Akuutin Arkisto
20.1.2009
Uusin keinoin aivolymfoomaa vastaan
Aivojen imusolmukesyöpä eli aivolymfooma on vaikeasti hoidettava sairaus. Se on myös kohtuullisen harvinainen sairaus. Suomesta ei ole saatavilla tarkkoja tautitilastoja, mutta ainakin Oulun yliopistollisessa sairaalassa aivolymfoomatapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Vuonna 2008 OYS:ssa ilmeni yhdeksän tautitapausta.
Taudin hoidon ongelmana on aivojen luonnollinen puolustusmekanismi eli veri-aivoeste. Se estää myrkkyjen mutta myös lääkkeenä käytettävien solunsalpaajien pääsyn aivoihin. Aivolymfoomaa on hoidettu perinteisesti Bonnin menetelmällä, joka perustuu suuriin lääkeannoksiin. Näin edes osa solunsalpaajista etenee aivoihin asti. Suuret lääkeannokset tuovat mukanaan runsaasti sivuvaikutuksia, kuten infektioita.
Lääkkeet suoraan aivoihin
OYS:ssa aivolymfooman hoitoon on otettu käyttöön ensimmäisenä Euroopassa uusi menetelmä, jossa solunsalpaajat eli sytostaatit ruiskutetaan suoraan aivoihin. Uudesta menetelmästä käytetään nimeä BBBD-hoito (blood brain barrier disruption).
– Se on teknisesti täysin erilainen. Perinteinen hoito annetaan tiputuksena suoneen, mikä on teknisesti helppo asia. BBBD-hoito annetaan suoraan aivovaltimoon valtimokatetrin kautta, syöpätautien erikoislääkäri Outi Kuittinen kertoo.
– Meidän ensisijaishoito on perinteinen hoito, ja vasta jos se ei tehoa tai potilas ei sitä siedä, niin sitten mennään tähän hankalampaan hoitoon.
Uudessa BBBD-hoidossa aivoissa sijaitseva veri-aivoeste avataan sokeriliuoksen avulla, minkä jälkeen lääkkeet saadaan suoraan aivoihin. Kun solunsalpaajat pääsevät suoraan aivokudokseen, lääkkeen annoskoon ei tarvitse olla niin suuri kuin perinteisessä hoidossa.
Vasta-aineet apuna
Imusolmukesyöpien hoito mullistui noin kymmenen vuotta sitten, kun markkinoille tulivat ensimmäiset syövän hoitoon tarkoitetut vasta-aineet. Niiden ansiosta lymfoomien hoitotulokset paranivat.
Perinteisessä hoidossa vasta-aineet eivät kuitenkaan tehoa aivolymfoomaan, sillä vasta-aineet eivät läpäise ollenkaan veri-aivoestettä. Sen sijaan uudessa BBBD-hoidossa myös vasta-aineet saadaan aivoihin. Itse asiassa tieto vasta-aineiden saamisesta aivoihin oli ratkaiseva tekijä siihen, että OYS:ssa innostuttiin uudesta hoidosta.
Koistisen tauti uusiutui
BBBD-hoitomuoto on kehitetty Portlandin yliopistossa Yhdysvalloissa. Sitä on annettu OYS:ssa neljälle potilaalle, joilla perinteinen hoito ei toiminut. Kahdelta uutta hoitoa saaneelta potilaalta syöpä hävisi hoidon ansiosta. Toinen heistä on jääliläinen Tauno Koistinen, jonka aivolymfooma parani perinteisellä hoidolla, mutta tauti uusiutui vuonna 2007.
Uusiutunutta tautia hoidettiin aluksi perinteisellä hoidolla, mutta hyvin pian kävi selväksi, ettei hoito tehonnut. Aivojen veri-aivoeste ei enää päästänyt solunsalpaajia aivoihin.
– Lääkäreiltä sitten kysyttiin sitä ennustetta, niin se oli, että elinaika on kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen, Koistinen muistelee.
Uusi hoito pelasti
Koistisen pelastus löytyi uudesta hoitomuodosta. BBBD-hoito tehosi uusiutuneeseen syöpään heti, ja tauti saatiin häviämään.
Perinteisen hoidon suuret lääkeannokset olivat aiheuttaneet Koistiselle runsaasti infektioita, mutta uusi BBBD-hoito oli tässäkin suhteessa positiivinen yllätys.
– Itse asiassa siinä ei ollut sivuvaikutuksia ollenkaan, Koistinen kertoo.
Viime syksynä Koistinen palasi poikansa jääkiekkojoukkueen huoltajaksi kahden vuoden tauon jälkeen. Ajatuksena on palata jossakin vaiheessa myös takaisin työelämään.
– Fyysinen kunto ei ole vielä hyvä ja toipumisvaiheessa olen vieläkin. Kunto ei tule ihan äkkiä, kun on ollut kaksi vuotta sängyn pohjalla totaalisesti myrkytettynä, Koistinen sanoo.
Asiantuntija: OUTI KUITTINEN, syöpätautien erikoislääkäri, Oulun yliopistollinen sairaala
Toimittaja: MATTI AHOLA