Akuutin Arkisto
17.3.2009
Ivalon terveyskeskusta ei lääkäripula vaivaa
Terveyskeskukset ovat olleet paljon otsikoissa – milloin lääkäripulan ja milloin sen vaikutusten vuoksi. Tämän vuoksi onkin hyvä kuulla terveyskeskuksesta, jossa menee hyvin. Tällainen löytyy Inarin kunnasta, Ivalosta. Siellä ei paljon puhuttu lääkäripula vaivaa, ja näin lääkärit pääsevät jälleen näkemään työn parhaita puolia.
– No kyllä se on ihmisen elämässä mukanaoloa kehdosta hautaan, aivan sananmukaisesti. Näiden vuosien jälkeen, kun tuntee ihmisiä ja perheitä jo neljässä polvessa ja ihmiset tuntevat minut, niin se on aika intiimiä ja joka päivä yhtä kiehtovaa, terveyskeskuslääkäri Pekka Harve kertoo työstään Ivalon terveyskeskuksessa.
Harve vietti lapsuudessaan paljon aikaa Lapissa, joten hänelle oli selvää, että kun lääkärin opinnot olisivat valmiit, tulisi hän palaamaan pohjoiseen. Lappiin saapuessaan hänellä oli työstä idyllinen kuva.
– Minulla oli ihanteellinen ja ehkä vähän naiivikin kuva maalaislääkärin ihanuudesta. Nyt 36 vuoden jälkeen on hauska nähdä, että se naiivi ja ihanteellinen käsitys oli ihan oikein – semmoista se työ oli kuin kuvittelinkin. Ja on edelleenkin, Harve kertoo.
Kaupungeissa vaikeaa
Terveyskeskuslääkärin työ herättää myös muita ajatuksia.
– Minulla on semmoinen mielikuva, että se huono terveyskeskusten julkisuuskuva koskee kaupunkeja. Kaupunkien riesana on jatkuva rakennemuutos. Helsinki on ehkä siitä kaikkein hankalimpia esimerkkejä. Nopeassa henkilökunnan läpivirtauksessa ei synny pitkäaikaisia potilaskontakteja.
– Toinen asia on se, että etelässä sairaalat ovat niin lähellä. Työnkuva on paljon yksipuolisempi ja ehkä vähemmän haastava, Harve pohtii syitä terveyskeskustyön ajoittain huonoon maineeseen.
Työ palkitsee
Ivalon terveyskeskuksessa on tällä hetkellä täysi miehitys. Kuusi lääkärinvirkaa on mitoitettu alueen omalle, noin 7000 hengen väestölle. Tämä mahdollistaa sen, että työ koetaan palkitsevana ja mielekkäänä.
– Työ on äärimmäisen monipuolista, palkitsevaa ja vaihtelevaa. Tämän työn pehmeä ydin on nimenomaan perhelääkärityö.
Aina ei ole kuitenkaan ollut näin – edellinen lama jätti jälkensä, ja uusinkin on jo aiheuttanut lisätöitä.
– 1970- ja 80-luku olivat iloista rakentamisen ja kehittämisen aikaa. 1990-luvun alun lama oli niin kova isku, että kyllä se tuntuu varmasti jokaisessa terveyskeskuksessa, tuntuu meilläkin. Ja sen kasvun jälkeen on tullut vaihe, jolloin mekin joudumme vuosittain perustelemaan työmme tarpeellisuutta.
– Terveydenhuolto on tuottavaa toimintaa. Me tuotamme työkykyä ja toimintakykyä, ja me vähennämme inhimillistä kärsimystä. Työ- ja toimintakyvyn tuottamiselle voidaan laskea rahallinen hinta. Kärsimyksen vähentämiselle toivottavasti kukaan ei yritäkään sitä laskea.
Markkinointia erämessuilla
Vaikka Ivalossa on lääkäritilanne nyt hyvä, on sielläkin jouduttu miettimään kuinka he saisivat nuoret lääkärit kiinnostumaan paikasta. Niinpä he päättivät kohdentaa tiedottamistaan sellaisille alueille, joista uskoivat Lapista kiinnostuneiden lääkärien löytyvän.
– Me kävimme viime kesänä esimerkiksi erämessuilla ja se oli aika riemukas kokemus, vaikkei sieltä yhtään konkreettista viranhaltijaa saatu, mutta se aloitti meille tämmöisen uuden rekrytointivaiheen.
Myös lääkäriopiskelijoiden keskenään vaihtamat kokemukset eri työpaikoista ovat tärkeitä.
– Tiedottamisen ydin liittyy siihen, että voidaan rehellisesti kertoa, mikä on työn sisältö ja mikä on työpaikan henki. Ja onko ylipäänsä työntekijän mahdollista jaksaa ja viihtyä työpaikassa, Harve summaa.
Monipuolisuus houkuttaa
Lääkäri Tanja Ahtiainen tuli Ivaloon terveyskeskusjakson vuoksi. Sittemmin etelään päätynyt lääkäri käy tilaisuuden tullen kuitenkin tuuraamassa kollegoitaan. Paikkaan houkuttelee työn monipuolisuus.
– Työ itsessään on mielenkiintoista ja potilaat ovat mielenkiintoisia. Täällä törmää niin paljon erilaisiin sairauksiin, joita hoidetaankin aika pitkään täällä terveyskeskuksessa. Täällä pääsee itse tekemään paljon kaikennäköisiä toimenpiteitä. Myös nuo vanhemmat kollegat ovat olleet apuna, Ahtiainen kertoo.
Hän ehti kokea terveyskeskustyön Ivalossa myös pienemmällä lääkärimäärällä. Oikein mitoitettuna hän sanoo työn olevan kuitenkin ihanteellista.
– Nyt kun suurin lääkäripula on taittunut, on tosi mukavaa. Ihmiset pystyvät tekemään työtään omaa tahtiaan, ja aikaa riittää potilaillekin ihan riittävästi, Ahtiainen kuvailee riittävien resurssien tärkeyttä.
Heikon taloustilanteet uskotaan lisäävän kiinnostusta terveyskeskuslääkärin
virkoihin.
Harve on vakuuttunut, että paikkoihin vetää myös itse työn
vetovoima.
– Jos vain nuoret lääkärit malttavat käydä kokemassa sitä rikkautta, mitä tämä perustyö tarjoaa, niin kun sen on kerran kokenut, niin kyllä se sitten vetää puoleensa.
Asiantuntijat:
PEKKA HARVE, johtava lääkäri, Ivalon terveyskeskus
TANJA AHTIAINEN, terveyskeskuslääkäri
Toimittaja: MARJA KIVILOMPOLO