivopuoliskossa, jossa sijaitsevat näönhahmottamiseen sekä rytmin ja melodian erottamiseen liittyvät taidot. On loogista ajatella, että jos ei-kielelliset taidot ovat vahvoja, niin niitä myös harjaannuttaa entistä paremmiksi. Näin ollen lukihäiriöisistä voi löytyä hyvinkin lahjakkaita tyyppejä.
Hartikainen osallistui ammattikouluaikana ammattitaidon suomenmestaruuskilpailuihin menestyksekkäästi. Viime vuonna hänet valittiin Taitajien Taitajaksi voitettuaan toisen kerran peräkkäin kilpailun kivityösarjan. Syksyllä Hartikainen jatkaa opintojaan arvostetussa Lahden Muotoiluinstituutissa teollisen muotoilun linjalla, jonne hän pääsi ensi yrittämällä.
– Unelmani on työskennellä suunnittelun, arkkitehtuurin tai teollisen muotoilun parissa, kertoo Hartikainen tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Asiantuntija: ANNELI YLIHERVA, puheterapeutti, filosofian tohtori, Oulun yliopisto
Toimittaja: OUTI JUVANI
Lisätietoja: www.erilaistenoppijoidenliitto.fi