Akuutin Arkisto
27.1.2009
Karkkia terveellisesti
Suomalaiset ovat makeisten suurkuluttajia. Karkkia syödään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samanaikaisesti terveellisyys on valttia, ja makeisvalmistajatkin ovat huomanneet markkinaraon uusille, terveellisempinä vaihtoehtoina markkinoiduille makeisille. Mutta voivatko makeiset olla terveellisiä? Ja mitä suuhunsa voi laittaa terveellisesti, kun makeanhimo iskee?
Suomessa syödään valtavasti makeisia. Keskimäärin jokainen suomalainen maiskuttaa 13 kiloa karkkia, lakritsia ja suklaata vuodessa. Suomen makeismarkkinat ovat reilussa kymmenessä vuodessa muuttuneet hurjasti. Makeisveron poistumisen jälkeen karkin kulutus lähti huimaan kasvuun, ja samalla makeisten tarjonta kaupoissa on lisääntynyt.
– Vielä ei tiedetä mikä on hillittömän karkinsyönnin vaikutus terveydelle, huomauttaa ravitsemustieteiden yliopisto-opettaja Eeva Voutilainen.
Sokeria
Karkeissa on sokeria, makuaineita ja lisäaineita. Näiden lisäksi karkissa voi olla rasvaa ja joitakin maidon ainesosia. Lisääntynyt karkinsyönti on yksi syy suomalaisten liikakiloihin.
– Jos ajatellaan, että me syömme karkin, niin ensiksi se karkki tuottaa mielihyvää. Ja kun karkki on suussa, niin se aiheuttaa happohyökkäyksen. Se voi reikiinnyttää hampaita, jos me syömme karkkia usein.
– Tämän lisäksi sokeri nostaa nopeasti veren sokeritasoa, ja kun verensokeri nousee nopeasti, niin se myös laskee nopeasti. Se aiheuttaa, että ihminen kokee karkin syönnin jälkeen nopeasti nälkää ja väsymystä, selvittää Voutilainen.
– Jos me syömme jatkuvasti karkkia, niin sehän syö tilaa tavalliselta ruoalta ja heikentää ruokavaliomme laatua, eli vitamiinien ja kivennäisaineiden saantimme heikkenee.
Makeisvalmistajat ovat huomanneet markkinaraon terveystietoisissa kuluttajissa. Kauppojen karkkihyllyyn ovat näyttävästi ilmestyneet uudenlaiset karkkipussit. Nämä karkit lupaavat vähemmän sokeria ja vähemmän kaloreita, vain luonnon omia makuja ja värejä.
– Näihin karkkeihin makuja saadaan hedelmämehuista, luontaisista aineista. Sokeria niissä on siinä missä muissakin karkeissa. Sellaisenaan ne ovat täysin samoja kuin tavalliset karkit. Uskoisin, että siinä on lähtökohtana ollut kuluttajien toiveet, juuri terveystietoisten kuluttajien toiveiden toteuttaminen.
– Mutta se täytyy muistaa, että eihän karkki sellaisenaan ole epäterveellinen. Se on epäterveellinen vasta kun sitä karkkia syödään liikaa, Voutilainen selventää.
Kohtuudella
Karkinsyöntiin liittyy valtavasti uskomuksia. Jokainen haluaisi syödä makeisia huoletta. Mutta onko joku karamelli toistaan parempi? Heitimme muutaman väitteen ravitsemustieteen asiantuntijalle, Eeva Voutilaiselle.
"Vitaminoitu karamelli on parempi vaihtoehto kuin tavallinen karkki."
– Se on tarua. Vitaminoitu karkki ei ole ollenkaan sen parempi vaihtoehto
kuin tavallinen karkki. Se ei ole sama asia, että saadaanko me vitamiini
ruoasta vai tämmöisestä täydennetystä elintarvikkeesta.
Se on kaksi eri asiaa. Sitten vielä semmoinen asia, että täydennettyjä,
vitaminoituja karkkeja ei pitäisi antaa lapsille. Vitamiinit sinänsä
on hyvä asia, mutta jos me syömme paljon täydennettyjä elintarvikkeita,
niin vitamiinia voi saada liikaa, ja sekään ei ole hyvä.
"Uusia, hedelmämehuista valmistettuja karkkeja voi syödä
huoletta."
– Totta ja tarua. Kohtuudella voi totta kai syödä huoletta.
Mutta jos ne määrät rupeavat olemaan suuria, voisi miettiä
löytyisikö jotakin korvaavaa, esimerkiksi hedelmiä, millä
saisi taltutettua sen oman makeanhimon.
"Suklaa antaa mielihyvää."
– Tarua. Kyllähän suklaa hetkellisesti kohentaa mielialaa. Tutkimusten
mukaan suklaan syöminen alakuloon nostaa mielialaa hetkellisesti, mutta
kohta mieli on entistä enemmän maassa. Eli suklaan avulla ei kannata
mielialaa lähteä kohentamaan, kyllä sen pitää tulla
jostakin muualta.
"Makeanhimoa ei voi säädellä koska se on perinnöllistä."
Tarua. Ihmisellä on luontainen mieltymys makeaan. Siksipä lapsille
ei kannata kovin paljon karkkia syöttää, vaan mieluummin vähemmän
niin se mieltymys makeaan pysyy pienenä.
Karkinsyöntiin, kuten kaikkeen syömiseen, pätee vanha viisaus: kaikkea kohtuudella. Karkkia voi syödä kohtuudella, jos henkilön kokonaisruokavalio on kunnossa. Muutama karkinsyöntikerta viikossa ei ole epäterveellistä.
– Yleensä se makeanhimo tulee silloin, kun on jättänyt jonkun aterian tai mahdollisesti välipalan väliin. Tämmöisellä säännöllisellä ateriarytmillä pääsee, suurella todennäköisyydellä, ainakin osittain siitä makeanhimosta eroon, Voutilainen vakuuttaa.
Terveellisemmät vaihtoehdot
Suun voi laittaa makeaksi karkkia terveellisemmilläkin vaihtoehdoilla.
– Ksylitolituotteet ovat terveellisiä vaihtoehtoja. Jos otetaan ksylitolipastilli tai -purkka aterian yhteyteen, niin se pysäyttää happohyökkäyksen ja on hyvä hampaille, neuvoo Voutilainen.
– Makeita ovat tietenkin hedelmät ja marjat sekä kuivatut hedelmät ja pähkinät. Ne ovat ihan hyviä vaihtoehtoja. Kuivatuissa hedelmissä ja pähkinöissä on tietenkin energiaa, mutta niissä tulee mukana näitä bonuksia, eli vitamiineja ja kivennäisaineita, Voutilainen sanoo.
Asiantuntija: EEVA VOUTILAINEN, ravitsemustieteiden yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto
Toimittaja: KARITA LEHIKOINEN-STEDT