yle.fi


Rondo - treatment 1. versio

Rondo - treatment 1. versio

18. maaliskuuta 2010 Kommentit: 0

Rondo vapautuu vankilasta istuttuaan siellä 10 vuotta hätävarjelun liioittelusta tehdystä taposta. Rondo on vapautuessaan muuttunut mies; hän on päättänyt onnistua vankilan ulkopuolisessa elämässä, enää häntä ei nähtäisi kiven sisällä. Rondo on kelannut vankilassa ollessaan elämäänsä taaksepäin eikä hän ole näkemäänsä ja kokemaansa tyytyväinen. Parhaat vuodet ovat menneet rötöstelyn ja rikoksien merkeissä, normaali elämä on puuttunut tyystin.

Rondon omaatuntoa soimaa myös hänen jo nyt 19 vuotta täyttänyt tyttärensä Iina, jota hän ei ole nähnyt kertaakaan vankilaan joutumisen jälkeen. Rondo on yrittänyt saada vankilassa ollessaan yhteyttä ex-vaimonsa Monan kautta Iinaan, mutta Iina on johdonmukaisesti torjunut kaikki yritykset. Iina häpeää isäänsä ja sitä minkälaista maailmaa tämä edustaa. Hän muistaa vielä vuosienkin jälkeen tämän häpeän tunteen lapsuudestaan eikä se ole osoittanut hellittämisen merkkejä.

Kuvankaunis Iina elää jo omaa itsenäistä nuoren naisen elämää. Hän opiskelee biologian laitoksella tarkoituksenaan valmistautua tutkijaksi. Tosin hänen opiskelunsa ja vapaa-aikansa täyttää yhä enenevässä määrin mallintytöt, Iinalla riittää kysyntää sillä saralla.

Iina asuu yhdessä poikakaverinsa Ilarin kanssa tämän vanhempien omistaman omakotitalon yläkerrassa. Ilari on luonteeltaan boheemityyppi, joka karsastaa yhteiskunnan asettamia sääntöjä ja rajoituksia. Hänen haaveenaan on elää täysvaltaisesti yhteiskunnan ulkopuolella, siksi Ilari ei ole missään vakituisessa työssä vaan elelee vanhempiensa siivellä. Kuvaan astuu kuitenkin Rondo, jolla on myös kokemusta yhteiskunnan ulkopuolella elämisestä eikä hän katso hyvällä Ilarin touhuja. Asiaa ei yhtään edesauta se, että Rondo huomaa Ilarin polttelevan salaa pilveä.

Rondo itse ei ole koskaan käyttänyt huumeita, sen sijaan hän on myynyt ja välittänyt niitä aikoinaan muille ihmisille joita hän on pitänyt luusereina. Rondon mielestä vain henkisesti heikot ihmiset sortuvat huumeisiin. Rondo näkee Ilarissa jatkumon, että miedoista huumeista siirrytään askel kerrallaan vahvempiin aineisiin ja hän haluaa suojella Iinaa siltä kärsimykseltä. Isänvaistot heräävät vaikka hän ei olekaan ollut tekemisissä vuosiin Iinan kanssa. Rondo pelkää, että Iina kokeilee myös kiellettyjä aineita, Rondo tietää kokemuksesta huumeita liikkuvan paljon piireissä missä Iinakin nyt liikkuu mallin työn takia.

Rondo kertoo havainnostaan Iinalle ja tämä ei aluksi usko tätä ja kieltää kaiken, hän pitää sitä isänsä yrityksenä rikkoa hänen ja Ilarin välinen suhde. Lopulta Rondo saa Iinan vakuuttuneeksi ja tämä toimii lähentävänä tekijänä isän ja tyttären välillä.

Rondon vapauduttua vankilasta hänen vanha tuttavansa, pikkurikollinen Nikander, on vastassa häntä. Rondo asettuu aluksi Nikanderin kämppään asumaan. Kämpästä löytyy kaikkea tämän varastamaa tavaraa koruista kannettaviin tietokoneisiin ja polkupyöriin saakka. Nikander ei ole koskaan ollut mikään suuren luokan konna vaikka haluaakin antaa itsestään sellaisen vaikutelman, hänen rohkeutensa ei ole koskaan riittänyt isoihin rikoksiin.

