Akuutin Arkisto
27.1.2009
Mitä tehdä, kun työ uuvuttaa?
Työuupumus saattaa iskeä keneen tahansa työssä käyvään. Uupumus kehittyy vähitellen haitallisen työstressin seurauksena. Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan noin 35 prosenttia työssä käyvistä kokee työnsä henkisesti rasittavaksi. (Työ ja terveys Suomessa 2006, 2007.)
– Ilo häviää, ilme alkaa pudota ja pinnakin voi lyhentyä. Ja kun päästään varsinaiseen työuupumukseen, niin keskeisenä oireena on sellainen väsymys, joka ei palaudu normaalilla levolla. Usein esiintyy myös jo pitempään jatkuneita unihäiriöitä. Ja kun ilo on ollut riittävän kauan poissa, alkaa olla kyynisyyttä. Lopuksi saattaa romahtaa vielä usko omaan suoriutumiseensa, kertoo ylilääkäri Leena Ala-Mursula ODL Työterveydestä.
– Keskeinen asia on työn mielen katoaminen tai rapautuminen. Toivoisin, että työpaikoilla keskusteltaisiin asioista, ja esimiehillä olisi tuntosarvia havaita, onko työntekijöiden työnteossa tapahtunut selkeitä muutoksia. Monesti, kun työn mielekkyys alkaa murentua, ihminen ei näe enää tarvetta kertoa omia mielipiteitään tai ideoitaan työyhteisössä. Tulee vähän semmoinen antaa olla -asenne, jatkaa työterveyspsykologi Jukka Pekka Pesonen.
ODL Työterveydessä työskentelevän Pesosen mukaan yhtenä konkreettisena työuupumuksen merkkinä voi pitää vaikkapa sitä, että työntekijä ei enää koskaan käy kahvihuoneessa.
"Pakko painaa pitkää päivää…"
Joskus työuupumusta ja suorituksen romahtamista yritetään kompensoida ylipitkillä työpäivillä. Iltaisin saatetaan olla hyvin väsyneitä, eikä työstä palauttavia ja mukavia asioita jakseta tehdä. Vapaapäivät, viikonloput tai lomat eivät virkistä, ja pian lomalta paluun jälkeen työnteko alkaa taas ahdistaa.
– Usein ei ole kysymys siitä, että työtä olisi kerta kaikkiaan aivan liikaa. Toki näinkin on joskus, mutta on myös monia muita asioita, jotka vaikuttavat jaksamiseen. Työpaikoilla on nyt menossa valtavasti muutoksia. Onko oma tehtävänkuva selvillä riittävän hyvin näissä muutosten mylläköissä? Milloin voin olla tyytyväinen omaan työpanokseen ja milloin minä olen riittävän hyvä? Mihin voin asettaa tavoitteet realistisesti?, pohdiskelee Pesonen.
Myös työyhteisön perusasioita tiedonkulusta palaverikäytäntöihin ja tasapuoliseen kohteluun on Pesosen mukaan syytä tarkastella aika ajoin jokaisessa työpaikassa.
Ketä työuupumus koskettaa?
Millaiset ihmiset sitten kärsivät työuupumuksesta, ja kenellä on asiasta vastuu?
– He ovat monesti sellaisia ihmisiä, jotka ovat alun perin olleet hyvin innostuneita työstään. Sanotaankin, että jotta voi palaa loppuun, pitää joskus roihuta. Jos työperäiset asiat alkavat uuvuttaa, niin ei kannata ohittaa lähintä esimiestään. Hänen kauttaan asiat lähtevät yleensä ratkeamaan tehokkaimmin, muistuttaa ylilääkäri Ala-Mursula.
Yhteyttä voi ottaa myös omaan työterveyshuoltoon. Siellä on käytettävissä koko moniammatillinen verkosto fysioterapeutista työterveyspsykologiin, työterveyshoitajasta työterveyslääkäriin.
Työterveyspsykologi Pesonen kehottaa suhtautumaan asioihin tarpeeksi arkisesti.
– Jos huomaa alaisessaan, työkaverissaan tai vaikkapa omassa esimiehessään selkeästi muutosta tämän työvireessä, sosiaalisuudessa tai vetäytymisessä, niin asiasta ei saisi tehdä liian juhlallista eikä dramaattista. Voisi vaikkapa aloittaa kysäisemällä: Hei, onko jotakin?, Voinko tehdä jotakin? tai Mistähän voisi olla kysymys?
Lääke työuupumukseen?
Pitkään työterveyshuollossa työskennelleen ylilääkäri Leena Ala-Mursulan mukaan työuupumusta käsitellään usein varsin negatiivisista lähtökohdista. Ennen kuin uupumus on lähelläkään, kannattaisi mieluummin lähteä miettimään, minkälaisissa työoloissa työntekijät eivät uuvu.
– Olisi tärkeää lähteä rakentamaan sellaista työelämää, jossa huollamme itseämme työntekijöinä sekä omia työkalujamme, mutta mietimme myös aktiivisesti välitavoitteita ja haemme välionnistumisia. Onnistuneet työt eivät väsytä, ja aikaansaamisen ilo on liikkeellä pitävä voima.
Työterveyspsykologi Jukka Pekka Pesonen muistuttaa, että työuupumus on usein vahva viesti muutostarpeesta.
– Se voi olla koko työn tekemisen tapoihin tai työyhteisöön liittyvä signaali, että jonkun asian on muututtava. Voikin ajatella, että uupumus on enemmän ikään kuin positiivinen lähtökohta, kuin päätepiste tai lopullinen tila, pohdiskelee Pesonen.
– Eikä välttämättä kenenkään vika. Se kertoo jostakin epäsuotuisasta tapahtumaketjusta, jossa on nyt oivallinen hetki tarkistaa kurssia, jatkaa Ala-Mursula.
Pesosen mukaan aikuiselämään kuuluu omien rajojen etsiminen eri elämänareenoilla, myös suorittamisen areenoilla.
– Se, kun pää kolahtaa seinään ja siitä kuitenkin selviää, opettaa tosi paljon oman jaksamisensa rajoista.
Asiantuntijat:
LEENA ALA-MURSULA, ylilääkäri, ODL Työterveys
JUKKA PEKKA PESONEN, työterveyspsykologi, ODL Työterveys
Toimittaja: TITTA VILPA