Akuutin Arkisto
20.1.2009
Leikkaukseen suoraan kotoa
Hyvinkään sairaalassa 90 prosenttia operatiivisista potilaista tulee leikkaukseen suoraan kotoaan vasta leikkauspäivänä. Leikkaukseen kotoa, eli leiko-mallia, on kehitetty Hyvinkään sairaalassa vuodesta 2000 ja jo reilun kahden vuoden ajan ovat leikkauspotilaat tulleet leikkaukseen leiko-vastaanottotilojen kautta.
Tuusulalaisella Kauko Hakalalla on suolistosyöpä. Vakavasta sairaudesta huolimatta hän voi valmistautua edessä olevaan vaativaan leikkaukseen kotonaan.
– Minä ajattelin, että niinkö se on nykyään tämä systeemi. Olin luullut, että mennään viikkoa ennen makaamaan sinne sairaalaan ja otetaan kaikkia kokeita ja muuta. Nyt minä olen käynyt kokeissa, mutta minä olen aina vaan käväissyt siellä, ei ole mennyt työaikaa hukkaan siinä. Sehän on oikein hyvä ajatus, ettei tarvitse turhaan siellä sairaalassa makoilla etukäteen ja jännittää. Voi tässä harrastaa omia juttuja kotinurkissa, tutussa ympäristössä ja sitten vasta aamulla alkaa ajatella sitä leikkausta, vähän ennen kuin kotoa lähtee, Kauko Hakala kertoo.
Potilas saa sairaalasta tarkat ohjeet siitä mitä valmisteluja kotona pitää tehdä ennen leikkausta. Yleisempiä asioita, joita lähes kaikki potilaat tekevät, ovat peseytyminen ja ihon hoito sekä tarvittaessa suolen tyhjennys.
– Eihän se sitä leikkausprosessia varmaan mihinkään muuta, olenko minä maannut viikon sairaalassa vai en. Kyllä minulle ainakin on sopinut tämmöinen ratkaisu, että minä olen kotona ja sitten menen sinne leikkaukseen kun se aika koittaa, Kauko Hakala sanoo.
Potilaat kävelevät leikkaussaliin
– Tämä leiko-malli soveltuu kaikille, koska kaikki voivat olla kotonaan sen edellisen yön. Ei sairaalassa koskaan tapahdu edellisenä yönä mitään oleellista, joka potilaan kuntoa parantaisi, vakuuttaa ylilääkäri Ulla Keränen Hyvinkään sairaalasta.
Leiko toimii niin, että potilas tulee sairaalaan vasta leikkauspäivän aamuna ja menee leikkaussalien vieressä sijaitsevaan vastaanottotilaan. Siellä potilas pukeutuu sairaalavaatteisiin ja tapaa sairaanhoitajan sekä leikkaavan lääkärin. Vastaanottotilasta potilas kävelee itse suoraan leikkaussaliin, käymättä lainkaan vuodeosastolla.
– Potilaat ovat levänneet paremmin kuin silloin vuodeosastolla. Minulla on vuodeosastolta kahdenkymmenen vuoden kokemus. Siellä leikkausta edeltävä yö oli hyvin levoton, kun samassa huoneessa oli jo aiemmin leikattuja potilaita. Nyt potilaat saavat olla kotona, ja vaikka se uni ei aina tulisikaan silmään, niin he saavat kuitenkin olla omassa kodissaan. Jotenkin sen huomaa täällä, että potilaat ovat paljon levollisempia, kun he tulevat leikkaukseen, kertoo sairaanhoitaja Irma Iivonen.
Leiko-mallissa leikkausta edeltävä sairaalapäivä jää pois, mikä vähentää sairaanhoitohenkilökunnan työtä. Ja kun jokainen sairaalassa vietetty päivä lisää sairaalainfektioiden riskiä, on leiko-mallista saatu hyöty kiistämätöntä.
Leiko säästää euroja
Leiko-toiminta pienentää kustannuksia säästämällä henkilökunnan aikaa, vapauttamalla vuodepaikkoja ja tehostamalla sairaalan toimintaa.
– Leikkaamattomien potilaiden hoito ei ole sairaanhoitajien työtä, vaan sairaanhoitajat vuodeosastolla hoitavat jo leikattuja potilaita. Meillähän on kova pula henkilökunnasta, ja tulevaisuudessa entistä enemmän, joten meidän ammattilaisten keskittyminen siihen kaikista vaativimpaan osaamiseen on tosi tärkeätä, painottaa ylilääkäri Ulla Keränen.
Leiko-malli tuo sairaalalle selvää säästöä. Esimerkiksi 500 sappileikkausta vuodessa suorittava sairaala säästäisi leikon avulla 280 000 euroa vuodessa.
– Meillä on monenlaisia laskelmia. Pelkästään siihen, että vuodeosastolta kuljetetaan potilas leikkaussaliin tarvitaan tuhatta leikkausta kohti kaksi kuukautta erikoissairaanhoitajan aikaa vuodessa, selittää Keränen.
Potilaan kunto, muut sairaudet ja lääkitys selvitetään leikossa hyvissä ajoin ennen leikkausta. Siksi leikkauksia peruuntuu harvemmin kuin perinteisessä mallissa.
– Edellisenä päivänä potilaalle vielä soitetaan ja varmistetaan, että hän on ymmärtänyt ohjeet. Meillä ei ole tullut sen tyyppisiä peruuntumisia, että potilas olisi toiminut jotenkin väärin. Tämä on hyvää luottamusta puolin ja toisin, sanoo Ulla Keränen.
– Se on potilaan ajan kunnioittamista, että hän voi hoitaa omaisensa, kotieläimensä ja asiansa kotona, eikä hän ole turhaan täällä sairaalassa, toteaa ylilääkäri Ulla Keränen.
Asiantuntijat: ULLA KERÄNEN, ylilääkäri, Hyvinkään
sairaala
IRMA IIVONEN, sairaanhoitaja, Hyvinkään sairaala
Toimittaja: KARITA LEHIKOINEN-STEDT