Siksi hän on nyt enemmän kuin tyytyväinen kun hän saa kaveerata ”oikean” rikollisen, Rondon, kanssa. Tämän kaveruus pönkittää Nikanderin huonoa itsetuntoa ja näin hän saa annettua itsestään ulkomaailmaan päin vakuuttavamman kuvan.
Nikander on hieman yksinkertainen mutta kuitenkin hyväntahtoinen ihminen. Useimmat pikkukeikat, mihin hän ryhtyy, menee tavalla tai toisella pieleen hänen oman sähläämisen ja tunaroinnin takia.

Nikanderilla on myös pehmeämpi puoli. Hänen jo iäkäs ja hieman dementoitunut äitinsä asuu vanhusten palvelutalossa ja Nikander käy säännöllisesti tämän luona vierailulla. Poikamiehenä elelevä Nikander on kaikesta rikollisesta taustastaan huolimatta ”äidinpoika” mutta kuitenkin sen verran vilunki, ettei malta olla käyttämättä äitiään ja tämän muistamattomuutta hyväkseen. Hän piilottelee kähveltämiään arvoesineitä myös äitinsä luona.

Nikander kulkee Rondon kanssa yhteisillä reissuilla ja hän pääsee näkemään tämän tyttären Iinan. Nikander ihastuu Iinaan välittömästi ja alkaa liehitellä tätä, osin Rondon tietämättä ja selän takana. Iina pitää sitä alussa leikkinä ja läpän heittona mutta pian hän huomaa Nikanderin olevan tosissaan. Rondo saa tietää asiasta ja sanoo vitsin menneen nyt liian pitkälle ja puhaltaa pelin poikki. Tässäkin kohtaa Rondon suojeluvaisto herää, hän ei halua Iinan ympärille yhtään samanlaista ”huonoa” ihmistä mitä hän itse on ollut ja edustanut.

Rondon ex-vaimo Mona on käynyt katsomassa Rondoa tämän vankilassaolon aikana säännöllisesti, joskin viime vuodet harvemmin, koska on alkanut seurustelemaan uuden miesystävänsä, Jukan, kanssa. Mona on ollut Rondon ainoa yhteys ulkomaailmaan, Rondo ei ole halunnut tavata muita ihmisiä koska hän on halunnut unohtaa kaiken sen mitä siellä oli. Iinan hän olisi halunnut tavata mutta Iina ei häntä.

Mona on tuntenut alussa Rondon vankilaan joutumisesta pientä syyllisyyttäkin, Rondohan on nimenomaan häntä puolustaessaan tehnyt hätävarjelun liioittelusta tehdyn tapon. Tilanne lähtenyt 10 vuotta sitten liikkeelle siitä, kun Rondo ja Mona olivat olleet kesäisenä iltana illanvietossa muutaman muun kaverin kanssa. Illanvietossa heidän yhteinen tuttavansa, Sepi, oli alkanut kähmiä Monaa.

Aluksi Mona ottanut sen leikin kannalta, varsinkin kun Sepi ollut tukevassa humalassa, mutta pian Mona tajunnut, että Sepi ei enää usko häntä. Sepi ollut luonteeltaan arvaamaton ja varsinkin humalassa riidanhaastajatyyppiä. Rondo on huomannut, että tilanne alkaa karata Sepiltä käsistä ja mennyt tilanteeseen väliin. Hän oli saanut Sepin pois Monan kimpusta ja heivattua kauemmaksi mutta Sepi oli vain kerännyt lisää kiukkua ja uhmaa ja käynyt uudelleen, entistä raivoisammin Monan kimppuun. Rondo mennyt tilanteeseen päättäväisesti ja voimakkaasti ja paiskannut Sepin kovakouraisesti pois sillä seurauksella, että Sepi menettänyt tasapainonsa ja kaatuessaan iskenyt päänsä kiveen. Isku ollut niin kova, että Sepi on saanut surmansa välittömästi.

