Tradio – kolme viikkoa kansanmusiikkia, mutta mitä sen jälkeen
Pakina: Hannu Tolvanen
"kansa soitteli miehet kertovat"
Miltä tuntuisi ajatus radiokanavasta, josta kuuluisi kansanmusiikkia aina kun avaisit vastaanottimen? Mahdotontako? Ei todellakaan!
Muutama vuosi sitten pääkaupunkiseudulla toimi kuukauden ajan paikallisradio, joka lähetti 60-70-lukujen legendaarisen ääniteyhtiön Love Recordsin tuottamaa musiikkia, ja jossa oli paljon keskusteluja ja muita asiapitoisia ohjelmia. Silloin päässäni naksahti ja tajusin, että tässähän on mainio malli jonkun aikaa muhineelle ajatukselle kansanmusiikkiradiosta. Tähtäimessä oli silloin Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston neljännesvuosisadan juhlistaminen eli vuosi 2008. Muuten kaikki oli hyvin, mutta vain tekijät, ohjelmat ja koko tekniikan rakentamisen taustavoima - raha - puuttuivat. Lopulta rahaa kertyi eri tahoilta, niin että ohjelmakartan ideointia voitiin huoletta jatkaa ja ohjelmia alkaa tilata eri puolilta. Varojaan hyvään asiaan antoivat erityisesti Sibelius-Akatemian kehittämiskeskus ja Suomen kulttuurirahasto – ja juuri päättyneen lokakuun kolmena viimeisenä viikkona tavoite saatiin toteutettua. Syntyi Tradio.
Kolmen viikon ajan soi kansanmusiikki kellon ympäri, se kuului pääkaupunkiseudulla eetterissä ja internetissä maailmanlaajuisesti. Sellaista ei ollut ennen koettu.
Ja se kokemus oli hieno: asiantuntijoiden mainioita ohjelmia, arkistojen aarteita, pitkiä, levollisia keskusteluja kansanmusiikista, ja paljon musiikkia. Ja arkikin saatiin vielä liitettyä juhlaan taitavien toimittajien makasiiniohjelmilla suorissa lähetyksissä. Vaikka vähän jäävi olenkin arvioimaan, niin tuloksena oli oikea kulttuurikanava, jota jaksoi kuunnella koko päivän. Kuuntelijapalautetta tuli ympäri Suomen, kaukaisimmat kirjeet tulivat Yhdysvalloista ja Australiasta. Jollakin oli läppäri auki kellon ympäri, ettei vain jäisi mitään kuulematta, toiselle tuli joulu jo syksyllä, kolmannelle Tradio oli lähinnä taivasta mihin voi hengissä päästä. Kolme viikkoa huumaa - ja nyt ovat kuulemma monille iskeneet pahat vieroitusoireet.
”Kyllä kansa tietää”
Miten sitten tästä eteenpäin? Kansanmusiikkiväki osoitti valtavaa yhteistyöhalua Tradion rakentamisessa. Tärkeimmät instituutiot olivat riemumielellä mukana ja ihmiset tekivät talkoilla töitä paremman huomiseen eteen. Yhteinen tahto on kova, mutta kestävää ratkaisua ei ihan talkootyöhön voi rakentaa.
Tällaisen kansanmusiikkikanavan ylläpito olisi mitä luonnollisimmin Yleisradion tehtävä. Helpoimmin sen saisi aikaan nettiin. Internetin maailmassa on tuhansia webbiradioita, joissa soitetaan paljon myös kansanmusiikkia, mutta maailmassa ei liene yhtään kanavaa, joka keskittyisi suomalaisen kansanmusiikin esittämiseen. Kuulen jonkun sanovan ettei sellaista tarvitakaan. Mutta miksipä ei? No, ehkä kanava, jossa olisivat laajasti esillä koko maailman kansanmusiikit, olisi kestävämpi ratkaisu, mutta kuitenkin sellainen jonka pääpaino olisi kotimaisessa musiikissa.
Ja se musiikki ei ainakaan loppuisi kesken: kun rakensimme Tradion musiikkitietokantaa, pääsimme viimeisenä päivänä teosmäärään 4434 - ja silti siitä puuttui vielä tuhansia julkaistuja sävelmiä. Yksin tänä vuonna on ilmestynyt viitisenkymmentä cd:tä, eli erillisiä sävelmiä julkaistaan varmaan kuutisen sataa, ja epäilemättä sama vauhti jatkuu tulevina vuosina. Lisäksi erilaisia konserttitaltiointeja on satoja tai tuhansia tunteja Kansanmusiikki-instituutissa ja Sibelius-Akatemiassa, ja jos kanava olisi osa Yleä, mukaan tulisivat ne tuhannet tunnit, jotka odottavat esille pääsyä Ylen arkistoissa.
Kun Yleisradiossa nyt kaavaillaan järjenvastaisesti kansanmusiikin, jazzin ja uuden musiikin vähentämistä Yle Radio 1:n ohjelmistossa, pitäisi tehdä juuri päinvastoin: lisätä näiden muilla kanavilla vaiettujen musiikkien lähettämistä. Pitäisi oikeastaan perustaa uusi kanava, jossa juuri nämä musiikit pääsisivät esille, tai vaikka useita kanavia.
Miten sitten naapurissa? Ruotsin radiolla on useita webbikanavia, joissa soi muukin kuin listapoppi. Kaikenmaailman musiikkeja soittavat Sveriges Radio Atlas ja Världen ovat esimerkkeinä – ja niistä poimitaan aina silloin tällöin ohjelmia valtakunnan P2-verkkoon. Kuitenkaan niissä ei soi ruotsalainen kansanmusiikki, enkä ole löytänyt naapurista muutakaan kanavaa, missä näin olisi. Voisiko Suomi ja Yleisradio olla kerrankin naapuria edellä, ja voisimmeko voittaa nämä kulttuurin edistämisen kisat? Silloin voisi todella ylpeydellä pyytää: ’Pasila ”Porilaisten marssi"’.
Hannu Tolvanen 10.11.2009
Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto
Tradion päätoimittaja oto