Margaritki – Tuhatkaunoja

Julkaistu Pe, 25/09/2009 - 20:24 Nurmentaus Flyygelin mutkassa

Keskiviikkona 30.9.2009 klo 13.25. ja toinen lähetys torstaina 1.10. klo 17.20. Ohjelma on viikon ajan kuultavissa oikealla näkyvästä radiosoittimesta.

Asiantuntijoina oopperalaulaja Tuuli Lindeberg ja pianotaiteilija Lotta Emanuelsson. Toimittajana Paula Nurmentaus.

Laulun runoilija on venäläinen futuristi Igor Severjanin. Juuri hän keksi määritellä futurismi-sanalla viime vuosisadan alun merkittävän taidesuunnan joka ilmeni myös kuvataiteissa. Severjan eli vuosina 1887 – 1941 eli oli Rahmaninovin aikalainan. Hän käytti runoissaan usein kukka-aiheita, mutta niiden taustalla saattaa lymytä synkkä ja paheellinen symboliikka. Tuhatkaunoissa voi aistia jopa huumeisen myrkyllisiä merkityksiä.

Sergei Rahmaninov on sävellyksessään paljon viattomampi ja on omistanut laulun aikansa tunnetulle kaunottarelle Nina Koshetzille, joka myös kuului Rahmaninovin ihailijoihin. Hän esittää tässä laulun yhdessä pianisti Celius Doughertyn kanssa.

» kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Paljastakaa nyt joskus,

Julkaistu Mon, 28/09/2009 - 13:07 Nimetön

Paljastakaa nyt joskus, mitä siinä ohjelman tunnarissa oikein tapahtuu?

» kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Ihmettelen hieman eevattarien synnillistä tulkintaa,

Julkaistu To, 01/10/2009 - 19:37 unclescrooge

onko niin, että daaliat (tusinatuhatkaunojen sijaan) tuntevat aina olevansa katseen kohteina?

Koska venäläisyys on suomalaisuuden slaavilainen haara, liittyy kauneuteenkin aina melankoliaa, Venäjällä vielä lisäksi toivottomuutta.

Toivo nähdään nuoruudessa mitä iloiset värinauhoin hiuksensa solmineet tytöt edustavat: tyttöjen armeija, joka marssii kohti kohtaloaan.

Tämä on selvä duetto: itsenäinen pianokudos on kuin auringonkilossa lempeästi lainehtiva viljapelto tyttösten kulkea, melodian melankolia todistaa tyttöjen olemuksen ja tulevaisuuden ristiriitaa.

Kukin esitys osoittaa omalla tavallaan hienon kappaleen voimaa, myös ensimmäinen semminkin kuin Koshetz oli viisikymppisenä jo lähteiden mukaan äänensä menettänyt.

Ehkäpä Rahmaninov ei sitten enää ihastunut, kun ei enää säveltänyt.

» kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Tuhatkauno vrt. kaunokainen

Julkaistu Mon, 05/10/2009 - 15:00 Nimetön

Nimen suomennos tuhatkaunoksi vie harhaan: 'margaritkin' oikea nimi olisi 'kaunokaiset', siis Bellis perennis. Tuhatkauno puolestaan on ojakärsämön koristekasvimuunnos, nykynimeltään koreakärsämö!. Sekaannuksen on ilmeisesti aiheuttanut kaunokaisten ruotsinkielinen vastine 'tusensköna'. Kaunikaisten suhde huumeisiin ja muiihinkin paheisiin on kyllä minulle tuntematon juttu.

» kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Kiitos hienosta kommentista!

Julkaistu Ti, 06/10/2009 - 11:54 Nimetön

Juuri tällaista palautetta kaivataan täällä Flyygelin mutkassa, sillä eipä täällä kaikkea tiedetä ja osata.

» kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Tunnusmusiikin salaisuus

Julkaistu Ti, 06/10/2009 - 13:04 Nimetön

Kyse on Irmgard Seefriedin levytyksestä live-konsertista Saltzburgissa vuonna 1957. Hän menee Heidenrösleinissä vahingossa viimeiseen säkeistöön ja keskeyttää tavalla joka saa yleisön riemastumaan. Säkeistömuotoinen laulu kampittaa laulajan muistin helposti. Tämä keskeytys on siis levyllä, josta sen sitten nappasin tunnariksi tähän ohjelmaan, kun se oli aivan sopivan pituinenkin.

» kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi