Professor Longhair alias ”Fess”, myyttinen pianoprofessori
Yhdysvaltain mustan musiikin keskuksista poiketen ei New Orleansin keskeinen instrumentti ole suinkaan kitara vaan piano – siis tietenkin puhallin- ja rytmisoittimien ohella. Monet populaarimusiikin hienoimmista pianisteista tulevat nimenomaan New Orleansista.
Jelly Roll Morton, Champion Jack Dupree, Tuts Washington, James Booker, Huey ”Piano” Smith, Fats Domino, Eddie Bo, Dawell Crawford, Art Neville, Allen Toussaint, Dr. John sekä Henry Butler ovat historiallisia ja nykyisiä esimerkkejä kaupungin rikkaasta pianoperinteestä. Kaartiin on nyttemmin liittynyt myös ulkopaikkakuntalaisia (saintlouislainen Tom McDermott) ja jopa ulkomaalaisia (englantilainen Jon Cleary).
Sokea Henry Butler on yksi NO-pianismin merkittävimmistä pelureista tänä päivänä.
Yksi vahvimmin 1940- ja 1950-luvun ja sen jälkeiseen pianistipolveen vaikuttaneita muusikoita on silti myyttinen Professor Longhair. Professor Longhair alias “Fess” , oikealta nimeltään Roy Byrd (19.12 1918 - 30.01. 1980), oli pitkään pääasiallisesti paikallinen guru, jonka vaikutus New Orleansissa oli kaikkialle ulottuva. Professorin levytykset eivät myyneet miljoonia, mutta miehen ikonisuus jätti jälkensä Fats Dominoon, Huey “Piano” Smithiin, Allen Toussaintiin, The Metersiin, The Neville Brothersiin ja Dr. Johniin, jotka kaikki ovat “Fessin” opetuslapsia.
Clint Eastwood haastattelee Dr. Johnia. Pätkässä myös proffa itse kertoo miten oppi soittamaan fiksaamalla kaduille hylättyjä romupianoita ja vetää lopuksi itsekin livenä Tipitinan.
Tunnusomaista Longhairiin rhythm & bluespianismille oli sen afrokuubalaisuus – esimerkiksi clavé-rytmin yhdistäminen bluesmuotoon, yleinen rumba-vaikutteisuus, joka ilmeni yhtä lailla vasemman käden bassolinjoissa, kuin myös oikean käden ornamentaalisissa kuvioissa. Myös Longhairin tukahtunut, mutta silti paikoitellen jodlausefekteihin taittuva laulutyyli oli uniikki.
Katkarapukauden ylistys.
Treme-sarjassa NO-kulttuurista herkeämättä sauhuavin hahmo on deejii-muusikko Davis McAlary (Steve Zahn), joka ykköstuotantokauden kolmannessa jaksossa ryhtyy pianosoitonopettajaksi. Oppilaana on Creighton ja Toni Bernetten (John Goodman ja Melissa Leo) tytär Sofia (India Ennenga). McAlary kehottaa tyttöä ensitöikseen unohtamaan Jeesuksen, Buddhan ja muut mahdolliset jumalat. Tästä eteenpäin sellaisia olisi vain yksi: Professor Longhair.
Ensimmäisen tunnin oppiaiheena on Professor Longhairin kimuranteimpiin pianoklassikoihin lukeutuva Tipitina, josta Fessilla itselläänkin oli kymmeniä eri variaatioita. Kappaleen ja Longharin mukaan on nimetty myös Tipitina’s, yksi kaupungin merkittävimmistä livemusiikkiklubeista.
Tipitina.
Muutamia muita Longhairin monista tunnetuista pianohelmistä ovat esimerkiksi Mardi Gras -intiaaniaiheinen Big Chief, joka kertoo Mardi Gras -intiaaneista. Biisi itsessään on toisen NO-legendan Earl Kingin käsialaa. King myös viheltää ja laulaa tällä kaksiosaisella levytyksellä, jolla Fess keskittyy äärimmäisen kiemuraiseen pianismiin. Huom! Varsinainen tekstiosuus tulee vasta sinkun b-puolella!
Big Chiefin komppi perustuu second line -komppeihin ja on yksi funkyimmista koskaan NO:ssa levytetyistä bluesbiiseistä.
Longhair-klassikoihin kuuluu niinikään Mardi Gras -aiheinen Go To The Mardi Gras.
Go To The Mardi Gras on jokavuotinen karnevaaliklassikko numero uno.
Kommentit (0)