Mitä tänään tutkittaisiin?
Pakina: Timo Väännen
Puuttuuko sinulta tutkimusaihe? Kaipaatko kiinnostavaa lopputyönaihetta? Olisiko tutkimus kiinnostava harrastus? Oletko tutkija ja kaipaat raikasta uutta aihetta, josta löytyy runsaasti aineistoa ja kiinnostavia näkökulmia? Valitse kantele niin saat elämänikäisen ystävän laajasta ja monipuolisesta tutkimuskohteesta. Eikä alkuun pääseminen ole vaikeaa – kulttuurielämä, arkistot, museot ja kokoelmat ovat täynnä aarteita. Tässä muutama aihe ajatuksen appeeksi:
Kanteleen vaikutus säveltäjiin – säveltäjien vaikutus kanteleeseen
Kanteleelle on sävelletty monenlaista: konserttoja, sonaatteja, improvisaatioita, kansanmusiikkikappaleita, sähkökanteletutkielmia, pienkantelesarjoja, yhtyebiisejä jne. Sibeliuksella on kantelekappaleita ja uusia teoksia eri säveltäjiltä, soittajilta ja muusikoilta syntyy jatkuvasti. Tässäpä oiva alue musiikista, jota ei ole kovin paljon tutkittu. Mikäpä sen parempi tutkija tähän olisi kuin kanteleen tunteva musiikintutkija – voisi olla vaikkapa kanteleensoittaja, jos tutkimus kiinnostaa.
Kanteleen viritysjärjestelmät ja sointiväri
Voi sitä kanteleen virittämisen iloa – voi sitä kanteleen virittämisen tuskaa! Kun soittimen saa hyvään vireeseen, se antaa ihmeellisiä elämyksiä eri sointiväreillään. Viritysjärjestelmiä on useita ja niitä voi löytää aina uusia. On merkillistä huomata, miten jokin viritys johdattaa löytämään uusia erilaisia sävelmiä kuin toinen viritys. Tietynlainen viritys luo ilon ja vastustaa melankoliaa. Jokin viritys taas johdattaa kaihomieliseen sävelmään ja karttaa riemullisuutta. Säveltäjä voi saada inspiraationsa jostakin matemaattisesta viritysjärjestelmästä ja soittaja voi saada improvisaatioonsa koko teoksen lähtökohdan erityisestä sointiväristä, jonka viritys tuottaa. Yläsävelet ja sävelten keskinäiset suhteet tulevat voimakkaasti esiin kanteleen soinnissa, joten tämä aiheen tutkiminen kanteleella on erityisen kiinnostava alue. Alkuun pääsee virittämällä ja soittamalla, mutta tutkimusta voi jatkaa vaikkapa äänen tietokonekuvantamisella.
Kantelepuhe – ylistystä ja vähättelyä kansallissoittimesta
Soitatko jotain oikeaa soitinta, minulta kysytään. Voisiko sitä selvemmin sanoa. Kantele on kansansoitin ei soitin. No, en ole samaa mieltä. Se on molempia. Kanteletta ylistetään taivaalliseksi enkelten soittimeksi. Soittaja voi taiteilla tylsyyden ja taivaallisuuden välissä, ainakin on liikkumavaraa. Mutta tämä puhe kanteleesta on mielenkiintoista. Mistä niin vahvat mielikuvat opitaan, kun soitin ei niin kovin paljon ole esillä? Mistä opitaan, että se on erityisesti suomalainen, vaikka kanteletta soittavia kansoja on useita, eivätkä ne edes ole kaikki suomalais-ugrilaisia? Mistä opitaan soittimen naisellisuus tai taivaallisuus? Kantele esiintyy useissa runoissa. Mitä kaikkea runokannel voikaan ilmaista? Se on mm. taiteen, kulttuurin ja runouden symboli. Miten se on tämän paikan saanut? Olisiko sillä ollut mahdollisuuksia päästä olutmerkin tunnukseksi irlantilaiseen harpun tapaan tai ylioppilaslakin tunnukseksi lyyran tapaan? Ehkäpä, mutta runoudessa sillä on ollut käyttöä.
Aino-puvusta farkkuihin – kanteleensoittajien pukeutumiskoodit
Opetin muutamana vuonna Sibelius-Akatemiassa kanteleen taidemusiikin opiskelijoille kanteletietoa, jossa tutustuttiin mm. kanteleperinteeseen ja kansainväliseen kanteleeseen. Kysyin useana vuonna ryhmän jäseniltä, milloin he alkoivat käyttää farkkuja. Useat olivat alkaneet käyttää niitä vasta aikuisiällä. Emme puhuneet siis esiintymisestä vaan ihan arkivaatetuksesta. Otos oli toki aivan liian pieni tieteellisten johtopäätösten tekoon, mutta kyllä se minusta merkillistä oli. Eikös farkut muuten ole aika yleinen vaate jo teini-iässä tai aiemminkin? Lähes kaikilla kanteleensoittajilla on myös jokin suhde kansallispukuun, joten vaatetus liittyy soittimeen jotenkin. Kuka ottaisi asiasta selvää?
Saarijärvi, Karjala, Perhojokilaakso – kantele paikallisidentiteetin osana
Joillekin kantele on suomalainen, mutta monille se on myös erityisesti karjalainen, pohjalainen tai keski-suomalainen. Kerran eräs Kantele-lehden lukija soitti minulle, Kantele-lehden päätoimittajalle, ja halusi että toisin lehdessä esiin vahvasti sen että juuri karjalaiset ovat antaneet kanteleen suomalaisille. Toisinaan taas saan viestejä siitä, että kantelealueella erityisesti Haapavesi tai Keski-Suomi ovat tärkeitä. Olisikin hienoa saada esiin kanteleen paikallismaantieto sekä kanteleen merkitys paikallisen identiteetin luojana. Kantele on muutaman paikkakunnan vaakunassakin, näkyykö se paikkakunnalla muuten?
Keksit varmasti itse monia lisää. Sitten vaan tutkimaan.
Timo Väänänen
Kanneltaja
