Jäsenen Kemppinen blogi
Julkaistu Pe, 19/12/2008 - 10:54 Kemppinen
Kemppinen
Tänään kuultiin lisää jo edellisessä lähetyksessä kuunneltua Verdin jousikvartettoa e-molli. Tällä kertaa katkelma oli viimeisestä osasta (Scherzo fuga. Allegro assai mosso). Soittajina jälleen Quartetto Italiano.
"Affluenza"-teemasta (ks. wikipedia) ovat kirjoittaneet mm. Oliver James (Affluenza: How to be successful and stay same), John De Graaf, David Wan ja Thomas H. Naylor (Affluenza: the All-consuming epidemic) sekä Clive Hamilton ja Richard Denniss (Affluenza: When too much is never enough).
Lähetyksen teemana oli jälleen rintamamiestalo, jota sivuttiin jo 7.11. lähetyksessä. Tällöin suositeltiin myös Åke Särkisen teosta Jälleenrakennusajan pientalo (Rakennustieto, 2005) sekä Jouko Taskisen toimittamaa Rintamamiestalot: rakentajien muistikuvia (Rakennustieto, 2006). Tällä kertaa Heikki Kukkonen mainitsi Mika Waltarin Alvar Aallon vaikutuksesta kirjoittaman teoksen Rakennustaide ja standardi: jälleenrakentamisen peruskysymyksiä (1942) rintamamiestalojen perusteoksena.
Tietoa jälleenrakentamisajasta löytyy mm. Suomen rakennustaiteen museon sivuilta http://www.mfa.fi/files/mfa/tiedotemateriaalit/jalleenrakennus.pdf
Liisa Horelli mainitsi Kirsi Saarikankaan väitöskirjan Modern houses for modern families: gender, ideology and the modern dwelling - the type-planned houses of the 1940s in Finland (1993). Tämän lisäksi Horelli viittasi omaan väitöskirjaansa Asunto psykologisena ympäristönä (1993).
Puheeksi tuli myös Gaston Bachelard ja hänen teoksensa Tilan poetiikka (La poetiqu de l'espace 1958; suom. 2003).
Lähetyksen loppupuolella tehtiin varsin kiinnostava rinnastus Simpsonit-sarjan päähenkilö Homer Simpsonin ja Dostojevskin Kellariloukko -teoksen (1864, suom. 1959) päähenkilön välillä (kellarista henkisenä tilana).
Julkaistu Pe, 19/12/2008 - 00:59 Kemppinen
Kemppinen
Nyt perjantaina aiheena on näennäisesti "rintamamiestalo" ja todellisuudessa yhdyskuntasuunnittelu. Vieraat, Heikki Kukkonen ja Liisa Horelli, aviopari, ovat harjoittaneet tätä asiaa ja ympäristöpsykologiaa vuosikymmeniä, pisimmät ajat professoreina. Taustakoulutus on paljastava, Hessu on arkkitehti ja Lissu psykologi.
Rehellisyys vaatii lisäämään, että kun tämä on näillä näkymin kahvilaradiomme viimeinen lähetys, halusin mukaan todella pitkäaikaiset ystävät. Tutustuimme 1972.
En voi mennä takaamaan, ettei pääministerin pääkaupunkiseudun päivänkakkaramalli tulisi puheeksi. Se kuitenkin tulee puheeksi, ettei kaupungeissa, kylissä ja taloissa kaikki ole likikään aina sitä, mitä ensi katsomalla luulisi. Kuten rintamamiestalo, joka kantoi vuosikymeniä sota-ajan hätäratkaisun leimaa. Todellisuudessa se on maan parhaitten arkkitehtien ja insinöörien yhteistyön tulos välirauhan ajalta ja monessa suhteessa edelleen häkellyttävän hieno - ennen kaikkea sopeutettavuudeltaan. Se oli talo, jollaisia ei myydä kaupassa. Niitä rakennettiin ja rakennettua niitä muutettiin esimerkiksi ottamalla yläkerta asumiskäyttöön.
Arkkitehtuuri on sen verran vakava aihe, ettei sitä pitäisi jättää arkkitehdeille.
Kuten edesmennyt runoilija ilmaisi asian lyhyesti -
etkö sinä ole talosi?
Julkaistu Pe, 12/12/2008 - 10:55 Kemppinen
Kemppinen
Tämän lähetyksen musiikkikappale oli Verdin jousikvartetto, e-molli 2. osa (andantino). Soittajana Quartetto Italiano.
