(YLE Radio 1, ma 8.12.2008 klo 9.06-10.00)
Markus Kajon arkistoaikakone mulauttaa tällä kerralla outoihin paikkoihin.
Ensin käydään Suomen Rio Grandella, eli Isojoella toripäivillä. 1900-luvun alussa siellä myytiin niin makkaraa, rusinasoppaa, punaista limonaatia kuin rihkamaakin.
Helppoheikkien rihkama vaati ihan oman kauppatavankin, pluutaamisen eli tinkimisen.
Samalla matkalla hoidettiin muutkin asiat. Käytiin kaupassa, ja apteekista haettiin ihmeellisiä tippoja ja salvoja. Uskon voimalla ne kait paransivat.
Toiset käyttivät tippoja ryyppäämistarkoitukseen. Lopulta markkinat siirrettiin pois kirkon läheisyydestä, kun hautausmaakin tuoksui mikstuuralta.
Sitten Kajo tarjoaa ammatinvalinnanohjausta, jota koulusta ei saa. Siellä näet unohdetaan mainita muukalaislegioonaura. Entinen legioonalainen Hänninen kertoo karuista vaiheistaan legioonan kurikomppaniassa Saharan laidalla v. 1935.
Ohjelman kaksi muuta juttua ovat Markus Raution tekemiä. Ensimmäisessä hän haahuilee Kansallisteatterin puvustossa. Vuonna 1938 nauhoitetussa ohjelmassa hän näkee myös Kansallisen pääparturin hienon peruukkikokoelman, joka muistuttaa intiaanien skalppeja.
Seuraavana vuonna Rautio haastatteli Helsingin rautatieasemalla juuri Lontoosta palannutta, 13-vuotiasta Heimo Haittoa. Hän oli voittanut juuri Lontoon viulukilpailun.
Vähäsen oli nuorukaista jännittänyt, Lontoo oli Viipuria suurempi, voitto oli tuntunut mukavalta, ilosta oli itkenyt ja hauskaa oli palata kotiin Viipuriin, olivat Haiton tunnelmat.
