12 syytä rakastua berliiniin
Pilvenpiirtäjien katveessa
Kommentoi 0Uusi Star Trek -elokuva veti minut eilen Berliinin Sony Centeriin. Ai miksi menin pienten, indieleffoja pyörittävien elokuvateattereiden sijaan Berliinin suurimpaan leffakompleksiin? Koska en halua katsoa dubattuja elokuvia, en kykene, se on kamalaa! ...Enkä myöskään osaa saksaa tarpeeksi hyvin, joten nautin Star Trekini englanniksi. Matkalla elokuviin nautin kaupungin vilinästä, kuinka monipuolinen Berliini onkaan!
Rakastan miljoonakaupunkini ei puolia. Prenzlauerbergin kotinurkilta Potsdamer Platzille fillaroidessa maisema muuttuu mukulakivikaduista ja lastenrattaita lykkivistä äideistä kiireisen oloisiin pukumiehiin, suurkaupungin sykkeeksi. Näiden kahden ääripään väliin mahtuu myös suuruudenhullua neuvostorakentamista: kaupungin autot eivät riitä täyttämään kaikkia ajokaistoja! Berliini on paljon muutakin kuin luomukauppoja ja söpöjä kahviloita.
Aika uskomaton paikka, eikö? Hulppeat puitteet jatkuivat ulkotiloista myös sisälle elokuvateatteriin, jossa oli erityisen mukava nauttia leffasta ison jalkatilan vuoksi. Etenkin pitkäraajainen elokuvaseurani kiitteli asiaa useampaan otteeseen.
Kiinnostava yksityiskohta oli myös, että elokuvateatteriin saa viedä alkoholia ja onpa paikassa oma leffabaarikin! Löydät kuvan galleriasta. Mainittakoon vielä myös, että jos Suomessa tuskastuttaa elokuvaa ennen olevien mainosten määrä, on se Sony Centerin leffateatterissa ihan omaa luokkaansa! Elokuva alkoi vasta reilun 20 minuutin mainosryöpyn jälkeen! Eräs olutmainos näytettiin jopa useampaan kertaa ja - tämä on ihan uskomatonta - Ben & Jerry´s jäätelömainoksen jälkeen salin valot syttyivät ja nuori mies huusi yleisölle "Ice cream anybody?" jonka jälkeen salissa kiersi, tietenkin, Ben & Jerry´s jäätelömyyntikoju. Varsinaista tehomainontaa.
Elokuvan loputtua, astuessani ulos pimentyneeseen iltaan tuntui, kuin olisin yhä Enterprisella... Katso gallerian kuvat! Jos Sony Center tuntuu päiväsaikaan hillittömältä, on efekti pimeän tullen vielä tehokkaampi. Paikan arkkitehtuuri on todella futuristista, eikä sähköä säästellä: kattokupolin väri vaihtuu muutaman minuutin välein. Ei siis ekologista, mutta pysäyttävää.
Berliiniä kannattaa kierrellä pimeän tullen muutenkin, yöllinen suurkaupunki on todella kaunis. Pimeästä puheenollen, viikonloppuna pääsette mukanani Berliinin yöelämään!
Psst... Banksy-fanit tietävät, että gallerian viimeinen kuva on varma suurkaupungin merkki...
Katso kuvat
Raitiovaunu heinikossa ja muita vihreitä ihmeitä
Kommentoi 1 Lue kommentitEn ole koskaan käynyt miljoonakaupungissa, jossa on luontoa ja vehreyttä kuten Berliinissä. Joka puolella vihertää! Sen lisäksi, että kaupungin talous on sen verran tiukilla, että osa heinikoista rehottaa ihan vaan puutarhatyöntekijöiden puutteen vuoksi, istuttavat kaupungin asukkaat itse kasveja ja puita jopa pienimmälle parvekkeelle, luoden oman viherkeitaansa. Niin pientä parveketta ei olekaan, jolle ei mahtuisi seinää pitkin kiemurtelevia köynnöskasveja. Bongasin jopa kattohuoneiston parvekkeelle kukkaruukkuun istutetun koivun!
Haluan oman taloyhtiöni seinään köynnöksiä ja tuuletusparvekkeille ruukkukasveja! Ja talojen julkisivut: eikö olisikin paljon viihtyisämpää nähdä kukkivia seiniä, jotka sitäpaitsi tuoksuvat ihanalle ja raikastavat hengitysilmaakin? Ja voisivatko julkiset puistot olla hiukan vähemmän trimmattuja, edes sieltä täältä? Asuntoni läheisyydessä sijaitseva Volkspark Friedrichshein on loistava esimerkki puistosta, jota pidetään siistinä, mutta jossa on ihania pieniä rehottavia pensaita ja luonnollisesti rönsyäviä kasveja, jotka luovat huolettomuudellaan ohikulkijalle fiiliksen maalaisniitystä miljoonakapupungin keskuspuiston sijaan. Samanlaista toteutusta näin itseasiassa Lontoon Hyde Parkissakin.
