Kaislatalo

Jyväskylän Jyskän kaupunginosassa seisoo valkoinen Rauhanniemen talo, josta kaksi vuotta sitten tuli Hartvig ja Eeva-Liisa Reuterin pitkäaikainen kunnostuskohde - ja aikanaan uusi koti.

Talon rakennusvuosi on hämärän peitossa, mutta vinttiä tutkineen hirsirakentajan mukaan hirsien ja nurkkien käsittelytapa viittaa 1700-luvulle.

Rauhaniemen talo on ollut sotilasvirkatalona, perintötalona ja 50-luvulla se myytiin kaupungille, joka laati suunnitelmat lastenkotikäytöstä ja puutarha- ja taimistotoiminnasta. Vain jälkimmäinen toteutui ja taloa asuttivat puutarhurit ja heidän jälkeensä kaupungin vuokralaiset.

Vanhaa eristystekniikkaa

Rakennukseen on tehty suurremontti 1920-luvulla, jolloin siihen rakennettiin lisäsiipi. 50-luvulla eristettiin ajan hengen mukaan sillä seurauksella, että osa seinistä ja lattioista lahosi. Keväällä 2002 alakerran vaurioituneet lattiat kaivettiin auki ja seiniä on korjattu ja eristetty samaan aikaan.

Välikatosta löytyivät rakennuksen alkuperäiset sisäeristysmateriaalit: paperi, jonka päällä on pitkiä ruisolkia ja niiden päällä vielä paksu savikerros.

- Toimi samalla lämmöneristeenä, lämmönvaraajana ja kosteuden tasaajana. Huipputekniikkaa entisiltä ajoilta, sanoo Hartvig Reuter.

Vanha huipputekniikka on kuitenkin liian painavaa, joten sen tilalle tulee toisenlaista… vanhaa huipputekniikkaa.

Järviruoko

- Järviruoko, joka kansan suussa kulkee vieläkin nimellä kaisla, on vesikasvi, eikä mätäne niin helposti kuin olki, kertoo Hartvig Reuter. Järviruoko on hyvin mineraalipitoinen kasvi. Siinä on paljon piihappoa, joka estää mätänemisen, eikä ruoko ime kosteutta.

Perinneremontointia

Välikatto eristetään järviruokopaaleilla ja katto peitetään ruokolevyillä. Alakerran lattioista poistettiin kaikki lahonneet rakenteet ja pohjalle on levitetty lekasoraa ja tuuletusputket. Soran päälle paperieriste ja sen päälle varsinaiseksi eristeeksi puolen metrin korkuiset ruokopaalit. Paalien päälle tulee paperi- ja savimassa, johon on sekoitettu kalkkia. Massan päälle vielä hiekka- ja savikerros tasoitteeksi ja lattiapinnaksi sasmolevyä, johon on upotettu lattialämitysputket.

Talon ulkoseiniin laitetaan 10 senttiä paksu ruokolevy lisäeristeeksi. Ruokolevyn ja ulkoseinäpaneelin väliin laitetaan eristepaperi.

- Ruoko on erinomainen rakennusmateriaali ja uskon siihen vakaasti, sanoo Hartvig Reuter. Ruokoa on käytetty mm. Virossa ja Saksassa jo vuosisatoja, meillä järviruokorakentamisen perinne katkesi viime vuosisadan alussa -ikävä kyllä.

Toimittaja
Heimo Holopainen