Akuutin Arkisto
24.3.2009
Syrjäytyminen sairastuttaa
Syrjäytyminen on vakava uhka ihmisen terveydelle. Kyse ei ole vain vähävaraisuuden aiheuttamasta valinnanvaran kaventumisesta. Syrjäytymisen stressi syö ihmisen elimistöä: se kohottaa veren tulehdusarvoja ja luo otollista kasvualustaa mm. sepelvaltimotaudille ja kakkostyypin diabetekselle.
Reima Rantanen on Keski-Suomen Yrittäjien Kipinä ry:n vetäjä. Yhdistys ajaa niiden keskisuomalaisten yrittäjien asiaa, jotka tipahtivat pankkien valuuttaluottojen ansaan viime lamassa.
– Kannamme mukanamme stressiä. Emme ole päässeet siitä eroon. Kun tulee uusia tapahtumia, kaikki vanha nousee taas mieleen, pohtii Rantanen syytä siihen, miksi jäsenistöstä lähes jokainen sairastaa jotakin vakavaa kroonista sairautta.
Näissä tapauksissa taloudellista menetystä seuraa yleensä vääjäämättä vielä terveydenkin menetys. Ihmistä on tässä tilanteessa vaikea auttaa mitenkään.
Henkinen ja fyysinen taakka
Ylivelkaantuneilla yrittäjillä on tyypillisesti paljon verenpaine- ja sepelvaltimotautia ja sen seurauksena aivo- ja sydäninfarkteja. Myös diabetes on yhdistyksen piirissä yleistä. Rantasella itsellään liian alhainen verenpaine muuttui lama-ahdistuksessa korkeaksi verenpaineeksi. Kolesterolia hoidetaan lääkityksellä ja koholle pyrkiviä sokereita dieetillä.
– Moni on juuttunut katkeruuteen. He eivät armahda itseään, vaan pohtivat edelleen tekivätkö jotain väärin. Häpeä tapahtuneesta on kova, sanoo Reima Rantasen puoliso Varpu Rantanen.
Terveimpiä ovat ne, jotka ovat tehneet jotakin vääryyden oikaisemiseksi, esimerkiksi kulkeneet kirjelmineen eduskunnassa. Vaikka työ ei ole tuonut tulosta, oma kuorma on keventynyt.
Oikeuden saaminen olisi yrittäjien mielestä kuitenkin parasta terveydenhoitoa 60 000:lle lamassa omaisuutensa ja terveytensä menettäneelle.
– Parasta olisi tutkia, kuka aiheutti ja miksi. Meillä on pitkien selvitysten jälkeen selvillä syylliset. Se ei enää kuitenkaan auta. Haluamme tietää, miksi päättäjät menettelivät kuten menettelivät. Miksi meidät piti uhrata?, Reima Rantanen toteaa.
Työttömyys riski terveydelle
Terveyskeskuslääkäri Pekka Puustinen Viitasaarelta vetää Keski-Suomen maakunnallista suurten kansantautien ehkäisyhanketta. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on puuttua syrjäytymiseen. Kunnat ovat sitoutuneet hankkeeseen eurolla kuntalaistaan kohden. Puustisen mukaan kuntapäättäjät ovat oivaltaneet, miten suurista säästöistä voi olla kyse, jos esimerkiksi työttömäksi ja työterveyden ulkopuolelle joutuneet saadaan pidetyksi jonkinlaisen aktiivisen terveysseurannan piirissä.
– Enää ei tarvitse olla mutu-tiedon varassa, onko terveyden edistäminen kannattavaa. Mutta löytyykö tahtoa nyt, toisin kuin viime lamassa?, miettii Puustinen, jonka kokemusten perusteella epäoikeudenmukaisuus ja syrjäytyminen on Suomen kansan suurin terveysuhka.
Yhtenä mallina Puustisen vetämässä hankkeessa on Jyväskylän seudulla vedetty WIRE-projekti. Siinä työttömät pääsivät ilmaisiin terveystarkastuksiin sekä liikunta- ja ravintoryhmiin. 230 työttömän terveys tutkittiin perusteellisesti (Pekka Taipale, 2003), ja tuloksia verrattiin kansallisiin (Finriski 2002, Terveys 2000, Mini-Suomi) terveyskartoituksiin.
