YouTube ja musiikkivideon renessanssi - osa 2

YouTube ja musiikkivideon renessanssi - osa 2

23.08.2013

Musiikkivideoita esittävän television aika on mennyt ohi. Musiikkivideo on kuitenkin elossa vahvemmin kuin koskaan. YouTube on luonut uudenlaiset markkinat musiikkivideolle. Tässä jutussa Lassi A. Liikkanen pohtii musiikkivideon uutta tulemista ja uusia muotoja YouTubesta tekemänsä tutkimuksen pohjalta. Artikkelin 2. osassa käsitellään mm. still- ja lyrics-musiikkivideoita sekä virallisia YouTube-julkaisuja.
Aluksi raportti suoraan Gangnamista.

Kansan uudet videot

YouTubessa liikkuva kuva jäi taka-alalle. Käyttäjät halusivat musiikkia ja jos videota ei ollut saatavilla, pärjättiin sitä ilman. Verkkoon ilmestyi uuden tyyppisiä ”musiikkivideoita”, jotka muodollisesti täyttivät palvelun videolle esittämät vaatimukset, mutta määrittelivät muutoin musiikkivideon uudestaan. YouTubeen ladattiin esimerkiksi Kari Tapion kappaleet niin, että videon tilalla oli yksittäinen kuva. Tämäntyyppisistä videoista käytän nimeä still-kuvavideot.

Toinen perinteisen musiikkivideoiden haastaja, hieman still-kuvaa monimutkaisempi videotyyppi on lyriikkavideo. Näissä still-kuvan päällä kulkee käyttäjän lisäämä karaokemainen tekstitysraita - yleensä ilman vaihtoehtoista videoraitaa. Tälle muodostui myös alagenre, jossa lyriikoita ”kuultiin” humoristisesti väärin.

Varsinaisen videon lisäksi nämä kaksi ovat merkittävimmät uudet musiikkivideomuodot, joista jokaisesta löytyy lukemattomia pieniä muunnelmia. Niiden lisäksi löytyy toki valtavasti erilaisia remix, smash up, cover ja muita alkuperäistä materiaalia versioivia videomuotoja.

AC/DC: Greatest hits -kokoelma

Mun kanavalla

Uuden videokulttuurin keskeisimmät piirteet ovat vuorovaikutteisuus ja käyttäjälähtöisyys. YouTube on esimerkki sosiaalisen median ennalta-arvaamattomasta luonteesta. Videopalvelu on jo vuosia liittynyt kiinteästi Googlen omaan, kitukasvuiseen Google+ -verkostoon. Käytännössä sosiaalinen vuorovaikutus videoiden ympärillä tapahtuu ensisijassa YouTuben ulkopuolella, suomalaisittain Facebookissa. Näin palvelu myös alkoi kasvamaan. Palvelun kehittäneen Jawed Karimin mukaan videoiden upottaminen ulkopuolisille sivustoille yli yksi sen suosion syistä.

Vaikka tällä hetkellä palvelu pyrkii tarjoamaan enemmän televisiota jäljittelevää katselukokemusta, on vuorovaikutus ja näennäinen valinnanvapaus sen keskeinen vahvuus. Selvitimme YouTuben käyttötapoja osana Suomen Akatemian rahoittamaan Missä mun musa? 2012 -tutkimusta viime talvena. Tavoitteenamme oli dokumentoida ensimmäistä kertaa maailmassa laajemmin palvelun musiikkikäyttöä ja selvittää syitä sen suosioon.

Tutkimuksemme keskittyi nuoriin, 20-25 -vuotiaisiin musiikinkuluttajiin ja aktiivisiin Internetin käyttäjiin. Kävi ilmi, että yleisin musiikinkuuntelutapa tässä ikäluokassa oli YouTuben kautta läppäriltä. Musiikkia kuunneltiin monista eri syistä, mutta vain joka kymmenes oli koskaan ladannut sinne itse mitään. Sen sijaan lähes puolet oli ladannut YouTubesta sisältöä itselleen. Tutkimuksen tuloksia on raportoitu laajemmin kesäkuussa ilmestyneessä Tekniikan Waiheita -lehden artikkelissa.