Julkiset paikat vihertävät Saksassa toki muuallakin: hypätessäni Rostockissa Berliinin junaan huomasin, kuinka rautatiekiskojen välien sorapeitteen päälle laitettiin jonkinlaista mattoa, jonka päälle puolestaan laitettiin kasvamaan ruohoa, heinää ja niittykasveja. Osa kiskojen välien niittyprojektista oli jo valmis: juna posottaa käytännössä ruohikon seassa tullessaan asemalle! Ja niin tekee Berliinin raitiovaunukin. MAHTAVAA! Kuvitelkaapa kuinka kauniilta näyttäisi Helsingin rautatieaseman edusta, jossa raitiovaunukouru olisikin ruohomattoa!
Vaikka Suomessa onkin paljon luontoa ja metsää, ei mikään estä meitä tuomasta luontoa myös kaupunkien keskustoihin. Haastan kaikki kaupunkien asukit edesauttamaan oman kadun ja taloyhtiön vihertymistä. Ideoita ja esimerkkejä löydät tekstin oheen laittamistani kuvista.
Kuullaan pian taas, nyt kameran kanssa kohti uusia seikkailuja!
Psst... Ja kyllä minä oikeasti tiedän, kuinka ne köynnökset siellä seinässä pysyvät! Kysymys on retorinen!
Katso kuvat
Saukkofani eläintarhassa
Kommentoi 2 Lue kommentitOlen ihan heikkona saukkoihin. Ne ovat jostain syystä mielestäni mahtavimpia luontokappaleita! Saukot ovat söpöjä ja leikkisiä kuin kissanpennut ja ne telmivät vedessä kuten hylkeet tai delfiinit. Mahtavan luonteen lisäksi niillä on täydellinen rakenne: ne ovat notkeita ja sulavalinjaisia ja kastuessaan ihanan nahkean näköisiä. Ihan parasta on, kun saukko ruokailee! Ne käyttävät käpäliään (vai ovatko ne räpylät, kertokaapa se!) lähes inhimillisen oloisesti, hakatessaan kiven avulla simpukkaa auki.
Menin siis parantamaan tympeää olotilaani Berliinin eläintarhaan. Kuvasin monta saukko-klippiä ja päätin laittaa teille ne kaikki, koska en vaan osannut karsia yhtäkään pois! Ensimmäisen klipin lopussa kuva on sumeahko, pahoittelen. Ixus ei ole täydellinen, mutta muut klipit paikkaavat tilanteen!
Kökin saukkoaitauksen liepeillä puolisen tuntia, koko päivä olisi mennyt helposti. Halusin kuitenkin nähdä myös muita eläimiä ja kävinkin moikkaamassa muun muassa hylkeitä, pingviinejä, karhuja (Knut lähetti terveisiä), mangusteja ja simpansseja. Menetin sydämeni saukkojen lisäksi simpanssivanhukselle. Kuinka inhimillisiä ja koskettavia ne ovatkaan. Ei kylläkään tuntunut oikealta nähdä simpansseja aitauksessa. Isojen eläinten ja lintujen kohdalla ahdistaa: niille soisi mielummin sen vapauden ja tilan, jossa ne luonnossakin elävät. Tietenkin eläintarhoilla on myös tutkimuksellinen funktio ja ne ovat tärkeässä asemassa lajien ”säilömisessä”, mutta pieniä saukkoja ja mangusteja lukuun ottamatta melkein kaikkia eläimiä käy sääliksi. Onkohan meillä nykyisen kaltaisia eläintarhoja enää 50 vuoden kuluttua?
Katso oheisen gallerian kuvat, löydät sielä paitsi saukkokaverit, myös monia muita hassuja ja suloisia luontokappaleita.
...Sekä yhden Irwin Goodman -hattuisen toimittajankin.
Katso kuvat
Torstai on luomutoripäivä
Kommentoi 0Hyppäänkin usein torstaisin pyörän selkään ja suuntaan luomumarkkinoille. Tule mukaan!
Pahoittelen heiluvaa kamerakättäni, toivottavasti kellekään ei tullut kovin paha olo... Itseäni huvittaa videon alun kohta, jossa kuvaan hunaja-ständin kylttiä, jota en osannutkaan suomentaa! Mutta Imkerei tarkoittaa siis - juuri niin kuin oletin - mehiläistarhaa.
