Leena Majander-Reenpää, kustannusjohtaja, Otava & Reetta Meriläinen,
päätoimittaja, Helsingin Sanomat.
Mäntylä ja Kemppinen.
Miten kuulijoita yritetään tällä kertaa petkuttaa? Leena ja Reetta ovat
vanhoja ystäviäni.
Totta kyllä puheena on sähköinen media ja printtimedia eli toisaalta
tietoverkot + puhelinratkaisut ja toisaalta kirjat ja lehdet.
Martti Mäntylä luonnollisesti tuntee tätä tietotekniikkaa.
Itse olen ehkä pakonomaisin painetun tekstin käyttäjä. Olen oppinut istumaan
kirjakaupan hyllyssä tietosanakirjojen (Otava) välissä. Äiti hoiti isänsä
talossa kirjakauppaa ja elokuvateatteria 1940-1963.
Leenasta väitetään, että hän oli jo kauppakorkeakoulussa opiskellessaan
keskittynyt kirjojen markkinointiin. Reetta on kunnon tyttö Joensuusta ja
silti hän lipsahti jotenkin Hesarin toimittajakouluun. Saadun tiedon mukaan
juuri niiltä kursseilta tuli paljonkin ammattilaisia.
Olen esittänyt Leenalle ja Reetalle etukäteen kysymyksen, miksi juuri
kustannusalalla ja lehdistössä on ollut vahvoja ja osaavia naisia monta
kymmentä vuotta aikaisemmin kuin liiketoiminnassa ja valtion hallinnossa.
Vähän yleistäen: silmiinpistävän moni iso kustantaja ja lehtifirma on
pyörinyt naisen ympärillä. Clare Booth Luce tuskin kulki toimettomana Timen
ja Lifen käytävissä 1930-luvulla.
