Skip navigation.
Home

Meillä ei ole ennakkoluuloja

Tässä ohjelmasarjassa on etsitty ennakkoluuloja, niitä on todistettu tosiksi mutta myös kumottu. Ennakkoluulot ovat asenteita suhteessa johonkin vieraaseen, ennen tuntemattomaan.

Ennakkoluuloja-ohjelmasarjan viimeisessä osassa otetaan tilastotiede avuksi. Toimittaja Janne Junttilan vieraana on tilastotieteen professori Seppo Laaksonen. Ennakkoluulojen etsinnässä Laaksosella on apuna ESS-tutkimus, European Social Survey, laaja eurooppalainen asenteita mittaava haastattelututkimus.

Ovatko mummot teinien mielestä outoja? Ovatko suomalaiset niin maahanmuuttokielteisiä kuin verkkokeskusteluista voisi päätellä? Ovatko suomalaisten elämänarvot samanlaisia kuin naapurimaissa tai Pohjoismaissa - vai löytyisikö ymmärrystä sittenkin Saksasta, jopa Portugalista?

Ennakkoluuloja YLE Radio 1:ssä torstaina 31.12. klo 13.40, toinen lähetys perjantaina 1.1. klo 18.00

Suomalaiset arvot?

Mielestäni arvomaailmamme on vääristynyt. On hienoa kuulla esim. Singaporessa, kuinka siellä kaikki kansalaiset kertovat ja näyttävät avoimesti, kuinka maan hallitus pitää huolen kaikista kasnalaisistaan. Siellä tuetaan asumista, hyvän auton ja asunnon tasoa ja kaikki palvelut joustavat ja sujuvat, koska veroilla tehdään oikeita asioita ja oikeudenmukaisesti.
Ei voi olla kysymättä, mihin suomalaisten verovarat hupenevat, koska maahan on pesiytynyt tapa, että vain osa saa ja osa häviää. Myös sana oikeusvaltio, tai sosiaalinen tai ihmisoikeuksia KUNNIOITTAVA MAA ei voi olla enää totta.
MAASSAMME ON PESIYTYNYT LIIAN SUURI VÄÄRYYDEN JA RIKOLLISUUDEN MALLI. Enemmän tulee mieleen, narsistoinen päätöksentekomalli, jolla ohjataan koko koneisto väärille raiteille.
Oma käsitykseni on syntynyt eletyn elämän vääryyksistä, joita on kohdannut lähes jokaisessa päätöksenteossa, mitä saanut. Laki ja hyvät tavat on tainnut unohtua, kun oma etu on asetettu kansalaisen edun edelle.
Jos eläkeleikkurilla vaaditaan leikkaamaan 1948 ja sen jälkseen syntyneet, ihmettelen, jos on totta, ettei sekään koske ministereitä ja kansanedustajia. Onko kaikki hyvätuloiset yhä nostamassa korkeimpia eläkkeitä samaan aikaan kun köyhiltä leikataan siitä vähästäkin. Tätä varten en ole äänestänyt yhtään edustajaa, sillä heidän tehtävänsä on olla kansan, ei itsensä asialla.
Olen pahoillani, jos olen negatiivinen, siitähän on tullut maan tapa, jossa sanotaan "on yhteistyökyvytön". Eli sellaisen nimen saavat he, jotka rohkenevat olla asioista eri mieltä.
Kun maaseudulta on viety kaikki palvelut, kyläkoulut, kaupat ja asukkaat maksavat itse tiensä, valonsa, vetensä ja hakevat palvelut omilla kustannuksillaan, miksi heiltä peritään kiinteistöveroa? Siksikö, että taajameihin rakennetaan tekonurmikenttiä? Kun haja-asuja maksaa ylimääräistä maksua laajakaistasta, sähkönsiirrosta ja nyt pian postistakin, on loppukin pohja kiinteistöverolle päättynyt.SE NIMITTÄIN LUOTIIN AIKOINAAN YHDENVERTAISUUDEN LUOMISEKSI, MUTTA SILLE VEROLLE LUVATTIIN VASTINEEKSI TIET KAIKILLE. Tuo lupaus on poistunut jo 15 vuotta sitten .
Esimerkke on todella paljon, mutta tässä alkua sille, miski suomalaiset arvot on hukassa.
tämän seurauksena kansa on masentunut ja joutunut ennenaikaiselle eläkkeelle, menettänyt sen ainoan, eli toivon paremmasta tulevaisuudesta, sekä luottamuksen maan johtoon ja virkakoneistoon. Missä menimme vikaan?