Cantundo - synopsis
Cantundo - synopsis
Mikko istuu hätäkeskuksen yövuorossa ja ottaa vastaan hätäpuhelun Paloaukeankaari 5:sta naiselta, joka on joutunut väkivallan uhriksi ja kuolee puhelun aikana. Kun osoitteessa ei sitten olekaan hätätilannetta eikä myöskään nauhoitusta puhelusta löydy, tunnollisena ja mukavana työntekijänä tunnettu Mikko joutuu esimiehensä puhutteluun ja pakkolomalle.
Asia vaivaa Mikkoa ja hän näkee painajaisia ja väläyksenomaisia valveunia naisen surmasta. Lisäksi hänen mielessään välähtää selittämättömiä kuvia palavasta omakotitalosta. Mikon tyttöystävä Nea haluaisi auttaa, mutta Mikosta tuntuu vaikealta puhua hänen kanssaan asiasta. Sen sijaan hän on toistuvasti puhelimitse yhteydessä kaukana pohjoisessa asuvaan vanhaan isäänsä. Neaa tämä ärsyttää, etenkin kun vaikuttaa siltä, että isä ohjailee liikaa aikuista poikaansa.
Hätäpuhelun arvoituksen selvittämisen suhteen Mikko kokee voimattomuutta. Niinpä Nea saa päähänpiston vierailla Paloaukeankaaressa sattumalta työkeikan osuessa samoille seuduille. Osoitteessa asuu vanha mummeli, joka kertoo asunnon edellisen asukkaan joutuneen selvittämättömän surmatyön uhriksi.
Nea saapuu perintömökilleen, jossa Mikko on kunnostustöissä. Hän kertoo käyneensä Paloaukeankaaressa ja saaneensa selville myös siellä surmatun naisen nimen. Tällä on sama sukunimi kuin Mikolla. Se saa Mikon painajaiset muuttumaan muistikuviksi. Hän on polttanut isänsä taloonsa kostaakseen tämän vuosia kestäneen tyranniansa lapsiaan kohtaan. Siskonsa hän on surmannut Paloaukeankaaressa kostoksi siitä, että jätti hänet hirviömäisen isänsä kanssa kahden.
Nea tajuaa olevansa murhaajan kanssa kasvotusten ja pakenee. Nean pysähdyttyä huoltamolle apua hakemaan Mikko pääsee piiloutumaan hänen autoonsa ja käy tähän käsiksi kesken ajon. Auto suistuu tieltä ja auttajien saapuessa sieltä löytyy vain Nea, joka on vajonnut koomaan.
Mikko on palannut mökille ja entiseen unohduksen tilaansa. Hän saa puhelun sairaalasta ja kiiruhtaa tyttöystävänsä tueksi. Nea toipuu koomasta, mutta lähimuistinsa menettäneenä. Mikko puolestaan ei ole parantunut omasta amnesiastaan, mutta jotain on muuttunut: hän katkaisee välinsä isänsä haamuun ilmoittaen omistautuvansa tästedes parisuhteeseensa.
Cantundo
Elokuva tutkii ihmisen mielen pimeää puolta. Mikko on unohtanut tekemänsä siskonmurhan ja polttanut isänsä. Alitajunta ei kuitenkaan jätä Mikkoa rauhaan vaan hänen on kohdattava menneisyytensä.
Cantundon luonnollisin lajityyppi on kauhu tai trilleri. Molempiin se taipuu helposti. Lopun ironia kuitenkin viittaa jotenkin kauhuelokuvaan. En ole itse kauhuelokuvien ystävä enkä lajityyppiä erityisen hyvin tunne, joten lukijan täytyy pitää tämä mielessä.
Elokuvassa usein nähty teema on mielen (tai alitajunnan) temput ihmiselle. Muistinsa menettänyt ihminen alkaa hahmottaa tilannettaan ja persoonaansa. Katsoja on usein päähenkilön kanssa samassa tilanteessa ja tietää yhtä vähän tai paljon kuin päähenkilö. Jännite rakennetaan sen varaan, että selviääkö päähenkilö ja mitä hän löytää itsestään. Nyt Mikolla on menneisyydessään hirveä teko, jota hänen alitajuntansa alkaa työntää pintaan. Onnistuuko Mikko pitämään teon salassa tai paljastuuko hän? Kumpi Mikko voittaa kamppailun? Tapahtuuko eheytyminen vai tuhoutuminen?
