Akuutin Arkisto
17.3.2009
Hyvinvointi-tv virkistää ikäihmisiä
– Salmisen Armi täällä, heippa vaan kaikille, huikkaa tv-ruudusta hyvät huomenet Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Armi Salminen.
Tasan kello 10 hän avaa hyvinvointi-tv:n aamulähetyksen. Turun lähimmäispalveluyhdistyksen asuin- ja hoivakodissa on kokoonnuttu joukolla television ääreen.
– Mitäs sinne aamuun on kuulunut?, tiedustellaan ruudusta.
– Hyvinhän tämä on mennyt ja lähtenyt päivä
käyntiin. Puurot on syöty ja kaikki aamuhommat on tehty, vastataan
olohuoneesta.
– Hei vaan kaikille täältä Espoon päästä. Olen Paula Lehto, tosi hienoa nähdä, että olette siellä ruudussa mukana. Espoo, Vantaa, Laitila ja Turku ovat ainakin edustettuina, avaa ruudussa osuutensa yliopettaja Paula Lehto Laurea-ammattikorkeakoulusta.
Interaktiivinen hyvinvointi-tv on Laurean ja Turun ammattikorkeakoulun pilottikokeilussa. Hyvinvointi-tv:tä palvelumuotona on tutkittu, kehitetty ja testattu jo useamman vuoden ajan.
On line -yhteys
Hyvinvointi-tv on vuorovaikutteinen on line -yhteys ikääntyvän ihmisen ja ohjelman lähettäjän välillä. Ohjelmia on tehty tarkan tutkimuksen ja asiakkaiden haastattelujen perusteella. Lähetyksiä on aina arkipäivisin, useimmiten kaksi lähetystä päivässä.
– Pääsääntöisesti suurin osa asiakkaista sanoo, että ohjelmat ovat mielenkiintoisia. He osallistuvat niihin mielellään, ja ohjelmista on ollut heille myös hyötyä. Asiakkaat ovat löytäneet kontaktin toisiinsa ja oppineet tekemään omaehtoisesti ohjelmia yhteistyössä toistensa kanssa, kertoo Paula Lehto Laureasta.
Projektikoordinaattori Helena Norokallio toteaa hyvinvointi-tv:n olevan hyvän apuvälineen muistisairaallekin. Se tukee aktiivisuutta ja osallistumista sekä toimii vertaistukena. Television kautta voidaan tavata lähialueelta ja ympäri Suomen samassa tilanteessa olevia ikääntyneitä tai muistisairautta sairastavia.
– Aloitetaan nyt tämä ajankohtaisvisailu, niin päästään vähän aivonystyröitä jumppaamaan, kannustaa Armi Salminen ruudussa.
– Eli tämä Barack Obama, mikä oli hänen virkaanastujaispäivänsä?
– Se oli 20. päivä ja tiistai. Mistä muistan aina sen,
niin nuorempi poika täytti silloin 45 vuotta. Obama juhli sen kunniaksi
sitten, vastaa välittömästi Pellervo Arponen ruudun ääreltä
Espoosta.
Sisältö taipuu moneen
Helena Norokallio esittelee hyvinvointi-tv:n monipuolisuutta.
– Tosi suosittu on tuolijumppa. Toimintakykyä ja tasapainoa ylläpitävä jumppa on muistisairaalle todella tärkeää. Tietovisailut ja vanhat elokuva- ja musiikkiaiheiset kysymykset ovat tosi hyviä ja niistä tykätään. Meiltäkin on tulossa omaa ohjelmaa, missä puhutaan siitä miten voidaan ennaltaehkäistä muistisairauksien etenemistä ja millaisia kotikonsteja voi olla, että arki sujuu paremmin.
– Nyt voi veikata, jos ei tiedä: montako yli 100-vuotiasta Suomessa
on?, kysyy Armi Salminen.
– Kolme? Kolme ainakin, pohdiskelevat rouvat.
– Voin kertoa vinkkinä, että yli 100-vuotiaita on useampi sata,
yhteensä 523.
– Rouvat vastasivat oikein, kun sanottiin että ainakin kolme, Helena
Norokallio naurattaa asiakkaitaan.
Ihmisen ikävä
Yksinäisyys on iso haaste ikäihmisten elämässä ja hyvinvointi-tv:n ohjelmilla siihen pystytään hyvin vastaamaan. Moni pilottikokeilun asiakkaista asuu kotonaan yksin.
– Minä olen yksistään täällä. Lääkäritunnit ovat kauhean hyviä ja kaikki muutkin. Katson hyvinvointi-tv:tä joka päivä. Välillä soitan kaverille ja me jutellaan keskenään, joskus parikin tuntia, kertoo Vantaalla asuva Olavi Aho.
Myös omaishoitajille, jotka viettävät paljon aikaa neljän seinän sisällä, hyvinvointi-tv tarjoaa yhteyden ulkomaailmaan ja samassa elämäntilanteessa oleviin. Tv:stä saa ammatti-ihmisten neuvoja, ja sen kautta voidaan hälyttää apua.
Televisio on tuttu väline
Hyvinvointi-tv on suunniteltu mahdollisimman helpoksi käyttää myös kotona. Käyttö onnistuu omaishoitajan tuella huonokuntoiseltakin. Televisio on sinänsä välineenä tuttu.
– Hyvinvointi-tv sopii parhaiten muistisairauden alkuvaiheessa sekä omaishoitajille. Kun sairaus on edennyt pidemmälle, niin jos silloin pyrkii opettelemaan sen käyttöä, on se haastavampaa. Monella muistisairaalla saattaa olla harhaisuuttakin, että television ihmiset tulevat kotiin. Siinä vaiheessa voi olla, että tämä ei enää sovellukaan, pohtii Norokallio.
– Sanoisin, että hyvin monta mielialalääkettä ja pilleriä säästetään. Ei syödä semmoisia, kun on muutakin kontaktia ja ajattelemista kuin pillerit. Minä en käytä ollenkaan sellaisia, huomauttaa Martti Haavisto Laitilasta.
Pellervo Arposen mielestä hyvinvointi-tv:n lähetykset ja mahdollisuus keskustella kaverin kanssa toiselle puolelle Suomea ovat henkireikä arjessa.
– Me kaikki, jotka keskustelemme olemme yksinasuvia. Tämä antaa sekä henkistä että ruumiillista tukea, koska jumppa pitää nivelet ja kunnon vetreänä. Ei meistä bodareita tule, mutta tulee kumminkin venyteltyä ja jumpattua niin, että kunto säilyy. Pidän tätä erittäin hyvänä vireyden ylläpitäjänä, kehuu Arponen hyvinvointi-tv:n antia.
Hyvinvointi-tv:n asiakaskunta laajenee, ja mukaan kokeiluun on tulossa myös muita kuin ikääntyneitä. Käynnissä olevan pilottikokeilun tarkoituksena on testata tekniikan toimivuutta. Teknologian ympärille on tarkoitus rakentaa mahdollisimman toimiva palvelu, jonka periaatteessa kuka tahansa voisi ottaa käyttöön.
Asiantuntijat:
PAULA LEHTO, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu, Otaniemi
HELENA NOROKALLIO, projektikoordinaattori, Kotikunnas
Toimittaja: LEA FROLOFF