12 syytä rakastua berliiniin
Hylätyn huvipuiston lumoissa
Kommentoi 1 Lue kommentitEnpäs avaakaan aihetta vielä enempää, paina play!
Vartija oli siis tietenkin kadonnut siinä vaiheessa, kun olin matkalla ruinaamaan sisäänpääsyä. Alueelle meneminen on kielletty, mutta sinne on erittäin helppo livahtaa, aidassa on paikoitellen isoja aukkoja. Minä en kuitenkaan viitsinyt uhmata Berliinin kaupungin sääntöjä, moni kuitenkin tekee niin. Laitapa YouTubeen hakusanoiksi Berlin + Spree-park, niin huomaat, että huvipuisto on melkoisen suosittu "turistikohde".
Miksi puisto sitten on autio? Puiston omistaja, Herra Witte oli pahasti velkaantunut vuonna 2002, jolloin hän keräsi perheensä ja kimpsunsa - jopa osan huvipuistolaitteistaan - ja matkusti Peruun. Siellä hän perusti uuden huvipuiston, jonka tulot eivät kuitenkaan riittäneet Saksassa odottavien velkojen maksuun. Mies päätti maksaa velkansa salakuljettamalla yli 100 kiloa kokaiinia Perusta Saksaan, mutta jäi kiinni Saksan tullissa ja joutui seitsemäksi vuodeksi vankilaan. Hänen poikansa puolestaan jäi kiinni jo Perussa ja kärsii tuomiotaan yhdessä maailman pahamaineisimmista vankiloista. Huvipuistolla on siis vähemmän huvittava taustakuvio.
On aavemaista, että tällä suljetulla ja metsittyneellä huvipuistolla on yhä nettisivut. Sivujen visuaalinen ilme viestii, että tosiaan on vierähtänyt vuosia siitä, kun joku ne on suunitellut. "Tältä puisto näytti viimeisen sesonkinsa aikaan, vuonna 2001" lukee etusivulla. Jännittävää todellakin nähdä mitä Norbert Witte tekee puistolleen tulevaisuudessa, hän on nimittäin juuri vapautunut vankilasta!
Totesin videolla, että "urbaani legenda kertoo miehen olevan vankilassa huumesotkujen vuoksi" ja se todella piti vielä jokin aika sitten paikkansa, mutta ei pidä enää. Herra Witte on jo vapaa mies ja asuu parhaillaan - uskokaa tai älkää - asuntovaunussa huvipuistoraunionsa keskellä! Eilen aluetta valokuvatessani kuulin puiston uumenista kolinaa, kuin joku olisi korjannut jotakin. Loogiselta tuntuisi ajatella, että herra Witte on aloittanut puiston korjaustyöt, mutta siitä en tietenkään voi olla varma.
Huomasin Spree-parkiin viittaavia linkkejä selatessani uskomattoman sattuman: herra Witten tarinasta on tehty elokuva, jonka ensi-ilta on ylihuomenna! Voit katsoa Achterbahn-trailerin YouTubesta. Viikonloppuna menen siis elokuviin!
Alapuolen galleriasta löytyy taas ottamiani kuvia, mutta netissä on paljon parempiakin fotoja hylätyn huvipuiston uumenista. Esimerkiksi Rebellen.info - blogi on kerännyt eri valokuvaajien ottamia kuvia puistosta sivuilleen (skrollaa sivua alaspäin). Myös YouTubesta löytyy hyvä kuvakollaasi, jonka taustamusiikki tosin on aavistuksen ärsyttävä. Mutta tsekkaa kuvat!
Vielä on kaksi blogausta jäljellä. Pääsette tällä viikolla kanssani ainakin muotinäytökseen... Nyt hyvää yötä, kuullaan pian taas!
Katso kuvat
Katutaiteen kaupunki
Kommentoi 0Berliinissä on lähes mahdotonta liikkua törmäämättä graffiteihin tai seinämaalauksiin. Siellä täällä kaupunkikuvassa näkyvät värikkäät kuvat ja tekstit ovat luonteeltaan hyvin erilaisia: osa on nopeita, laittomia tuhruja ja osa koko seinän pinta-alalle levittyviä tilaustöitä.
Katutaiteeseen täällä panostetaan selkeästi, mutta laittomien graffitien tekemistä ei luonnollisestikaan tueta eikä siihen rohkaista. Tämän kokoisessa kaupungissa graffitien hallitseminen on kuitenkin mahdoton tehtävä. Niiden poistattaminen puolestaan olisi kallista ja turhaa, uusi ilmestyy poistetun tilalle muutaman päivän tai viikon kuluessa. Niinpä graffiteja on paljon, niin hienoja kuin vaatimattomampiakin, mutta kaikki viestivät samaa: kaupunki on meidän!
En välitä suttuisista tageista, mutta laittomat graffitityöt voivat olla myös todella hienoja ja piristää katunäkymää paljonkin. Rakastan Berliinin rosoista kauenutta, graffiteilla on siinä tärkeä rooli.