Me näemme lopussa, että Mikko on palannut muistamattomuuden tilaan, hänen uusi tyttöystävänsä Nea on myös unohtanut ja he jatkavat kohti yhteistä tulevaisuutta. Ainoa muutos alun tilanteeseen on se, että Mikko pääsee eroon isästään.
Tämä sinällään on jo merkittävä kasvu, poika hautaa tyranni-isänsä, mutta kasvun vaiheita on vaikea lukea synopsiksesta. Mitkä tapahtumat johtivat siihen, että Mikko on lopussa kykenevä tähän? Puhelut isälle ovat hyvä alku, mutta ne ovat kovin vaikea tapa käsitellä aihetta. Mikon täytyy kuitenkin tällaisessa tarinassa kohdata se pelottavin, eli isänsä (vrt. Psyko ja äidin kantaminen kellariin). Nean täytyy myös olla avain roolissa, mutta vielä ei käy ilmi, että miten? Elokuvan aihepiiri viittaa myös Lynchiin, onko kyseessä Blue velvet-tyylinen isän-pojan suhteen kuvaus? Mikko näyttää isälleen Nean avulla, että on isänsä veroinen, ja näin isän ääni vihdoin vaikenee.
Lopun tilanne, jossa pariskunta jatkaa yhdessä olo tietämättömänä pahan historiasta, joka toisella heistä on, on kauhuelokuvista tuttu ironinen lopetus. Jäämme odottamaan jatko-osaa; ”Mikon alitajunta herää jälleen”.
Kaikkiaan Cantundosta saa kehittelemällä mainion jännityselokuvan, joka varmaan löytää kohderyhmänsä.
Mika Ritalahti
tuottaja, tv-ja elokuvatuotannon professori
Kommentit
Timo: toivottavasti se Suomen "Jack Nicholson" ei olisi kukaan liian kliseinen ja kulunut kasvo.. Saisi olla jotain tuoretta varsinkin, kun kerran nuoresta ihmisestä on kyse!
Joo, Korpela on liian vanha ja Leppilampi liian nätti. Eli kuka?...
t. Sauli
Moikka,
Jep, Saulin kanssa täysin samoilla linjoilla. Korpelalla on liikaa kilometrejä mittarissa valitettavasti, ja Leppilammen imago nyt vain on sitä luokkaa, että hän ei parhaimmillaankaan taivu tällaiseen rooliin uskottavasti.
Sanoisinpa, että nyt pitää melkein lähteä headhuntereitten tv-kasvojen ulkopuolelle metsälle. Joku moniin rooliin taipunut lavateatterin ammattilainen, joka on alle 40. Siinä tulisi sitä uutuutta, kun ei olisi tv:stä tuttu.
Timo Ekman
Seinäjoki
test
Uusimmat
Osallistujat
Pertti
Jos olet risteyskohdassa, ala unelmoida!
Asiasanat
Footer
Kohtaus
Teosten takaa - seuraa kirjoittajia, ohjaajia ja muita luovan työn ammattilaisia tuotannon eri vaiheissa.
Kirjoita -osiosta löydät alati päivittyvän työkalupakin ja inspiraation lähteitä.
Tarjoa - osio neuvoo, kuinka valmis käsikirjoitus, synopsis tai idea kannattaa tarjota eteenpäin.
Palaute - anna palautetta Kohtauksesta tai kerro mistä aiheesta haluaisit kuulla lisää
No niin! Arvelinkin jotain omaperäistä jo tuolloin ennakkotehtävän perusteella ja näinhän siinä kävi. Tässä on itse asiassa hyvinkin Shutter Islandin tapainen juoni, toki toisessa ympäristössä.
Tämä on ainakin jotain poikkeuksellista suomalaisessa elokuvien genressä. Jos menee tuotantoon asti, niin mielenkiinnolla jo mietin, että kuka olisi se Suomen "Jack Nicholson", joka tähän Mikon rooliin ympättäisiin.
Timo Ekman
Seinäjoki