Vedestä, vedensaannista ja vesikriisistä on kirjoitettu viime vuosina useita kirjoja. Mainita voidaan mm. Marq de Villiers'n Water: The Fate of Our Most Precious Resource, Maude Barlow'n The Blue Covenant: The Global Water Crisis and the Coming Battle for the Right to Water, Fred Pearcen When the Rivers Run Dry: Water - the Defining Crisis of the Twenty-first Century ja Vandana Shivan Water Wars: Privatization, Pollution and Profit.
Kun vesiaiheesta sivuuttiin erityisesti Yhdysvaltojen länsirannikkoa, voidaan mainita myös Marc Reisnerin teos Cadillac Desert: The American West and its Disappearing Water.
Martti Mäntylä mainitsi One Laptop per Child -järjestön, josta löytyy lisätietoa wikipediasta sekä sivulta www.laptop.org
Kemppisen mainitsema "The Case for Letting Malibu Burn" on luku Mike Davisin teoksessa Ecology of Fear: Los Angeles and the Imagination of Disaster.
Julkaistu To, 11/12/2008 - 13:05 Kemppinen
Kemppinen
Osmo Purhonen, vesi-insinööri Suomesta
Ehkä vesi on tärkeämpi strateginen resurssi kuin kulta. Ja edessä on jatkuvaa niukkuutta, vaikka maapallon pinta-alasta 71 % peittää vesi. Surkeaa kyllä, pohjavetenä ja järvissä on vain prosentti kaikesta vedestä, ja lisäksi jäätikköinä 1, 8 %.
Melkein kaikki aineet supistuvat jäätyessään. Vesi laajenee. Ei parane jättää pulloja pakkaseen. Siksi jäätiköt ovat avainasemassa. Vesi on meidän kannaltamme ilmakehässä aina vaikuttava aine, jota ei tule lisää. Näyttää pahasti siltä, että veden kiertoa jäänä, nesteenä ja höyrynä voi järkyttää, ja silloin seurauksetkin ovat järkyttäviä. Osmo Purhonen on työskennellyt vesiasioissa Suomessa, Afrikassa ja Aasiassa ja joutunut siksi tekemisiin viheliäisen alkeellisten peruskysymysten ja
pökerryttävän mutkikkaiden erikoisongelmien kanssa. Näistä ja muista asioista puhumme perjantaina 12.12. miehen kanssa, jolla on paljon kokemuksia Vietnamin tuhotuista viemärijärjestelmistä Afrikan kuivuusalueisiin ja edelleen Itämeren altaan tilaan ja tulevaisuuteen. Saamme samalla tilaisuuden todeta, ovatko vapaa vesi ja puhdas ilma nyt lopultakin muuttuneet haaveksijoiden valtakunnista kovan työn ja perutellun huolenpidon alueiksi.
Julkaistu Pe, 05/12/2008 - 10:58 Kemppinen
Kemppinen
Lähetyksen musiikki oli jälleen David Oistrakhin soittamaa viulumusiikkia, tällä kertaa sävellyksenä Henryk Wieniawskin Legende g-molli op. 17.
Alkupuolen keskustelussa sivuttiin Ruotsin Ådalenin mellakoita ja sitä seuranneita tapahtumia, jotka sijoittuvat vuoteen 1931, ei 1932 kuten lähetyksessä sanottiin.
Kemppisen mainitsema "Heartbeat" viittaa meilläkin päiväsaikaan esitettävään brittisaippuaan "Sydämen asialla".
Päivän aiheesta laajemmin voi lukea esim. Kari Laitisen tutkimuksesta Suomen asevelvollisuus - historiallinen kaari, kehitys ja kansallinen olemus (2005). Teos löytyy pdf-muodossa puolustusministeriön sivuilta www.defmin.fi/files/336/2381_394_Laitinen-Nokkala.pdf
Julkaistu Ti, 02/12/2008 - 20:10 Kemppinen
Kemppinen
Tämän perjantain keskusteluvieras on amiraali Juhani Kaskeala, jonka sanotaan edustaneen erittäin arvostettujen komentajien joukossa vielä uudenlaista ammattitaitoa.
Puhumme etupäässä pienistä asioista, vain parista isosta.