Haluan kuitenkin jakaa kanssanne yhden aiemmin julkaisemattoman havainnon. Se liittyy yrityksiimme ymmärtää YouTuben viehätystä. Vertailimme lyhyiden musiikkivideopotpureiden kiinnostavuutta poistamalla niistä visuaalisen sisällön still-kuvavideoiden tyyliin. Yllätykseksemme katsojat eivät keskimääräisesti raportoineet eroja koosteiden kiinnostavuudessa tai arvioidussa pituudessa riippumatta siitä, oliko heillä ruudulla aito video vai still-kuvavideo.

Tutkimuksessa esitetyt videot:

Perinteinen musiikkivideopotpuri

Still-kuvavideopotpuri

Musiikkitelevisio tänään ja huomenna

YouTuben nykytilannetta voisi kuvailla niin, että sen sisälle on muodostunut lähes sattumalta maailmanlaajuinen hittimusiikkipalvelu. Musiikkivideo tarjoaa selvästi lisäarvoa joillekin artisteille, mutta se ei ole suosion edellytys. Musiikin visuaalisuus on toissijaista, saavutettavuus, sosiaalisuus ja hallinnan tunne ensisijaista. Musiikkitelevisio MTV:n on korvannut MyTV, oma YouTube-soittolista.

Myös perinteiset toimijat ovat viimein tajunneet YouTuben merkitykset. Ensimmäisenä Suomessa, elokuussa 2011 Sony Music Finland latasi Haloo Helsinki! -yhtyeen VEVO kanavalle ”audio”-version tuoreesta kappaleesta Kuule minua. Tämä oli siis virallinen still-kuvavideojulkaisu.

Sittemmin muutkin levy-yhtiöt ovat alkaneet harjoittamaan samaa politiikkaa, mikäli single-julkaisun ajankohtana ei videota ole ollut valmiina. Jos näin ei tapahtuisi, päätyisi kappale YouTubeen jotain muuta reittiä. Monet artistit näkevät tämän valintana huonojen vaihtoehtojen välillä. Ikävä kyllä esimerkiksi Spotify-palvelua edelleen boikotoiva Stam1na on joutunut huomaamaan viimeisimmän levynsä päätyneen kokonaisuudessaan YouTubeen.

Sekä julkaisijoiden että artistien kasvaminen YouTube-aikaan on selvästi vielä kesken.

Rusinoiden syöminen pullasta on YouTuben käytön päivittäistä arkea meillä Suomessa. Muualla maailmassa palvelun käyttäjäkokemus voi olla hyvin erilainen. Esimerkiksi Saksassa musiikkisisällöt on suurilta osin blokattu ja Iso-Britanniassa mainonta on paljon näkyvämpää ja häiritsevämpää. Mainokset ja sitä kautta tulonsiirto Googlelta artisteille ja levy-yhtiöille, ovat hiipimissä lähiaikoina myös Suomeen. Tällöin mitataan YouTuben vetovoima vakavasti. Toinen nykyisiä käyttäjiä uhkaava muutos on YouTube-lataamisen vaikeutuminen tulevaisuudessa. Tätä piratismin lajia pyritään palvelun puolesta suitsimaan, mikä varmasti myös vaikuttaa Youtuben houkuttelevuuteen.

Ilmaisen vetovoima on nykyisellään vahva. Puolet kyselyyn vastaajistamme ei ollut valmis maksamaan Youtuben käytöstä mitään. Uskon, että tulemme lähitulevaisuudessa näkemään kamppailua erityisesti nuorten kuluttajien sieluista, kun kaupalliset musiikkipalvelut, Suomessa lähinnä Spotify, pyrkivät pyytämään rahaa siitä, mitä YouTube tarjoaa lähes ilmaiseksi. Miksi sinä valitset?

