Lumottu metsä - henkilöt 1.versio
Lumottu metsä - henkilöt 1.versio
Kolme päähenkilöä?
Käytännössä tarinan asetelma pakottaa sen symmetrisen moniääniseksi. Kenenkään keskeisen henkilön näkökulmasta toiset keskeiset henkilöt eivät näytä siltä, mitä katsoja tietää heidän olevan. Toisin sanoen kukaan henkilöistä ei voi olla näkökulmahenkilö - eikä oikein päähenkilö muutenkaan: kolme tahdonsuuntaa risteää, eikä yksikään nouse yli toisten. Tarinaa on seurattava vuorotellen kunkin kolmen henkilön silmin ja kunkin kolmen henkilön toiminnan kautta.
Tarinassa on siis kolme päähenkilöä -- Niko Susi, Martta Tupala ja Paula Metsuri -- joita yhdistää sama pelko: kukaan heistä ei halua tulla nähdyksi omana itsenään. Piilossa pysyminen on välttämätöntä, jotta he voivat saavuttaa konkreettisen päämääränsä: Niko pyrkii välttämään kiinni joutumisen; Martta haluaa voittaa auttamansa tytön (joka onkin Niko) luottamuksen voidakseen antaa tälle vertaistukea; Paula tahtoo houkutella Nikon ansaan.
Samalla kunkin henkilön sisäinen tavoite -- tietoisen rajalla kehkeytyvä toive, unelma -- on selviytyä sen kanssa, mitä oikeasti on. Nikon kysymys on -- tai siltä ainakin näyttää -- voiko hän ylipäätään olla elinkelpoinen. Martalle elämän mieli on lasten auttamisessa lähietäisyydeltä; se on ollut hänen kutsumuksensa, mutta onko sille enää paikkaa? Myös Paula on itseään paossa ja riippuvainen auttajan roolistaan: nuorisopoliisin työ on entisen kiusatun tytön keino elää ehjäksi omaa lapsuuttaan. Sisäisen tavoitteen saavuttamisessa kunkin pahin vastustaja on oma uskonpuute (jolle tuntuu olevan hyviä perusteita).
Niko Susi
Nikosta tiedämme vähän. Voimme seurata hänen toimintaansa ja lukea hänen kirjoittamiaan viestejä, mutta emme missään vaiheessa kuule hänen puhuvan emmekä tiedä, mitä hän todella ajattelee. Tietokoneensa sisällön valossa hän ei vaikuta lapsia vaanivalta pedofiililtä. Pikemminkin hän haaveilee nymfeteistä, jotka jäävät hänelle tavoittamattomiksi. Hän tietää, ettei hänellä oikeasti ole sijaa heidän maailmassaan, ja tyytyy ihailemaan kaukaa -pakkomielteisesti tosin.
Niko on nelikymppinen, joka näyttää kolmekymppiseltä. Hän pukeutuu hillittyn designhuppariin, siisteihin farkkuihin ja tennareihin. Yhden piirteen olen lainannut hänelle Nabokovin Lolita-romaanin Humbert Humbertilta, ja se on viehtymys hallittuun, runolliseen kaunopuheisuuteen kirjallisessa ilmaisussa (engl. ’fancy prose’).
Martta Tupala
Martta on eläkkeellä oleva opettaja. Opettajana hän oli hyvin pidetty niin oppilaiden kuin näiden vanhempienkin parissa: hänen luokassaan oli hyvä ja turvallista olla, ja hänelle saattoi uskoutua tarvittaessa. Tässä roolissa hän on yhä kuin kotonaan.
Martalla ei ole perhettä, mutta sen sijaan laaja verkosto ystäviä ja tuttuja: vanhoja opiskelu- ja työtovereita, entisiä oppilaita, sukulaisia monessa sukupolvessa, eri harrastusten tuomia ystäviä. Yksi hänen pitkäaikaisista harrastuksistaan on ollut opaskoiraksi koulutettavien koiranpentujen kasvattaminen näiden koulutusikään saakka. Koirien kuvat löytyvät kehystettyinä seinältä aikajärjestyksessä.
Martta on utelias ja kiinnostunut kaikesta, mikä liittyy ihmisiin. Eläkkeellä hänestä on tullut internetin yhteisöpalvelujen ja sosiaalisen median suurkuluttaja.
Paula Metsuri
Paula on nuori poliisi, hyväkuntoinen ja fyysisesti vahva. Hänen valitsemansa ura, sen merkityksellisyys ja se, että se on juuri hänen juttunsa, on hänelle tärkeää. Hän haluaa edustaa sellaista, mitä ihailee ja arvostaa: rentoa selviytyjää, joka auttaa sopeutumattomia nuoria löytämään oman sisäisen sankarinsa. Hän uskoo ymmärtävänsä heitä kokemuksesta: koulussa Paulaa kiusattiin, eikä kotonakaan ollut helppoa. Nyt hänellä on mielestään asiat mietittynä ja homma hallinnassa.