Asevelvollisuuden laita on hiukan sama kuin koulun. Muinaiset mielikuvat vaikuttavat käsityksiin nykyisistä oloista, vaikka 1970-luvun armeijalla ja 1980-luvun peruskoululla ei kuulu olevan juuri mitään yhteistä nykyisten järjestelmien kanssa.
Aika on nyt toinen myös siksi, että sotaveteraanit eivät ole enää työelämässä, ja heidän joukkonsa ja siten henkilökohtaiset muistot harvenevat.
Tutkimusten ja tiedustelujen mukaan aikoinaan autoritaarisiksi väitetyt poliisi ja armeija nauttivat Suomessa epätavallisen suurta luottamusta.
Näinkö on ja jos on, kenen työn tulosta?
Luettelo puolustusvoimain komentajista
* Suomen tasavallan joukkojen ylipäällikkö
o ratsuväenkenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim (28.1.30.5.1918)
* Suomen sotajoukkojen ylipäällikkö
o kenraalimajuri Karl Fredrik Wilkman (31.5.12.8.1918)
o sota-asiaintoimituskunnan päällikkö (sotaministeri),
kenraalimajuri Vilhelm Aleksander Thesleff (13.8.27.11.1918)
o sotaministeri, eversti Karl Rudolf Walden (27.11.31.12.1918)
* Suomen armeijan päällikkö
o kenraalimajuri Karl Fredrik Wilkman (1.1.19.6.1919)
o kenraalimajuri Kaarlo Edward Kivekäs (20.6.11.9.1919)
* sotaväen päällikkö
o kenraalimajuri Karl Fredrik Wilkama (12.9.19197.8.1924)
o kenraaliluutnantti Vilho Petter Nenonen (8.8.192416.4.1925)
o jääkärieversti Lauri Malmberg (17.4.1.10.1925)
o kenraaliluutnantti Karl Fredrik Wilkama (2.10.192521.5.1926)
o kenraaliluutnantti Aarne Sihvo (22.5.192615.1.1933)
o kenraaliluutnantti Hugo Viktor Österman (16.1.193316.10.1939)
* sotamarsalkka, myöh. Suomen Marsalkka C. G. E. Mannerheim
(17.10.193912.1.1945, myös ylipäällikkö 30.11.1939 alkaen)
* jalkaväenkenraali Axel Erik Heinrichs (12.1.1.7.1945)
* kenraaliluutnantti Jarl Frithiof Lundqvist (2.7.19453.6.1946)
* jalkaväenkenraali Aarne Sihvo (4.6.194631.5.1953)
* jalkaväenkenraali Kaarlo Aleksander Heiskanen (1.6.195328.10.1959)
* jalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius (29.10.195912.11.1965)
* jalkaväenkenraali Yrjö Ilmari Keinonen (13.11.196530.4.1969)
* kenraali Kaarlo Olavi Leinonen (1.5.196914.3.1974)
* kenraali Lauri Sutela (15.3.197411.10.1983)
* kenraali Jaakko Valtanen (12.10.198328.2.1990)
* amiraali Jan Klenberg (1.3.199031.10.1994)
* kenraali Gustav Hägglund (1.11.19943.6.2001)
* amiraali Juhani Kaskeala (4.6.2001 alkaen)
Julkaistu Pe, 28/11/2008 - 10:55 Kemppinen
Kemppinen
Lähetyksen musiikki oli tänään Schubertin Fantasia C-duuri pianolle ja viululle D934, osasta 1 (andante moderato). Viulua soitti David Oistrakh, pianoa Vladimir Jampolski.
Keskustelussa sivuttiin elokuvaaja Kari Sohlbergia, josta on kirjoitettu kirja vuonna 2004 (Jukka Hytönen & Pamela Mandart: Kamera käy! - elokuvaaja Kari Sohlberg, Like).
Vieraana olleen Raimo Hartzellin töistä (joita listattiin aiemmassa merkinnässä) mainittiin eritytisesti Hannu Heikinheimon Jumala on kauneus (1985) ja Tuija-Maija Niskasen Landet som icke är (1977). Viitattua Vilho Lammen maalausta (Saunan katto, 1935) voi katsella täältä http://www.fng.fi/fng/pic/huge/art/collecti/76/A0476000.jpg
Elokuvaajia käsittelevästä kirjallisuudesta voidaan erityisesti suositella Euroopan kuvaajayhdistyksen laatimaa teosta Making Pictures: A Century of European Cinematography.
