Akuutin Arkisto
24.2.2009
Mielenterveys järkkyy Euroopassa
Mielenterveyden ongelmat ovat Euroopassa merkittäviä. Euroopan komission tutkimuksen mukaan yli 11 prosenttia eurooppalaisista kärsii masennuksen, erilaisten pelkojen tai päihderiippuvuuden aiheuttamista ongelmista.
Yllä mainittujen ongelmien takia lähes 60 000 ihmistä tekee vuosittain itsemurhan Euroopan unionin alueella. Luku on jopa suurempi kuin liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä.
Inhimillisen kärsimyksen lisäksi mielenterveyden järkkymisellä on suuri kansantaloudellinen merkitys. Vuonna 2004 mielenterveyden kustannukset koko EU:ssa olivat noin 118 miljardia euroa. Summa vastaa noin kahta kolmasosaa Suomen vuosittaisesta bruttokansantuotteesta.
Pääministerikin voi sairastua
Mielenterveyden ongelmat jätetään kuitenkin usein huomioimatta niihin liittyvän leimautumisen takia. Norjan entinen pääministeri Kjell Magne Bondevik yllätti monet kertomalla masennuksestaan julkisesti kymmenisen vuotta sitten. Asia herätti silloin kansainvälistä huomiota.
– Kesällä 1998 tunsin oloni aina vain apeammaksi. Minulla oli myös univaikeuksia, ja pienetkin ongelmat tuntuivat ratkaisemattomilta. Olin ahdistunut, ja nukahtaminen kävi yhä vaikeammaksi, Bondevik muistelee.
Bondevik osallistui hiljattain Brysselissä pidettyyn mielenterveyskokoukseen, jossa hän piti liikuttavan puheen tuskaisista kokemuksistaan. Brysselin kokoukseen osallistui poliitikkoja, tutkijoita ja monen eri alan asiantuntijoita, kuten Lontoon kauppakorkeakoulun professori Martin Knapp.
– Mielenterveyden ongelmia ajatellaan lähinnä terveysongelmina, jolloin kyse on hoidon järjestämisestä ja kustannuksista. Ongelmat ovat kuitenkin toisenlaisia ja vaikutuksiltaan hyvin laaja-alaisia. Ne vaikuttavat ihmisten työkykyyn, yhteiskunnan ja asuntojen tarpeeseen, ja ne vaikuttavat myös rikosoikeuteen ja koulutukseen, Knapp kertoo.
Barcelonan Lääketieteellisen tutkimuskeskuksen Jordi Alonso kertoo tylyn faktan:
– Yli 25 prosenttia ihmisistä, eli enemmän kuin joka neljäs kokee elämänsä aikana jonkinasteisia mielenterveyden häiriöitä.
Brysselin kokouksessa vertailtiin eri maiden mielenterveysongelmia ja havahduttiin ongelman suuruuteen. Kokouksen tuloksena solmittiin eurooppalaista mielenterveyttä ja hyvinvointia koskeva sopimus.
Lama aiheuttaa masennusta
Unkari on hyvä esimerkki eurooppalaisesta valtiosta, jossa yhteiskunnalliset olot ovat lisänneet kansalaisten henkistä pahoinvointia. Maan heikko taloudellinen tilanne 1990-luvun alussa aiheutti runsaasti masennusta väestön keskuudessa. Häpeän lisäksi mielenterveydeltään horjuvan ihmisen tilannetta vaikeuttaa tiedon ja verkostojen puute.
– Ihmisten olisi tärkeää saada enemmän tietoa masennuksesta. Potilaat joutuvat juoksemaan vaikka kuinka monissa paikoissa ennen kuin pääsevät asianmukaiseen hoitoon, unkarilainen psykiatri György Puerbl harmittelee.
Tehokas hoito edellyttää, että masennus todetaan nopeasti. Kansainvälisen yhteistyön avulla pyritään löytämään keinoja masennuksen mahdollisen nopeaan löytymiseen. Masennuksen torjumiseksi on perustettu EAAD-verkosto, johon kuuluu 17 Euroopan maata, mukaan lukien Suomi.
Mielenkiinto mielenterveyttä kohtaan kasvaa koko ajan. Terveydenhoidon ammattilaiset ja koulut puuttuvat yhä aktiivisemmin mielenterveyden ongelmiin. Eurooppalaisen yhteistyön avulla eri maiden hallitukset ja asiantuntijat voivat yhdistää kokemuksensa, mikä edistää jokaisen eurooppalaisen hyvinvointia.
Lisätietoa aiheesta: European Alliance Against Depression
Asiantuntijat:
KJELL MAGNE BONDEVIK, Norjan entinen pääministeri
MARTIN KNAPP, Lontoon kauppakorkeakoulun professori
JORDI ALONSO, Barcelonan Lääketieteellisen tutkimuskeskus
GYÖRGY PUERBL, unkarilainen psykiatri
Toimittaja: MATTI AHOLA