Paula elää yksin ja viettää paljon aikaa työssä kohtaamiensa nuorten kanssa. Vanhempiinsa hän ei pidä juurikaan yhteyttä. Hänen läheisimpiä ihmisiään ovat hänen nuorempi sisarensa ja täysi-ikäistyneet entiset luottonuoret, joihin hän on tutustunut työnsä ja erityisnuorten parissa tehtävän vapaaehtoistyön kautta.
Puheessaan Paula viljelee omia (joskaan ei aina kovin omaperäisiä) vakioilmaisuja.
Kaikille kirjoittajille:
Tarkenna päähenkilösi kehityskaari: mikä on muuttunut henkilössä tarinan alkupisteen ja lopun välillä? Miten muuttuminen vaikuttaa keskeisiin henkilöihin?
Leiki asioiden kääntämisellä päälaelleen - ajattele uudesta näkökulmasta mielestäsi itsestään selvimmät henkilön ominaisuudet, motiivit ja tavoitteet.
Lumottu metsä:
Näkökulma keskeisiin henkilöihin on ihan perusteltu, mutta aika näyttänee, miten sen toteuttaminen tapahtuu käytännössä. Usein on niin, että kirjoittaja mielestään päättää esim. ettei tarinassa ole vain yhtä varsinaista päähenkilöä, mutta katsoja päättääkin toisin. Pyrkimys symmetriaan tuottaakin selkärangattomuutta. Kolmen yhtäsuuren keskeisen henkilön tarina on erinomaisen haastava saada kirjoitettua niin, että jännite ja ryhti säilyvät, mutta toisaalta, jos pelkää haasteita, ei kannata ruveta käsikirjoittajaksi.
Kaikki kolme henkilöä ovat uskottavia, ja heillä on tarinan puitteissa selkeä päämäärä.
Nikosta tiedämme tosiaan niin vähän, että häneen samaistuminen voi olla vaikeaa. Siksi ehdottomasti hyvä ominaisuus onkin tämä kirjallinen lahja ja kaunopuheisuus, josta voimme häikäistyä. Draamassa asiat tehdään näkyviksi kärjistämällä, liioittelemalla, yhdistelemällä ääripäitä. Näin ollen voisi olla tarinan dynamiikan kannalta parempi, että Nikolla on tyttöjen suhteen ihan selvä tavoite. Eli seksuaalirikos. Se tuntuu ehkä vähän ilmeiseltä ja simppeliltä, mutta hienovarainen, monisäikeinen keskitie on usein omiaan johonkin muuhun välineeseen kuin draamaan. Mitä hirvittävämpi tavoite (ja kyky toteuttaa se), ja toisaalta mitä runollisempi tapa ilmaista itseään, sen kiinnostavampi Niko meille draaman henkilönä on. Tämä asia vain kirjoittajan pohdittavaksi, ei siis mikään ehdotus.
Martasta on helppo pitää, mutta entä kiinnostua? Draamassa ikävä tosiasia on, että läpeensä hyvä, hyvää tarkoittava henkilö ei jaksa kauaa kiinnostaa. Tai sellainen henkilö ei ehkä ansaitse tulla liitetyksi päähenkilöiden joukkoon. Ainakin oma kokemukseni maailmasta on, että mitä vähemmän aaltoja, sitä mustempi vesi.
Paulalla on tarinassa poliisina konkreettinen työtehtävä. Tärkein lause hänestä kuitenkin saattaa olla "nyt hänellä on mielestään asiat mietittynä ja homma hallinnassa". Aika näyttää.
Kolme hyvin tärkeää henkilöä tarinassa ovat tietenkin myös ne kolme, joita ei ole olemassakaan. Ne väärät identiteetit. Millaisia he ovat? Keitä he ovat? Heistä olisi hauska kuulla lisää.
Tämän tarinan aihe on niin ajankohtainen ja hyvä, että sen ei soisi jäävän pelkäksi jännärityyppiseksi kissa-hiiri-leikiksi. Näin voi kuitenkin käydä, jos itse henkilöissä ei ole tarpeeksi kiinnostavuutta ja särmää, joka tuottaa toimintaa, myös yllättäviin suuntiin.
Mikko Reitala
Kommentit
Joo, täytyypä miettiä myös noita sivuhenkilöitä -- joskin juuri nyt mulla on sellainen tunne, että päähenkilöt hakevat vielä muotoaan. Siksi päähenkilöiden toiminnan kannalta tarpeellisia sivuhenkilöitäkään ei oikein arvaa vielä lyödä lukkoon.
Ja sitten pitää tosiaan kuvata ne nettiavatarit, roolit roolihahmojen päällä.
