Nyt keskusteltiin politiikasta, vieraina Tiina Astola, Rosa Meriläinen ja puhelimessa Juhana Vartiainen.
Politiikka on kadonnut politiikasta, ihminen ei voi vaikuttaa. Yleisiä väitteitä, mutta ovatko ne totta?
Ruotsin valtiollisen taloustutkimuslaitoksen Konjunkturinstitutin tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen arvosteli suomalaista politiikkaa liian virkamiesvetoiseksi. Tämä ei hänen mielestään ole virkamiesten vika, vaan poliittisen järjestelmän. Seitsemän eri ministerin alaisuudessa oikeusministeriössä työskennellyt
Tiina Astola taas oli hieman eri mieltä; hänen mielestään esimerkiksi eri ministerien kädenjälki näkyy kovasti siinä minkälaiseksi Suomea ohjataan. Suomi ja Ruotsi ovat muutenkin demokratialtaan erilaisia maita. Ruotsissa
puoluepolitiikkaan ei suhtauduta niin kielteisesti kuin Suomessa. Ruotsissaon myös listavaalit, eli äänestetään puolueita, joilla on selkeitä toisistaan eroavia linjoja. Puolueet valitsevat itse ehdokkaidensa järjestyksen. Tämä kaikki siis ennen vaaleja. Suomessahan käy niin, että kun joku kehtaa ehdottaa jotain konkreettista ennen vaaleja - siis muuta kuin yleistä toivo- unelma- tai hyvinvointivaltiohöpinää- muut puolueet nuijivat sen yleensä maanrakoon, eivätkä ehdota mitään tilalle. Näin kävi keskustan työreformille vähän yli kymmenen vuotta sitten. Silloin kepu hävisikin vaalit, mutta kokoomus ja demarit toteuttivat suunnilleen samat asiat hallituksessa, mitä olivat ennen vaaleja vastustaneet.
Rosa Meriläisen uusi kirja Valtio on yllättävän konservatiivinen. Siis hyvällä tavalla. Hänen mielestään tylsä puoluepolitiikka on tärkeää ja demokratia toimii Suomessa kohtuullisen hyvin. Monesti ne jotka valittavat vaikutusmahdollisuuksien pienuudesta, eivät oikein tunnu ymmärtävän sitä että demokratia ei tarkoita sitä että tehdään juuri niin kuin itse haluaa. Usein haukuttu byrokratia toimii myös kansalaisen suojaksi; kun viimeisimpiin hötkyilyihin ei lähdetä aina mukaan, ei tehdä myöskään isoja virheitä. Demokratia toimii parhaiten, kun mikään ryhmä ei ole oikein tyytyväinen.
Mutta entä sitten käytäntö; miksi suomalaiset pikkupaikkakunnat ovat täynnä rumia ABC- ja Masku-rakennuksia,jopa ihan keskustassa? Tärkein paikka demokratialle on kuitenkin paikallistasolla, eli tylsässä kuntapolitiikassa.
Siksi on hassua, että juuri kunnallispolitiikka on monelle harrastelua. Siitähän ei edes makseta kuin naurettavan pieniä kokouspalkkioita, kun taas kansanedustajat saavat ihan kohtuullista kuukausiliksaa.
Keskustelussa taas kerran
Keskustelussa taas kerran sivuttiin tätä samaa siaa, sii:
Miksi Suomessa?
Isot yritykset ( Erkko, Sonera, Nokia, Fortum, Neste, ym..)ja ammattijärjestöt ovat aina olleet mukana politiikassa. Noita isojen lobbauksia pidetään ihan normaalina.
Nyt kun kaksi pientä yritystä lähtivät tekemään samaa kuin nuo isot ovat tehneet koko ajan, ainakin 100 vuotta siitä nostetaan mahdoton kohu.
Pitääkö pienten tyytyä siihen mitä isot lobbaavat?
Tilannehan on sama kuin tämän hallituksen aikana on ollut yleensäkin. Pienet ja heikot ovat saneet vähän ääntään kuulumaan, niin isot alkavat pitämään mölyä. Rikkaat kapinoi koska eivät ole saaneet enempää kuin pienituloiset. Isot yritykset kapinoi kun pienetkin ovat saaneet ääntään kuulumaan.
On se kumma kun pienen ei saa Suomessa vaikuttaa mihinkään, sen heti korruptiota. Nuo isojen melskaamiset eivät ole olleet mitään muuta kuin "Normaalia toimintaa". Ammattijärjestö ja isot yritykset laativat Lipposelle ja Niinistölle jopa hallitusohjelman. Tuoko muka ei ole ulkopuolisten sekaantumista politiikkaan?