Treme - sukellus New Orleansin musiikkiin

Keskiviikkoisin TV1 klo 22.00.

Treme

Treme on yksi New Orleansin vanhimmista kaupunginosista ja samalla Yhdysvaltojen vanhin musta kaupunginosa. Se sijaitsee aivan historiallisen kaupungin ytimessä, French Quarterin kainalossa Pohjoisen Rampart Streetin, Pohjoisen Broad Streetin, Canal Streetin ja St. Bernard Avenuen rajaamalla alueella. Kaupunginosa sai nimensä ranskalaiselta Claude Treméltä, joka muutti New Orleansiin vuonna 1783 ja omisti osan alueesta noin kymmenen vuoden ajan.

Treme on kaupunginosa.

Treme on New Orleansin vaskipuhallinperinteen vahva tyyssija. Tämä ei ole sattumaa, vaan juontaa kaupungin rikkaaseen historiaan kauppasatamana ja porttina Karibialle ja toisaalta vahvasta siteestä Eurooppaan ja erityisesti ranskalaiseen kulttuuriin, mikä näkyy Tremessä vahvana tänäkin päivänä.

Yleisen mielipiteen mukaan jazz syntyi Tremen kaupunginosan Congo Squarella, jossa orjien sallittiin sunnuntaisin harjoittaa vahvasti rytmiikkaan ja yhteislauluun perustuvaa musiikkiperintöään. Congo-aukio on nykyisin osa Louis Armstrong -puistoa.

Treme-sarjan tähti Wendell Pierce on syntynyt New Orleansissa

Second line

Second line on vaskipuhallinvetoinen kulkueperinne, jolla on juuret yhtä lailla Louisianaa hallinneiden eurooppalaisten paraatiyhtyeissä kuin Länsi-Afrikan traditionaalisissa piiritansseissa ja rytmeissä. Elementit alkoivat sulautua yhteen sisällissodan ja orjuuden lakkauttamisen jälkeen. Kun perinteiset vakuutusyhtiöt kieltäytyivät ottamasta vapautettuja orjia asiakkaikseen, perusti musta populaatio oman turvaverkostonsa. Syntyi yhteisvastuullinen järjestelmä, jossa kuuluminen erityisiin klubeihin ja yhdistyksiin soi jäsenelleen monien sosiaalisten etuuksien ohella myös puhallinyhtyeen ryydittämät hautajaiset. Second line -asetelma syntyi (ja sitä sitä voi edelleen nähdä) New Orleansille ominaisissa jazz-hautajaisissa, joissa ulkopuoliset liittyvät orkesterin sekä surijoiden perään ja ilonpito räjähtää käyntiin heti hautausmaalta poistuttaessa.

Jazz-, blues- ja gospellaulaja Juanita Brooks sai arvolleen sopivat hautajaiset

Varsinainen second line eroaa jazz-hautajaisista sikäli, että siinä ei kuulla juurikaan hautajaissaattueelle ominaisia hitaita hymnejä.

Koska edellämainitut sosiaaliset klubit järjestivät vähintään kerran vuodessa myös julkisen mainosparaatin, tuli second linesta elävä perinne, jossa päämäärä on pelkästään riemuita ja panna täysi rähinä päälle.

"You know it's crazy when middle-aged men with turqoise pants are the hippest people on the block"

Second linessa puhallinyhtye kulkee pitkin kaupunkia ja muu kansa – aikuiset ja lapset, vanhat ja nuoret – seuraa perässä tanssien, ilakoiden ja laulaen kaduilla sekä jalkakäytävällä.

“Etulinjaan” eli main lineen kuuluu paitsi bändi, myös paraatin järjestänyt klubi tai muu taho. “Perässähiihtäjiä” eli second linea ovat kaikki kulkueen mukaan liittyvät ulkopuoliset. Second line tanssii paraatin perässä kaduilla ja jalkakäytävillä tietyllä tavalla, johon kuuluu olennaisena osana päivänvarjojen ja nenäliinojen ilmassa pyörittely. Orkesteri ja main line pysähtyvät reittinsä varrella sovittuihin baareihin ruokailemaan ja nauttimaan virvokkeita. Kun myös second line tekee samoin, kulkue lisää reitin varrelle osuvien muiden ravintoloiden ja yritysten liikevaihtoa.

