Akuutin Arkisto
20.1.2009
Uusi lastensuojelulaki kangertelee
Viime vuoden alussa voimaan tulleen uuden lastensuojelulain toteuttaminen käytännössä on ollut kunnille ja hallinto-oikeuksille haastava pala purtavaksi. Laki tuntuu kuormittaneen kuntien sosiaalityöntekijät äärirajoille ja ruuhkauttaneen hallinto-oikeudet.
Lääninhallitusten sosiaalitarkastajien mukaan kaikkein vaikein tilanne on pienissä kunnissa, joihin ei löydy lain velvoittamia päteviä sosiaalityöntekijöitä. Myös poliittisten päättäjien olisi aika alkaa kantaa vastuuta. Lääninhallitusten mukaan kunnat ovat tehneet laiskasti lain velvoittamia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämis- ja kehittämissuunnitelmia.
Tuomioistuinkäsittely objektiivisempi
Uudelle lastensuojelulaille löytyy sekä puolustajia että kriitikoita. Positiivisena asiana pidetään sitä, että tahdonvastaisissa huostaanotoissa päätöksenteko siirtyi lain myötä kunnilta tuomioistuinkäsittelyyn hallinto-oikeuksiin. Tosin ruuhkautuneissa hallinto-oikeuksissa päätöksenteko voi viedä pahimmillaan jopa yhdeksän kuukautta.
Oulun kaupungin lastensuojelun palveluesimies Teija Sulisalon mielestä uuden lain myötä huostaanottoprosessi tuli läpinäkyvämmäksi. Hänen mukaansa asiakkaan asema on parantunut ja selkiytynyt uuden lain myötä.
Eini Winterin kaksi lasta huostaanotettiin vuosituhannen alussa päihdeongelmien ja perheväkivallan vuoksi. Raitistuneella Winterillä on parhaillaan hallinto-oikeuden käsittelyssä lasten tapaamisoikeuksiin liittyvä valitus. Elämäntapamuutoksen tehnyt äiti toivoisi tapaavansa lapsiaan useammin. Tällä hetkellä hän tapaa heitä paikallisella turvakodilla kolme tuntia kerran kuukaudessa.
– Mielestäni on hyvä, että nykyisin hallinto-oikeudet käsittelevät huostaanottoasioiden valitukset. Näin saadaan objektiivisempi kanta asioihin. Itse olen hankkinut turvakodilta ja A-klinikalta lausunnot, jotka tukevat lasteni näkemistä kodissani. Parhaillaan hallinto-oikeuteen odotetaan vastinetta sosiaalitoimelta, Winter kertoo.
Huostaanoton päättyminen harvinaista
Lain mukaan huostaanotto on voimassa toistaiseksi, ja sen perusteita on tarkastettava vähintään kerran vuodessa. Huostaanotto päättyy kuitenkin harvoin ennen 18 ikävuotta. Näin ollen lasten sijaishuollosta onkin tullut kustannuksiltaan yksi nopeimmin kasvavista sosiaalitoimen palveluista. Se maksaa yhteiskunnalle liki 500 miljoonaa euroa vuosittain.
– Minulla on se käsitys, että aika harva huostaanotettu lapsi palaa kotiin, mutta eihän huostaanotto kuitenkaan automaattisesti 18 ikävuoteen kestä. Aika tulee näyttämään, miten tulevaisuudessa uuden lastensuojelulain aikana käy, sanoo Sulisalo.
Suomessa on yli 16 000 lasta ja nuorta sijoitettuna asumaan kodin ulkopuolelle ja huostaanotto koskee yli 11 000 lasta. Huostassa olevien kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina jopa 6 prosentin vuosivauhtia. Ensimmäistä kertaa huostaanotettujen lasten lukumäärä oli yli kahdentuhannen vuonna 2007. Kiireellisiä huostaanottoja näistä oli 70 prosenttia.
Uuden lastensuojelulain osalta tilastot valmistuvat aikaisintaan kesällä 2009. Jo nyt kuitenkin tiedetään, että lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut räjähdysmäisesti uuden lastensuojelulain myötä.
Huostaanoton pitäisi olla lastensuojelutyön viimeisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Se on toimenpide, jossa puututaan voimakkaasti lapsen perustuslaissa säädettyihin oikeuksiin sekä toisaalta Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamaan perheen itsemääräämisoikeuteen. Siten se on oikeusturvakysymys lapsen ja perheen kannalta.
Vanhempien tukeminen auttaa myös lasta
Huostaanotto on luonnollisesti kriisi koko perheelle. Uuden lastensuojelulain myötä myös huostaanotetun lapsen vanhemmille on tarvittaessa laadittava erillinen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä kunnan mielenterveys- tai päihdehuollon kanssa. Soittokierros lääninhallituksiin kuitenkin paljasti, että vanhempien kuntoutussuunnitelmia on tehty kunnissa heikonlaisesti. Myös Eini Winter törmäsi huostaanottotilanteessa siihen, ettei tarvittavia tukipalveluja ollut saatavilla.
Teija Sulisalon mukaan työskentely on nykyisin muuttumassa huostaanotettujen lasten vanhempien kanssa entistä suunnitellummaksi.
– On muistettava, että yksittäinen lakimuutos ei poista ongelmia, vaikka nyt on annettu laissa sosiaalityöntekijöille edellytykset ja velvoitteet miettiä kuntouttavia toimenpiteitä huostaanoton aikana, sanoo Sulisalo. Hän korostaa, että vanhempien on viimekädessä itse sitouduttava muuttamaan elintapojaan.
Huostaanotettujen lasten vanhemmat jäävät uusista tukitoimista huolimatta usein yksin. Parhaillaan on perusteilla huostaanotettujen lasten vanhemmille uusi yhdistys, jonka tarkoituksena on tukea huostaanotettujen lasten vanhempia. Lisäksi erilaisia vertaistukiryhmiä toimii ympäri maata. Myös Eini Winter toimii vetäjänä yhdessä näistä ryhmistä.
Asiantuntija: TEIJA SULISALO, Oulun kaupungin lastensuojelun palveluesimies ja sosiaalityöntekijä
Toimittaja: OUTI JUVANI
Lisää aiheesta: www.sosiaaliportti.fi