Lokakuun alussa Turun kirjamessujen aikaan Radioteatterilla oli, yhdessä Loimaan kuunnelmapäivien ja Varsinais-Suomen liiton kanssa, kuunnelmaklubi elokuvateatteri Kino Palatsissa Turussa.
Siellä kuunneltiin nyt vielä keskeneräisen Täällä Pohjantähden alla -kuunnelmasarjan ensimmäinen jakso. Tämä oli Pohjantähti-sarjan ja yleisön ensimmäinen kohtaaminen. Yleisöä oli salissa nelisenkymmentä henkeä, mikä on aika suuri luku näissä kuunnelmaympyröissä.
Täällä Pohjantähden alla -sarja koostuu 21 jaksosta, kunkin kesto on n. 40 minuuttia. Sarjan tuotanto on vielä kesken. Nauhoitukset on tehty, mutta sarjan editoiminen kestää vielä helmi-maaliskuulle 2009 saakka.
Olin etukäteen aika jännittynyt. Onhan tämä sarja eräällä tavalla minun lapseni, koska panin sen suunnittelun ja toteuttamisen alulle kolmisen vuotta sitten.
Ensimmäisessä jaksossa tutustumme Koskelan Jussiin ja hänen vaimoonsa Almaan ja siihen, miten pappilan suosta aletaan raivata peltoa ja rakentaa torppaa tulevan perheen elinkeinoksi ja asunnoksi. Jakso päättyy siihen, että pariskunnalle syntyy poika. Pojan nimeksi tulee Akseli, niin on isä Jussi päättänyt.
Jakso vie huomattavan liikuttavalla tavalla meidät 1880-luvun suomalaisen maalaisköyhälistön elämään. Leena Landerin dramatisoimassa jaksossa Alman merkitys ja vaikutus mieheensä Jussiin, ja huolenpito tästä, nousee lämpimänä esille. Samoin tietenkin miehen ja hevosen suhde. Kun jaksossa rakennetaan taloa ja raivataan peltoa, ja sen lopussa vaimo on raskaana ja hevonen tiineenä, niin jakso valaa uuden synnyttämisen ja syntymisen optimismia hienosti koko sarjan aloitukseen. Se herättää toivetta ja kiinnostusta sarjan seuraamiseen kokonaisuudessaan, jakso jaksolta.
Kuunnelmaklubin kuulijoiden kommentit olivat positiivisia. Kaikki sanoivat, että sarjan ensimmäisen jakson perusteella he kyllä kuuntelevat myös seuraavat. Paikalla tilaisuudessa olit myös sarjan kaksi dramatisoijaa Leena Lander ja Hannu Raittila, joiden romaanin tarkka lähiluku vakuutti yleisön. Jussin pidättäytyminen sukupuolisesta kanssakäymisestä avioliittonsa alussa tai Akseli-nimen merkitys ja assosisaatiot tulivat perusteellisesti selitetyiksi.
Tämä radiosarja tulee kuvaamaan Suomen maaseudun kehitystä 1880-luvulta 1950-luvulle yhden perheen ja yhden kyläyhteisön näkökulmasta, kuulokulmasta. Laaja romaani saa arvoisensa ja mittaisensa tulkinnan radiossa. Mielestäni vain radio on sellainen väline, jolla voidaan tarpeeksi laajasti ja yksityiskohtia viljellen siirtää Väinö Linnan laaja eeppinen romaani sarjadraaman kielelle. Radio mahdollistaa miehen ja hevosen väliset yksityiset keskustelut, mutta avaa tarvittaessa myös suuret, veriset taistelukentät eteemme.
Täällä Pohjantähden alla -sarja alkaa Yle Radio 1:ssä 9. elokuuta 2009 ja jatkuu siitä viikottain vuoden loppuun. Kullakin jaksolla on kolme lähetystä, sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina. Sarjan ovat dramatisoineet Leena Lander (jaksot 1-7, trilogian ensimmäinen osa), Juha Seppälä (8-14, toinen osa) ja Hannu Raittila (15-21, kolmas osa). Ohjaus jakautuu samassa suhteessa kolmen ohjaajan kesken. He ovat Tarja Jakunaho, Ari Kallio ja Sakari Kirjavainen. Näyttelijöitä sarjan tekemiseen on osallistunut yli 90. Akselin roolissa on neljä eri henkilöä, neljässä eri iässä.
Timo Koivusalo tekee samanaikaisesti suurelokuvaa samasta romaanista. Siitä tulee aivan toisenlainen kuin meidän versiostamme, vetoaahan visuaalinen spektaakkeli aivan toisiin asioihin vastaanottajassa ja hänen tajunnassaan kuin auditiivinen, kuuloon perustuva radiosarja. Kuulo kulkee syvyyssuunnassa, kun taas visuaalisuus hivelee laajaa pintaa.
Jään jännityksellä odottamaan molempien suurteosten valmistumista.
Pekka Kyrö
vastaava tuottaja
Radioteatteri
PS.
Loimaan kuunnelmapäivät? Ne järjestää vuosittain Suomen kuunnelmayhdistys. Se on Loimaalla toimiva yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoituksena on tukea kuunnelmien tekemiseen ja kuuntelemiseen liittyvää toimintaa.