Onko jossain New Orleansin kaduilla aina bileet?

Second line perustuu 2/4-poljentoon, jota höystetään tuplatempoisilla aksenteilla. Näitä aksentteja voidaan soittaa lukemattomilla eri tavoilla. Funk-musiikki pohjaa rytmiikaltaan näihin variaatioihin.

Kaupungissa on julkisia second lineja lähes läpi koko vuoden, yleensä sunnuntaisin. Sellaisen voi järjestää myös yksityisesti vuokraamalla puhallinorkesterin perhejuhliin, häihin tai vaikkapa liikkeen avajaisiin. Symbioosissa paraatien kanssa elää virvoke- ja ruokakaupustelu. Yleinen tunnelma houkuttelee aina ympärilleen turisteja ja muita hengailijoita.

Second linet ovat merkittäviä soittajien työllistäjä. Niiden tanssityyliä pidetään orjien tuomana ja paraateilla on symboliarvoltaan syvän yhteisöllinen ja kokoava merkitys New Orleansille.

Rebirth Brass Bandin marssinäyte

Mustat intiaaniheimot

Treme-sarjassa Clarke Peters näyttelee Albert "Big Chief" Lambreauxin osaa. Hän yrittää saada heimoa kasaan, sillä Mardi Gras lähestyy vääjäämättä.

The Wild Magnolias -yhtye/heimo on ollut toiminnassa vuosikymmeniä. Nykyinen big chief on Bo Dollis.

New Orleansissa laskiaisen aikaan sijoittuva Mardi Gras on yksi maailman suurista karnevaalinähtävyyksistä. Mutta on olemassa valkoinen Mardi Gras ja musta Mardi Gras. Jälkimmäinen kunnioittaa mustine intiaaniheimoineen Yhdysvaltojen alkuperäisväestöä, joka ensimmäisenä kansanosana tunnusti orjina Amerikkaan rahdattujen afrikkalaisten ihmisyyden. Louisianassa ja kaikkialla Yhdysvaltojen etelässä eläneet monet intiaaniheimot tarjosivat orjuudesta paenneille mustille turvapaikan. Monet tämän päivän mustat intiaanit ovat heidän jälkeläisiään.

Mustien heimojen historiaa

Intiaaniheimot kohtaavat kadulla.

New Orleansissa mustat intiaaniheimot ovat sosiaalisisa seuroja, jotka muodostuvat yleensä eri ammattikuntien mukaan (satamatyöläiset, panimo- ja tislaamotyöntekijät jne. 1940-luvulla jopa Perdido Streetin prostitutuoiduilla ja sutenööreillä oli oma heimonsa).

Paraateissa heimot esittävät todella funkya katumusiikkia, joka perustuu pääasiassa jälleen vahvasti synkopoituun second line -rytmiin ja lauluun. Rytmi luodaan perkussioinstrumenteilla.

Mustat intiaanit kokoontuvat läpi vuoden säännöllisesti yleensä sunnuntaisin kerhotalolleen tai johonkin baariin harjoittelemaan laulujaan ja valmistamaan sulka-, paljetti-, helmi- ja höyhenkoristeltuja upeita Mardi Gras -asujaan. Kaikki tähtää laskiaiseen.

Heimot ovat vahvan hierarkisia. Heimon vanhin on päällikkö, big chief, jonka asun kruununa on mahtava sulkapäähine.

Big chief

Eräs kuuluisimmista Mardi Gras -intiaanipäälliköistä oli Yellow Pocahontas -heimon big chief Tootie Montana.

Traileri Tootien viimeisistä ajoista ja viimeisen puvun ompelusta

Hänen vaikutusvaltaansa kuvasi se, että mies valittiin myös kaikkien heimojen edustajana "päällikköjen päälliköksi", puhemieheksi kaupungin virkakoneiston suuntaan. Vuonna 2005 kuolleella Tootie Montanalla on nykyisin oma patsas Louis Armstrong -puistossa. Mainittakoon että Tootien tytär, Phyllis Montana, näyttelee Treme-sarjassa Antoine Battisten vaimoa.