I want my MTV,

 

Lassi A. LiikkanenLassi A. LiikkanenLassi A Liikkanen, tutkija
Twitter: @lassial
Gangnam, Soul, Etelä-Korea

Kommentit (0)

Uusimmat

  • Tuure Kilpeläinen pohtii ulkopuolisuutta

    Tuure Kilpeläinen oli halunnut mukaan Hetkiä Kalliossa -sarjaan siitä lähtien, kun oli nähnyt Eero Raittisen Purple Rain -vedon. Mahdollisuus koitti sarjan toisella kuvauskierroksella. Kilpeläinen halusi versioida tässä päivässä kiinni olevaa ja tuoretta musiikkia.
  • Samaen hyvä päivä M1-studiossa

    Ylen M1-studioon laulaja-lauluntekijä otti mukaan jousikvartettinsa, joka koostuu Helsingin Kaupunginorkesterissa sekä Radion Sinfoniaorkesterissa soittavista muusikoista. Yleisön edessä taltioidussa sessiossa kuullaan lauluja Koskisen neljältä sooloalbumilta.
  • Sallan ja Miron suomenkieliset suosikit

    Jos yhtyeen nimi on pitkä, täytyy sen kasaaman Viikonloppulistankin olla mittava. Näin tuumasivat Sallan ja Miron matka maailman ympäri -yhtyeen Salla-Marja Hätinen ja Miro Palokallio kun pistivät kasaan kuusikymmentäseitsemän suomenkielistä kappaletta sisältävän soittolistansa.

Suosituimmat

  • TÖRKEÄÄ! Fintelligensin tuotanto on kopioitu 1930-luvulta, katso tunnustusvideo!

    Fintelligensin riimivirta ei olekaan niin loputon kuin Elastinen ja Iso H ovat antaneet ymmärtää, paljastui Emma-gaalassa. Kaksikko on plagioinut surutta savolaisen kansanmuusikon tuotantoa jo vuosia. Iso H myöntää, että uran alussa nuoria räppäreitä kiinnosti enemmän bilettäminen kuin studiotyöskentely, joten omien sanoitusten tekemiseen ei ollut osaamista eikä aikaa. Kaikki Emma-gaalasta osoitteessa www.yle.fi/emmagaala [1]. [1] http://www.yle.fi/emmagaala
  • Paula Vesala (kuva: Yle)

    Shokkipaljastus! Paula Vesala myöntää: ”Koskaan en ole riviäkään kirjoittanut”

    PMMP:n Paula Vesala ja Mira Luoti myöntävät, että bändi on ollut laskelmointia alusta saakka. Biisien tekemiseen naiset eivät ole koskaan osallistuneet millään tavalla, paljastui Emma-gaalassa. Taloudellisen hyödyn toiveessa naiset suostuivat antamaan kasvot huonona pitämälleen musiikille. ”Vaadittiin osuuksia biiseistä, että pystytään nettoamaan”, Vesala tilittää. Naiskaksikko syrjäytti PMMP:tä edeltäneen epäonnisen poikaduon, joka on jäänyt täysin unholaan. Kaikki Emma-gaalasta osoitteessa www.yle.fi/emmagaala [1]. [1] http://www.yle.fi/emmagaala
  • Kuperseikkailu - Lataa laulut ilmaiseksi

    Askartele ikioma Kuperseikkailu-levy! Yle on tuottanut uutta musiikkia lasten ideoista. Päätimme joulunhengessä jakaa aineettoman *Kuperseikkailu-lahjan: *ilmainen, ladattava levy täynnä uutta musiikkia. Ihanaa joulunaikaa sekä riemukasta uutta vuotta 2014! 
Muualla Yle.fi:ssä