Julkaistu Ke, 26/11/2008 - 21:07 Kemppinen
Kemppinen
Mitä sanovat teille nimet Raoul Coutard, Lucien Ballard, Greg Toland,
Struss, Glennon, Tisse, Almendros, Storaro... Ja Sven Nykvist?
Kysymme henkilöltä, joka tietää.
Raimo Hartzell on syntyisin samoista Kallion kortteleista kuin merkillisen
moni saman sukupolven kirjailija ja taiteilija. Hän julkaisi ensin
Parnassossa ja sitten kirjoina (Otava) teokset KATU LAULAA 1976, YKSI
ONNELLINEN KEVÄT 1974, KOIRAA MUISTUTTAVA PILVI 1968, MYÖHEMMIN SAMANA
KESÄNÄ 1967, JOKU SOITTAA PIANOA 1965.
Hänen elämäntyönsä elokuvaajana käsittää ainakin seuraavat teokset, yli 40
vuoden ajalta, oikeataan koko ajan Ylen töissä, selluloidin laskin ajasta
digitaalikauteen:
Raimo Hartzell
Etunimet: Raimo Kalevi
Syntymäaika: 24.02.1942
Elokuvat, joissa henkilö on esiintynyt/työskennellyt (42 kpl)
Mobiilielegia 2004 Kuvaus
Jeesus on minun velipoika 2000 Kuvaus
Presidentti 2000 Kuvaus
Patriootin kuolema 1999 Kuvaus
Sotamies Jokisen vihkiloma 1999 Kuvaaja
Tanssi perhoseni tanssi 1999 Kuvaus
Vuoden viimeinen kesä 1998 Kuvasuunnittelu ja valaisu
Kersantin kunnia 1997 Kuvaus
Nurkkapöytä Kämpissä 1997 Kuvaus
Oskar & Aarre Merikanto 1997 Kuvaus
Onnenjakajat - Matti Bergström, säveltäjä ja Pirjo 1995 Kuvaus
Tuomas Murasen rikos 1994 Kuvaus
Liituraita Leo 1993 Kuvaus
Yö Montmartrella 1993 Kuvaus
Kihlaus Sevillassa 1992 Kuvaus
Iskelmäprinssi 1991 B-kuvaaja (kilpa-ajot)
Mitä pimeämpi yö - sen kirkkaammat tähdet 1991 Kuvaus
Me olemme viisi ystävää 1990 Kuvaus
KOLMAS PYÖRÄ 1989 Kuvaus
Mahtava mies 1989 Kuvaus
Neljä askelta kuvaan. I, Maatyöt 1989 Kuvaus
TERRORISTIT 1989 Kuvaus
Yötyö 1989 Kuvaus
Alvar Aalto, tekniikka ja luonto 1987 Kuvaus
EESTILÄINEN JUHLA 1986 Kuvaus
Jumala on kauneus 1985 Kuvaus
Maailman viimeinen perhe 1983 Kuvaus
Wanda, rakastettuni 1983 Kuvaus
LANDET SOM ICKE ÄR (Maa jota ei ole) 1977 Kuvaus
Manillaköysi 1976 Kuvaus
Suomalaisen elokuvan tarina: 1930-luku 1976 Kuvaus
Suomalaisen elokuvan tarina: 1940-luku 1976 Kuvaus
Suomalaisen elokuvan tarina: 1950-luku 1976 Kuvaus
Suomalaisen elokuvan tarina: Mykkä elokuva 1976 Kuvaus
Suomalaisen elokuvan tarina: Nykypäivään 1976 Kuvaus
KUOLLEISTA HERÄNNYT 1975 Kuvaus, televisiosovitus
Takiaispallo 1970 Kuvaus
Jomppa - tuulten temmeltävä kasvatti 1969 Kuvaus
Äl' yli päästä perhanaa 1968 Kuvaus
Kristiina 1966 Kuvaus
Tunteita 1966 Kuvaus (Kristiina)
Alaikäinen Kuvaus
Julkaistu Pe, 21/11/2008 - 10:55 Kemppinen
Kemppinen
Lähetyksen musiikki oli tällä kertaa Beethovenia, sonaatti no. 23 f-molli op. 57 ("Appassionata"). Katkelma oli osasta 3 (allegro ma non troppo), pianisti Emil Gilels.