Kiitos Mikolle hyvästä palautteesta. Tuli asioita ratkaistavaksi.
Nikon päämäärä? Alkuperäisen idean kannalta tuntuisi johdonmukaisemmalta pitää Niko (ainakin potentiaalisesti) pikemminkin vaarattomana tirkistelijänä kuin vakavana uhkana. Se perustelisi sen, että hän tuntee syyllisyyttä ja pyrkii itse muuttumaan henkilönä. Minua myös viehättää ajatus, että Paula ja Martta ovat hahmoja, joiden pitäisi muuttua paljon enemmän kuin he itse tajuavat (kun he kerran ovat saaneet tehtyä itsestään niin hyviä), kun taas Niko ei oikeasti ole niin paha tapaus kuin kaikki -- ei vähiten hän itse -- pelkäävät.
Toisaalta toiminnan kannalta voisi kieltämättä olla parempi, että Nikolla olisi pahat mielessään (tai että häneltä puuttuisi kyky erottaa hyvää ja pahaa). Jännite lumoavan kaunopuheisuuden ja säälimättömän pahuuden välillä on sekä klassinen että kiehtova. Niko olisi kuin satujen pahat keijut: lumoavasti järjiltään. Silloin hänellä ei tosin varsinaisesti voi olla sisäistä ristiriitaa eikä hänen voi odottaa kehittyvän (muuten kuin vajoamalla syvemmälle hulluuteen). Mielenvikaisessa päähenkilössä ei ole järkeä, Nikosta tulisi lopullisesti pelkkä Susi.
Paitsi jos kehitys tapahtuisi siinä, miten katsoja Nikon näkee: ensin vilpittömänä avun etsijänä, sitten, käänteen jälkeen, villieläimenä, jonka kaikki tunteet ovat kuin kameleontin pinta – tapa sulautua saalistusmaastoon. Mutta vierastan kyllä hiukan tällaisten ”olemukseltaan pahojen” pahishahmojen käyttöä – niistä seuraa usein vähän kyseenalainen ihmiskuva.
Tästä olisi joka tapauksessa kiva saada reaktioita – kumpaan suuntaan mennä.
Martasta annoin näemmä liian myönteisen kuvan. Alun perin Martta oli minusta henkilöiden joukossa se, jonka muutostarve on kaikkein suurin, koska muutoksen mahdollisuudet alkavat olla vähissä: elämä on enimmäkseen takana ja ratkaisu oman itsen laittamisesta koko ajan sivuun toisten oletettujen tarpeiden hyväksi on jo tullut tehtyä. Mutta tätä ristiriitaa pitäisi kyllä sitten saada näkymään sekä henkilön piirteissä että hänen toiminnassaan. Eli jos ja kun ristiriita tulee pintaan Nikon kohtaamisen myötä, jotenkin sen täytyy tehdä Martasta dysfunktionaalisen ja omastakin mielestään ikävän ihmisen, jolta altruismi tulee jo korvista, vaikkei hän haluaisikaan myöntää sitä itselleen.
Jos mennään vain yhdellä päähenkilöllä, Paula on minusta vahvin ehdokas. Kehityspolku on ilmeinen: alussa hän ei itse näe muutostarvetta (hänhän on jo kasvanut kriiseistään selviytyjäksi), mutta se, että aikuinen elää omaa elämäänsä vieraiden lasten kautta, ei ole lopulta hänelle yhtään sen toimivampi vaihtoehto kuin Nikolle tai Martallekaan. Jos Paulasta tekee päähenkilön, se avaa mahdollisuuden leikkiä vinosti poliisisarjojen konventioilla – mikä voisi olla hauskaa sekä kirjoittajan että katsojan näkökulmasta.
Metsässä on polku, polussa risteys. Mihin suuntaan käännyn?
test
Uusimmat
Osallistujat
Pertti
Hamartia; kohtalaisen kätevä lähestymistapa henkilöhahmon sielunelämään.
Asiasanat
Footer
Kohtaus
Teosten takaa - seuraa kirjoittajia, ohjaajia ja muita luovan työn ammattilaisia tuotannon eri vaiheissa.
Kirjoita -osiosta löydät alati päivittyvän työkalupakin ja inspiraation lähteitä.
Tarjoa - osio neuvoo, kuinka valmis käsikirjoitus, synopsis tai idea kannattaa tarjota eteenpäin.
Palaute - anna palautetta Kohtauksesta tai kerro mistä aiheesta haluaisit kuulla lisää
Minne se syöttinä käytetty pikkutyttö jäi? Hänet voisi edes mainita - millaine suhde hänellä on sukulaiseensa ja kumpi naisista sitä sukua olikaan? Minkä vuoksi hänet uskalletaan ottaa tapaamiseen mukaan?