Pakina: Annukka Hirvasvuopio-Laiti
Kun kevät täällä Saamenmaassa etenee ja pääsiäinen lähestyy, alkavat monella saamelaisartistilla myös keikkavalmistelut. Etenkin Norjan puolella pääsiäinen on suuri juhla ja esimerkiksi koulujen pääsiäisloma kestää siellä koko viikon. Pohjois-Norjan saamelaisalueella pääsiäinen on saamelaisartistien kiireisintä aikaa. Koutokeinossa järjestetään vuosittain Sámi Beassášfestivála, pääsiäisfestivaali, jonka monipäiväisessä ohjelmassa on muun tarjonnan ohella myös runsaasti saamelaismusiikin konsertteja. Pääsiäisfestivaalin yhteydessä järjestetään myös yksi vuoden merkkitapahtumista, Sámi Grand Prix -laulukilpailu, johon osallistuu saamelaisia artisteja neljästä eri maasta: Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä. Laulukilpailussa on kaksi eri sarjaa; toinen säestyksettömälle perinnemusiikille, toinen muulle musiikille.
Tämän päivän modernista saamelaisesta musiikista löytyy tyylilajia jokaiseen makuun. On rokkia, poppia, discoa, etnoa, heviä, tanssimusiikkia, teknoa, lastenlauluja, hengellistä musiikkia ja räppiä. 60-luvun käännösiskelmistä alkaen uusi saamenkielinen musiikki on seurannut ajan trendejä siinä missä muidenkin kulttuurien musiikkityylit. Saamelaismusiikin festivaaleja järjestetään Norjassa ja Ruotsissa lukuisia, Suomen puolellakin saamelaismusiikkia kuulee eri tapahtumissa ympäri maata, pohjoisessa muun muassa Hetan Marianpäivillä sekä Inarissa Ijahis Idja - alkuperäiskansojen musiikkitapahtumassa.. Sámi Idols -kilpailijat (kyllä, myös saamelaisilla on omat Idolsinsa) kisaavat Grand Prix -kilpailun tavoin perinnemusiikin ja modernin musiikin sarjoissa.
Mielestäni on erittäin hyvä asia, että näissä kilpailuissa säestyksetön perinnemusiikki on saanut oman sarjansa. Näin kunnioitetaan perinnemusiikin erityislaatuisuutta ja uskon, että siten halutaan myös korostaa perinnemusiikin tärkeyttä saamelaiskulttuurissa. On vanha totuus, että hyvä laulaja ei välttämättä osaa joikata, eikä puolestaan taitava joikaaja ole useinkaan kuuluisa kauniista lauluäänestään. Laulaminen ja joikaaminen ovat jo äänenkäytön puolesta kaksi aivan eri asiaa. Lisäksi kaikkiin saamelaisiin perinnemusiikin lajeihin pätee sama sääntö; ne eivät ole ainoastaan vokaalimusiikkia, vaan pitävät sisällään runsaasti kulttuurillisia koodeja, ovat hyvin tärkeä osa saamelaiskulttuuria ja yksi sen tärkeimpiä tunnuksia ja ilmenemismuotoja. Suomen puolen kolmella saamelaisheimolla on jokaisella oma perinnemusiikkityylinsä. Pohjoissaamelaisen joiun eli luohti:n lisäksi inarinsaamelaisilla on livđe ja kolttasaamelaisilla leudd´ .
Kevät Saamenmaassa tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia tutustua monipuolisesti saamelaiskulttuuriin musiikkitarjonnan lisäksi. Kevät on poroajokilpailujen, suopunginheittokilpailujen ja muiden perinnetapahtumien aikaa. Useimmissa tapahtumissa on myös konsertteja. Saamelaisartistien sesonkiaikana on aika ottaa esiin saamenpuvut, huivisilkit, nutukkaat ja peskit, pukeutua parhaimpiinsa ja suunnata kohti pääsiäisfestivaalia. Sámi Grand Prix -kilpailussa jos missä pitää näyttäytyä! Yhteinen kieli, kulttuuri ja musiikkiperinne yhdistävät neljän maan saamelaisia. Pääsiäisjuhlien värikylläisessä saamenpukujen meressä oktavuohta, yhteenkuuluvaisuuden tunne, korostuu, tuntuu läheiseltä ja omalta. Mii leat. Me olemme.
Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Utsjoki
FM, muusikko