Joka torstainen Kollwitzplatzin Ökomarkt on Berliinin suurin luomutori. Paikalla on yli 30 tuottajaa, ja kuten videosta kävi ilmi, saa torilta paljon muutakin kuin vain ruokatavaraa. Ostan itse markkinoilta lähinnä vihanneksia, mutta niiden ostamisen lisäksi on melkein yhtä hauskaa jutella myyjien kanssa. Saksani ei ole täydellistä, mutta kyllä sillä pärjää. 10 vuoden opiskelulla sietääkin!
Hui, enää muutama Berliini-blogaus jäljellä, kylläpä aika on mennyt nopeasti!
Olen kuluneen viikon aikana pähkäillyt moneen otteeseen, mistä tekisin toiseksi viimeisen ja viimeisen blogaukseni. Ulkoilmaelokuvissa käyminen, lähistön luomujäätelötehdas, jättimäinen ryhmä-karaoke, maailmankuulu pizzeria ja monta, monta muuta aihetta olisivat kaikki juuri sopivia teille, mutta jäljellä on enää yksi postaus! Onneksi Berliini ei häivy minnekään ja tänne voi aina tulla uudelleen ja ehkä myös moni teistä tulee kokemaan ne omat 12 syytä rakastua tähän ihanaan kaupunkiin.
Aurinkoista viikonloppua kaikille, Berliiniinkin on vihdoin tullut helle ja kesä on parhaimmillaan!
Katso kuvat
Yksi paratiisi omenapiirakalla, kiitos!
Kommentoi 6 Lue kommentitBerliiinin vanhin puisto, Volkspark Friedrichshein, on kuin paikallinen Central Park. Puisto on ihana! Siellä täällä on piknik-porukoita, alasti kirmaavia pikkulapsia, mummoja syöttämässä lintuja, rakastavaisia, perheitä, koiria...
Toivottavasti Helsingin puisto-osasto katsoo kolmannen videoklipin! Ja videoon numero kaksi liittyen: mikä lintu videoklipissä onkaan? Tiedätkö sinä? Jos osaat kertoa tälle urbaanille henkilölle, mikä lintu videossa kökkii (linnusta on kuva myös kuvagalleriassani) laitapa palautetta tulemaan tämän lomakkeen kautta! Bongasin kyseisen mysteerilinnun lisäksi myös haikaran! En ehtinyt tosin tallentaa kamerallani, olin liian äimistynyt.
Suurin osa ihmisistä on puistossa rentoutumassa, eivät ihan kaikki kuitenkaan! Jotkut näppäilevät nurmikolla läppäreitäänkin ja bongasinpa myös kuvausryhmän, joka otti puistossa muotikuvia. Volksparkissa voi myös lounastaa tai nauttia makeita herkkuja. Itse testasin puiston keskellä sijaitsevan ravintola Schönbrunnin version klassisesta saksalaisesta omenaherkusta: sain kerrassaan mainiota apfelstrudelia! Se oli juuri oikeaoppisen suuri, lehtevä ja mehukas, rusinainen ja upotettu vaniljakastikkeeseen. Tajusin vaan hiukan liian myöhään, että minun olisi tietenkin pitänyt kuvata iso ja ihana strudel teillekin! Täältä voit kuitenkin katsastaa, mitä tarkalleen ottaen tarkoitan oikeaoppisella...
Hiukan vielä Volkspark Friedrichsheinin historiaakin: puiston leppoisan tunnelman lisäksi puitteet ovat todella uskomattomat. Jylhä, 52 hehtaarin kokoinen puisto on perustettu vuonna 1848, ja juuri sen ikä ja historia tekevät siitä harvinaisen moniulotteisen. Koripallokenttien, skeittiramppien, ulkoilmateatterin ja ravintoloiden rinnalla on koukeroisia ja salaperäisen oloisia mukulakivipolkuja, 1843 vallankumouksessa kaatuneitten hautausmaa sekä muita historiallisia monumentteja. Kaikki tämä historian havina ja puiston salaperäiset sopet tekevät siitä paljon mystisemmän ja jännittävämmän, kuin esimerkiksi alussa mainitsemaniesimerkiksi vertailukohtansa, New Yorkin Central Park.
Kuinka nautinkaan tämän ihanan puiston aurinkoisesta sylistä! Ja se apfelstrudel, se testataan vielä toistamiseen!
Hyvää juhannusta kaikille!
Katso kuvat
- ‹ edellinen
- 1
- 2
kirjoittajasta
Noora loves eko, reilu ja luomu siirtyi yhdeksi kesäksi Berliiniin. Videoblogissa kesäkuun 2009 aikana ilmestyi 12 nautinnollista syytä rakastua Berliiniin. Lähde maailmalle!
arkisto
- 2009 (15)
kommentoiduimmat