Rondon saamaa tuomiota kovensi se, että Rondolla ollut aikaisempia pikkutuomioita huumausaineiden hallussapidosta ja myymisestä sekä se, että tässä riitatilanteessa Sepi ollut humalassa ja Rondo selvin päin.

Mona ollut vihainen tapahtuneesta. Vaikka tilanne oli kärjistynyt, ei hän tällaista loppua olisi halunnut, tosin hän ymmärtää tapahtuman onnettomaksi yhteensattumaksi. Mona on aina pitänyt Rondosta ja tämän lojaalisuudesta, Rondo ei ole pohjimmiltaan väkivaltainen tyyppi ja sitä hän ei ainakaan ole naisia kohtaan.

Mona on yrittänyt heidän yhdessä ollessaan ohjata tätä kaidalle tielle mutta turhaan, seikkailut lain väärällä puolella jatkuivat Monan pyynnöistä ja aneluista huolimatta, maailma ja kaverit veivät Rondoa. Tämän johdosta heidän suhteensa oli alkanut rakoilla jo ennen Rondon vankilaan joutumista.

Nyt Rondon vapauduttua tavaratalon sisäänostajana toimiva Mona tuntee vielä tiettyä vetoa tätä kohtaan. Vaikka Mona ei enää kaipaakaan samanlaista ”vaarallista” elämäntapaa kun heillä yhdessäolon aikana oli, Mona on kuitenkin jossain määrin tyytymätön nykyiseen elämäntilanteeseensa ja työhönsä. Elämä on tasapaksua puurtamista vaikka hän ei varsinaista valittamisen kohdetta pysty nimeämäänkään.

Tasapaksuutta ei kuitenkaan tarjoa Artsi, samanlainen vanhempi kovanluokan rikollinen kuin Rondokin on. Artsi on onnistunut välttymään suuremmilta vankilareissuilta ja hänen uransa on jatkunut menestyksekkäänä hämärähommissa.

Rondo yrittää löytää paikkansa vapauduttuaan vankilasta ja hän tekee niin kuin on opetettu ja käy läpi kaikki yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet. Byrokratia ja asioiden hitaus turhauttavat häntä, onhan hän elänyt 10 vuotta tilanteessa missä kaikki on tapahtunut nopeissa sykleissä ja mikä on ollut ylhäältä päin johdettua ja organisoitua.

Rondo

Tarinan peruselementit, vankilasta vapautuva kunnian mies etsimässä uudenlaista paikkaansa yhteiskunnassa ja tyttärensä silmissä, toimivat edelleen kuten aikaisemmissakin kirjoitusvaiheissa.

Nyt treatmentiin on kuitenkin jäänyt sellaista tavaraa, josta ei ole tässä tarinan kehittelyn vaiheessa hyötyä. Se tuottaa turhaa painolastia, joka kannattaa karsia pois. Ehdottaisin, että kävisit aluksi treatmentin läpi ottamalla sieltä pois kaiken materiaalin, joka ei vie toimintaa eteenpäin vaan kuvailee joko henkilöiden ajatusmaailmaa, taustoja tai menneitä ihmissuhteista.

Periaatteena tässä hommassa voi hyvin käyttää ajatusta: mikä ei näkyisi kuvassa eikä toiminnassa, on tässä vaiheessa syytä siirtää syrjään. Toimivaa sen sijaan on kaikki tarinaa eteenpäin kuljettava, esimerkiksi: 

” Rondo kertoo havainnostaan Iinalle ja tämä ei aluksi usko tätä ja kieltää kaiken, hän pitää sitä isänsä yrityksenä rikkoa hänen ja Ilarin välinen suhde. Lopulta Rondo saa Iinan vakuuttuneeksi ja tämä toimii lähentävänä tekijänä isän ja tyttären välillä.

Rondon vapauduttua vankilasta hänen vanha tuttavansa, pikkurikollinen Nikander, on vastassa häntä. Rondo asettuu aluksi Nikanderin kämppään asumaan. Kämpästä löytyy kaikkea tämän varastamaa tavaraa koruista kannettaviin tietokoneisiin ja polkupyöriin saakka. ”

Kun tämä perkaustyö on tehty, löytyy paremmin tilaa rakenteen hahmottamiselle ja eri juoniainesten yhteensovittamiselle. Pääjuoni lienee aika itsestäänselvästi se, selviääkö Rondo puhtain kortein uudesta, ei-rikollisesta elämäntavastaan. Mitä hän on valmis sen puolesta uhraamaan, mihin nöyrtymään, mistä taistelemaan? Miten nämä edesottamukset näyttäytyvät Rondon toimintana? Ja kuinka Artsi ja Nikander onnistuvat sotkemaan Rondon kuvioita?

