Akuutin Arkisto
24.3.2009
Tenniskyynärpää on ikävä vaiva
– Kipu polttelee kädessä. Vaikkapa maitopurkkia nostaessa tunsi kipua ja myös työtä tehdessäni.
Näin oireitaan kuvailee oululainen Pirkko Jääskelä. Hän on tyypillinen esimerkki henkilöstä, joka sairastaa lateraalista epikondyliittiä eli tenniskyynärpäätä. Tennikseen viittaavasta nimestään huolimatta se on myös yleinen työperäinen sairaus.
– Tenniskyynärpää on melko tyypillinen näyttöpäätetyötä tekevillä, jotka käyttävät paljon hiirtä. Sitä esiintyy myös toistotyötä tekevillä. Hyvin monenlaisissa työtehtävissä se voi tulla esille, fysioterapeutti Jenni Juntunen kertoo.
– Olkaluun ulomman sivunastan alueelle kiinnittyvät rannetta ojentavat lihakset. Tenniskyynärpäässä niiden jänteiseen osaan tulee kuormituksen aiheuttama rasitustila – jonkinlainen repeämä, turvotustila tai muu vastaava ylirasitus, fysiatrian erikoislääkäri Tuomo Pienimäki Oulun Työterveyslaitokselta kertoo.
Leikkaukset tenniskyynärpään hoidossa ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana rajusti. Syynä tähän on, ettei niillä aina ole saavutettu haluttuja tuloksia.
– Leikkauksiinhan yleensä ajaudutaan siinä tapauksessa, että mikään muu tällainen niin sanottu konservatiivinen tai ei-kirurginen hoito ei tehoa. Tapaukset, joita ajatellaankin leikattavaksi, ovat tietysti selvästi huonokuntoisempia ja siksi tuloksetkin voivat sitten olla huonompia, Pienimäki perustelee.
– Nykyisin on suuntauduttu entistä enemmän aktiivisiin hoitoihin. Pyritään asteittain parantamaan kudosten rasituksen sietoa ja kykyä ottaa kuormitusta vastaan, Pienimäki kertoo hoitojen nykyisistä suuntauksista.
Ennaltaehkäisyä ja monenlaisia hoitoja
Fysioterapeutti Jenni Juntunen kertoo, kuinka potilasta hoidetaan.
– On lääkkeitä ja myös kylmähoito on hyvä. Näitä voisin itse akuuttivaiheessa käyttää. Fysioterapiassa voidaan käyttää erilaisia kivunhoitoja sekä pehmytkudoskäsittelyä, jopa nivelen mobilisointia kyynärnivelen alueelle. Kyynärvarren luitten välille voidaan tehdä pieniä liuotteluja. Liikeharjoitukset ovat todella tärkeitä. Niillä pyritään parantamaan lihaksen aineenvaihduntaa, verenkiertoa ja vahvistamaan sitä lihasta. Ja tietenkin venyttelyt päälle.
Puutteellinen työergonomia ja samojen liikkeiden toisto voivat aiheuttaa rasitustiloja. Siksi onkin tärkeää kiinnittää huomio työoloihin ja ennaltaehkäistä sairastumiset.
– Toistotyössä tulee huomioida tauotus ja ergonomia. Hiirityöskentelyyn voi yhdistää taukojumppaa: ranteitten liikettä tai muuta. Venytellä voi myös työpäivän aikana, Juntunen opastaa.
Hän painottaa myös hyvän työskentelyasennon ja ryhdin tärkeyttä, sillä nekin vaikuttavat käteen. Kädessä ja yläselän alueella on oltava myös lihasvoimaa.
– Voi olla, että näitä kaikkia asioita yhdistelemällä saa parhaat tulokset. Työ pitäisi kuitenkin jo alun perin suunnitella sellaiseksi, että sen aiheuttama kuormitus on korkeintaan kohtuullista käden kannalta. Siinä ei saa olla haitallisia tekijöitä, jotka sairastuttavat, Pienimäki kiteyttää.
Käden jatkuviin kiputiloihin tulisi reagoida nopeasti.
– Suosittelen, että vaiva hoidetaan heti alkuvaiheessa. Silloin se ei ehdi kroonistua. Kotona voi hoitaa muutaman viikon – laittaa kylmähoitoa ja -voiteita sekä ehkä varovasti venytellä kättä, Juntunen neuvoo.
Asiantuntijat:
JENNI JUNTUNEN, fysioterapeutti, Oulu
TUOMO PIENIMÄKI, fysiatrian erikoislääkäri, TTL, Oulu
Toimittaja: MARJA KIVILOMPOLO