Tootien hautajaiset

Big chiefista seuraava eli kakkospäällikkö on second chief ja reittivastaavana kulkueessa toimii trail chief. Sitten siirrytään likaisen työn tekijöihin, joista merkittävässä asemassa on villimies – wild man. Tämän tienraivaajan tehtävä on kulkea karnevaalikulkueen edellä ja tehdä tilaa paraatille. Vanhoina hyvinä aikoina wild man saattoi ratsastaa hevosella ja laukoa haulikolla ilmaan koristepelleteillä täytettyjä paukkupanoksia.

Wild man

Villimiestä ehkä vielä tärkeämpi on kuitenkin tiedustelijapoika eli spy boy, joka juoksee hyvän matkaa edellä varmistamassa osuuko seurueen kulkureitille kilpaileva ja ehkä vihamielinen heimo.

Spy boy

Kun kahden heimon spy boyt kohtaavat, he tunnustelevat keskinäisiä välejään keskustelemalla omalla kreolimurteellaan, joka on osittain ranskaa, osittain espanjaa, osittain choctaw-intiaanien kieltä ja osittain jorubaa.

Mikäli tiedustelijoille selviää, että kumpikaan heimoista ei ole valmis väistymään toisen kulkueen tieltä, tiedottavat spy boyt asian heimojen lippua tai keihästä kantavan flag boyn

Flag boy

välityksellä isoille päälliköille. Seuraa kummankin heimon vetäytyminen lähimpään baariin bailaamaan joksikin aikaa.

Sitten siirrytään asiaan, jonka voivat vain päälliköt keskenään selvittää. Alkaa erityinen riimeillä mittely, joka on tavallaan freestailaus-räppiä ja johon sisältyy tanssi kahden päämiehen kesken. Ennen vanhaan tällaiset solvaussessiot saattoivat muuttua väkivaltaisiksi, eivätkä ammuskelut ja puukotukset olleet harvinaisia. Mutta viimeisten 60 vuoden ajan nämä kohtaamiset ovat olleet kuitenkin rauhanomaisia.

Karnevaalin jälkeen heimot leiriytyvät juhlimaan ja laulamaan nuotion ääreen johonkin kaupungin puistoista.

Heimoilla on nimiä kuten Wild Magnolias, Wild Tchoupitoulas, Yellow Pocahontas, The Red White and Blue, Creole Wild West. Treme-sarjassa Big Chief Lambreaux edustaa The Guardians of The Flame -heimoa.

Yellow Pocahontas

Creole Wild West

The Guardians of The Flame

Rebirth Brass Band

Treme-sarjan tunnusfilmissä ja ensimmäisessä jaksossa keskeisessä roolissa on Rebirth Brass Band, tuore Grammy-voittaja. Tämä NO:n puhallinorkesterisoundin uudistaja luo perustan myös paraatibändille, jonka mukaan Antoine Battiste hyppää.

Rebirthin perusti vuonna 1982 nykyisin omalla soolourallaan toimiva trumpetisti Kermit Ruffins yhdessä lukiokaveriensa Frazierin veljesten Philipin (tuuba) ja Keithin (bassorumpu) kanssa. Kaikki kolme soittivat Tremen kaupunginosassa toimivan opinahjon, Joseph S. Clark Senior High Schoolin, marssibändissä. Ruffins teki vuonna 1984 uransa ensimmäiset levytykset nimenomaan Rebirthin riveissä.

Ranskalaisen korttelin kaduilla aloittanut Rebirth on saavuttanut NO-musiikissa maailmanlaajuisen maineen ja Neville Brothersiin ja Dr. Johniin verrattavan instituution aseman. Tämän se on tehnyt yhtäältä brass band -perinnettä vaalimalla ja toisaalta tuomalla vahvan funk-komponentin pysyvästi NO-puhallinorkesterikulttuuriin.

Treme-tunnari