Keijo Virtasen teoksista mainittakoon Amerikkalaisen kulttuurin leviäminen Suomeen (1985), Atlantin yhteys - tutkimus amerikkalaisesta kulttuurista, sen suhteesta ja välittymisestä Eurooppaan vuosina 1776 - 1917 (Suomen historiallinen seura, 1988) ja Settlement or return - Finnish emigrants (1860 - 1930) in the international overseas return migration movement (1979). Aiheesta on syytä mainita myös Turun yliopiston historian laitoksen toimesta (Keijo Virtanen, Arja Pilli, Reino Kero, Auvo Kostiainen) laadittu kirjasarja Suomen siirtolaisuuden historia (3 osaa, 1982-1986).
Julkaistu To, 20/11/2008 - 21:21 Kemppinen
Kemppinen
Perjantaina 21.11. vieraanamme on Keijo Virtanen, Turun yliopiston rehtori ja sitä ennen merkittävä siirtolaisuustutkija ja kulttuurihistorioitsija.
Sen jälkeen kun olemme muistelleet, miten Keijo oli katsomassa 1500 metrin maailmanennätysjuoksua 3.40.2 11.7.1957 (Salsola, Salonen), alamme keskustella siirtolaisuudesta. Suomesta on muuttanut ainakin 200 000 ihmistä Amerikkaan 1800- ja 1900-luvulla ja ainakin sama määrä ruotsiin 1960- ja 1970-luvulla. Lisäksi Pietari oli Suomen toiseksi suurin kaupunki suomea äidinkielenään puhuvat ihmiset laskien vuoteen 1917.
Tätä nykyä "siirtolainen" tuo ensimmäisenä mieleen Suomeen parempien olojen toivossa tai vainoa pakoon muuttavan ihmisen. Mahdammeko muistaa, että olemme olleet itse samassa asiassa?
Keijo Virtanen on toiminut eri tehtävissä Turun yliopistossa vuodesta 1969.
- - -
"Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan ulkomaalaista syntyperää olevaa ihmistä, joka syystä tai toisesta muuttaa toiseen maahan. Suomessa asui vuonna 2003 107 100 ulkomaalaista."
Ulkomaiden kansalaiset - Maa, jonka kansalaisuus:
1990 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Venäjä . 20 552 22 724 24 336 24 998 24 626 24 621 25 326 26 211
Viro . 10 839 11 662 12 428 13 397 13 978 15 459 17 599 20 006
Ruotsi 6 051 7 887 7 999 8 037 8 124 8 209 8 196 8 265 8 349
Somalia 44 4 190 4 355 4 537 4 642 4 689 4 704 4 623 4 852
Kiina 312 1 668 1 929 2 086 2 372 2 613 2 992 3 382 3 978
Thaimaa 239 1 306 1 540 1 784 2 055 2 289 2 605 2 994 3 470
Saksa 1 568 2 201 2 327 2 461 2 565 2 626 2 792 2 978 3 318
Turkki 310 1 784 1 981 2 146 2 287 2 359 2 621 2 886 3 182
Britann.1 365 2 207 2 352 2 535 2 651 2 655 2 762 2 910 3 143
Irak 107 3 102 3 222 3 420 3 485 3 392 3 267 3 045 3 036
Serbia. . 1 204 1 935 2 177 2 782 3 336 3 321 3 340 2 986
Iran 336 1 941 2 166 2 363 2 531 2 555 2 562 2 602 2 611
Intia 270 756 892 1 012 1 169 1 343 1 619 1 990 2 333
USA 1 475 2 010 2 110 2 146 2 149 2 040 2 086 2 199 2 296
Afganistan 3 386 719 1 061 1 312 1 588 1 833 2 011 2 197
Vietnam 292 1 814 1 778 1 713 1 661 1 538 1 657 1 811 2 010
Bosnia . 1 627 1 668 1 701 1 694 1 641 1 584 1 599 1 658
Muut 13 883 25 600 27 218 27 739 27 129 26 869 29 171 32 179 37 072
Yht 26 255 91 074 98 577 103 682 107 003 108 346 113 852 121 739 132 708
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Päivitetty: 24.4.2008
Turvapaikanhakijat ja pakolaiset
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Turvapaikanhakijat 973 1 272 3 106 3 170 1 651 3 443 3 221 3 861 3 574 2 324 1 505
Pakolaisina maahan muuttaneet, vuodesta 1973- 15 476 16 434 17 623 18 835 20 692 22 250 23 452 25 114 26 615 27 757 29 550
|