Ns. tunnejuonen keskiössä on käsittääkseni Rondon tavoite elvyttää suhteensa tyttäreensä Iinaan. Millaisia konkreettisissa tilanteissa tapahtuvia esteitä tämä päämäärä kohtaa ja miten Rondo niistä selviytyy? Jos kontakti alussa tuntuu enemmän kuin jähmeältä, mitä pitää tapahtua, että isä ja tytär voivat lähentyä? Ja juuri kun päähenkilö (ja katsoja) uskoo, että homma alkaa toimia, tapahtuu jotakin, joka kääntää tilanteen parhaassa tapauksessa alkuakin huonommaksi. Entä miten tästä suosta taas noustaan?

Kokonaisrakenteen hahmottamista auttaa tarinan kehiminen auki suurten käänteiden kautta: Rondo pääsee vankilasta vapauteen (alkusysäys), kunnes ensimmäisen näytöksen lopussa (käänne 1) tapahtuu jotakin, joka horjuttaa vakavasti sekä päähenkilön että katsojan uskoa tavoitteen toteutumisen mahdollisuuteen.

Toinen näytös varioi erilaisia komplikaatioita ja esteitä suhteessa siihen, mitä ensimmäisessä näytöksessä lähdettiin tavoittelemaan ja miten käänne 1 sekoitti kuviot. Toisen näytöksen suurimmat käänteet ovat puolivälin käänne (Midpoint) ja näytöksen loppuun sijoittuva käänne 2. Mitä Rondon tarinassa pitää tapahtua päähenkilölle tässä kohdin, jotta hän on mahdollisimman kaukana tavoitteestaan?

Kolmas näytös huipentuu kliimaksiin, jonka jälkeen tapahtumat ratkeavat joko päähenkilön tavoitteiden mukaisesti tai niitä vastaan.

Kun nämä suuret linjat ovat tiedossa (ne voivat tietysti vielä muuttua), on helpompi rakentaa toiminta ja tilanteet matkan varrelle, ikään kuin edetä pienemmin askelin käänteestä kohti seuraavaa, vähän kuin tikapuita pitkin. Sama pätee kokonaisrakenteen lisäksi eri juonien rakenteisiin, niitäkin kannattaa pilkkoa pienempiin osiin ja välillä keskittää huomio vain yhteen juoneen, alusta loppuun. Koko käsikirjoituksen kaikkia käänteitä ja tarinalinjoja kun lienee mahdoton hallita yhtä aikaa.

Rondon tarinan suuri vahvuus on sen selkeys suhteessa päähenkilön tavoitteisiin (A-juoni). Tunnejuoni taas näyttää parhaimmillaan aivan toisenlaisen, herkemmän ja haavoittuvamman puolen Rondosta. Tätä taustaa vasten kannattaa pysytellä tarkkana myös vähemmän keskeisten sivuhenkilöiden suhteen: mihin tarvitaan Nikanderin äitiä, entä Monaa? Tämän version perusteella heidän merkityksensä ei vielä minulla aivan auennut.

Näillä eväin rohkeasti treatmentin kakkosversiota kohti.

Leena Virtanen

 

Lisää näihin:
0
tykkää tästä

Kommentit

Ei kommentteja.

test

  • Rondo

    Timo "Lousku" Louhikari on tylsistymistä aktiivisesti välttelevä kirjoittaja, joka muun sähläämisen ohessa istuutuu välillä näppäimistön eteen ellei pyykinpesu ole kesken. Kirjoittaja herkistyy hyvin tehdyn draaman äärellä ja järjestää sitä itsekin tarvittaessa.

Pertti

Roistoja ja sankareita ohjaavat usein samankaltaiset motiivit.