Tulokset hätkähdyttivät. Työttömät olivat vähemmän ylipainoisia kuin väestö keskimäärin, mutta keskeisten kroonisten sairauksien keskimääräiset riskit ylittyivät reippaasti. Esimerkiksi Pohjois-Savossa 68 prosentilla asukkaista kolesteroliarvot olivat kohonneet. Jyväskylän seudun työttömillä näin oli jopa 76 prosentilla. Vielä selvemmin ero näkyi verensokereissa ja verenpaineessa.
Seuraukset voi mitata verestä
Pekka Puustinen tekee parhaillaan väitöskirjaa pitkäkestoisen psyykkisen kuormittuneisuuden vaikutuksista terveyteen. Tulokset ovat synkät. Syrjäytyminen ei heikennä ihmistä vain siksi, että hänen elämänsä valintamahdollisuudet ruuan ja harrastusten osalta kaventuvat. Syrjäytyminen näkyy myös verestä: pitkään ahdistuneen ja stressaantuneen ihmisen tulehdusmerkkiaineet (mm. CRP) ovat koholla ja suojaavien aineiden pitoisuudet laskeneet.
– Tämä tulehdus edistää sydän- ja verisuonitauteja ja todennäköisesti myös kakkostyypin diabetesta. Minusta on mielenkiintoista, että stressaantuminen vaikuttaa vereen, Puustinen sanoo.
Tutkimusaineistona Puustisella on 90-luvulla, Pieksämäen seudulla, metabolisen oireyhtymän väestötutkimuksen 1200 ihmisen ryhmä, josta saadaan nyt arvokasta tietoa hoito- ja kuolinrekistereistä. Onneksi aikoinaan ymmärrettiin mitata myös veren tulehdusarvot, sillä matala-arvoinen tulehdus kiinnostaa maailman sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja masennuksen tutkijoita.
Tutkittavien yleistä hyvinvointia ja ahdistuneisuutta selvitettiin 12 kysymyksen patterilla. Tulokset vakioitiin ottaen huomioon erilaiset elämäntavat ym. muuttujat. Sepelvaltimotaudin ja stressaantuneisuuden sekä veren kohonneiden tulehdusarvojen yhteys on selvä - varsinkin miehillä.
Psykoimmunologiasta on tullut nopeasti kasvavan mielenkiinnon kohde: miksi stressi nostaa tulehdusta, joka syö elimistöä? Puustisen mukaan syy lienee yksinkertainen: stressin tehtävä on auttaa ihmistä lyhytkestoisessa ponnistuksessa, mutta pitkään jatkuessaan se tuhoaa ihmistä.
Kun elämä iskee, iske takaisin!
Sairaudet keskittyvät Suomessa vahvasti siihen 15-20 prosentin väestönosaan, joka on taloudellisesti heikoimmilla. Kyse ei ole vain elämäntavoista, vaan myös toivottomuuden, ahdistuksen ja stressin suorasta vaikutuksesta ihmisen elimistöön.
Eikä tälle stressille näy loppua, sillä väestön tulo- ja terveyserot kasvavat Suomessa nopeimmin OECD-maissa. Lääkäripalvelut suosivat jo nyt varakasta väestönosaa eniten heti Yhdysvaltojen ja Portugalin jälkeen. Suomessa myös köyhän ja varakkaan eliniän ero on kasvanut. Ero on myös selvästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Pekka Puustisen mukaan fatalismiin ei ole kuitenkaan syytä. Tärkeimmässä roolissa ovat kuitenkin omat valinnat eli elämän iskiessä pitäisi iskeä takaisin ja pitää arjesta kiinni, suuntautua uuteen, liikkua ja syödä monipuolisesti. Erityisesti liikunta näyttäisi torjuvan psyko-immunologian myyräntyötä tehokkaasti. Valitettavasti työttömyys ja velkaantuminen masentavat eikä masentunut ihminen jaksa hoitaa terveyttään.
Lisätietoa: Väestön terveyseroista kerrotaan sivulla www.teroka.fi (sosioekonomisten terveyserojen kaventamishanke).
Asiantuntija: PEKKA PUUSTINEN, terveyskeskuslääkäri, Viitasaari
Toimittaja: JAAKKO LUOMA