Graffitien lisäksi kaupungin rakennusten seinustat loistavat värikkäinä muutekin: kerrostalojen kylkiin on maalattu isoja gekkoja, koulun sisäänkäynti on maalattu graffitein ihan tarkoituksella ja päiväkotirakennuksen sivua koristavat eläinhahmot. Kaupunkilaiset rakastavat värejä (ainakin täällä Berliinin itäpuolella) eikä maaleja ole säästelty!
Kiinnostavin seinämaalauksille ja graffiteille varattu laillinen seinä on nimeltään East Side Gallery. Se on pisin Berliinin muurista jäljellä oleva pätkä, 1,3 kilometrin mittainen ja yllättävän matala! Hämmentävää, että Berliinin itä- ja länsipuoli oli erotettu toisistaan asialla, joka tuntuu näin... Vaatimattomalta.
Huomaa, että olen liittänyt juttuun kolme eri videoklippiä, voit katsoa niitä yksi kerrallaan.
Tosiaan, kakkosvideossa kuvaamani tunnelma muurin pätkän tuntumassa on leppoisa: paljon iloisia ihmisiä, rantabaarin huoleton biitsifiilis, musiikkia ja drinkkejä. Kuinka paljon maailma voikaan muuttua 20-vuodessa? Berliinin muuri sortui nimittäin tasan 20 vuotta sitten, tosin vasta loppuvuodesta, marraskuussa 1989. Ei kuitenkaan tällä kertaa uppouduta tämän enempää kaupungin ja muurin historiaan, mutta jos haluat aiheesta lisätietoa, klikkaa itsesi tänne.
Tämänkertaisen blogaukseni aihe on sen verran visuaalinen, että nyt puhukoot kuvat puolestaan!
Psst... Omat Berliini-huomioni keskittyvät luonnollisesti niinin alueisiin, joilla liikun. Juttusarjani painottuu kaupungin itäpuoleen!
Katso kuvat
Kirpputori + festivaali = Mauerpark
Kommentoi 6 Lue kommentitKuten jo tiedätte, rakastan kirpputoreja. Täällä Berliinissä pääsen onnekseni joka sunnuntai tutkimusmatkalle paikkaan, jossa voin tonkia menneitä vuosikymmeniä tuntikaupalla. Mauerparkiin eli Muuripuistoon kerääntyy sunnuntaisin festivaalin verran väkeä paitsi kirpputorin vuoksi, myös tapaamaan toisiaan ja nauttimaan vapaapäivästä.
Mauerpark on Berliinin yhdistymisen jälkeen muurin kupeeseen, Prenzlauerbergiin rakennettu viheralue, joka muuttuu sunnuntaisin isoksi ulkoilmakirpputoriksi. Kirppiksen ympärille on muodostunut joka sunnuntainen festivaali, joka käsittää ruokakojuja, artisteja, musiikkia ja iloista porukkaa. Parasta on, että Mauerparkin iloinen vapaapäivän juhlinta on festivaali ilman känniördääjiä ja vessajonoja! Mukaan kannattaa ottaa viltti ja ystäviä, eväät löytyvät alueen ruokakojuista! Mutta mennäänpäs ennen viltille asettumista kirpputorihulinaan:
Löydät galleriasta kuvia paitsi kultabaskeristani ja feikki-Hermeksestä, myös kaikenlaista muuta ihanaa, jota bongailin aurinkoisen sunnuntain aikana kierrellessäni Mauerparkia ystäväni Nooran kanssa. On muuten ihanaa saada Suomi-vieraita Berliiniin, Nooralle terveisiä!
Löydän Mauerparkista lähes joka kerta jotain kivaa, mutta aina kannattaa silti muistaa tinkaaminen! Muutama euro tippuu hinnasta helposti, kun vaan muistaa ja kehtaa ehdottaa alempaa hintaa. Käteistä pitää tietenkin olla mukana ja on hyvä osata vähän saksaakin, vanhojen mummojen kanssa on niin kiva jutella, vaikkei ihan täydellisesti osaisikaan!
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille, kuulin, että Suomessakin paistaa vihdoin aurinko!
Psst... Ingressissä mainitun The Pink Manin löydät kuvagalleriasta. Älkää kysykö, ei hajuakaan. Ihan kreisiä.
Katso kuvat
Kirpputorien kirpputori
Kommentoi 0Jos kuolisin huomenna ja minulta kysyttäisiin taivaan porteilla, minkälaisen taivaspaikan haluaisin, pyytäisin päästä johonkin kirpputorin kaltaiseen miljööseen, jota voisin tonkia ja tutkia ikuisuuden loppuun saakka. Rakastan kirpputoreja, second hand -putiikkeja, vinttejä ja täyteen ahdettuja kellarikomeroita. Voin unohtua vanhan tavaran sekaan tunneiksi ja arvatkaapa innostuinko tästä:
Kuvasin teille loppujuonnonkin, mutta kadotin sen kamerastani, olen pahoillani! Tekstillä siis mennään. Kirppistavaratalo Humana Kaufhaus on siis hyväntekeväisyysorganisaatio Humanan suurin toimipiste ja Euroopan suurin sisätilakirpputori. Suomen UFF on Humana-organisaation jäsenyhdistys ja ketjujen konseptit ovatkin samanlaiset: kaupan on pääosin vaatteita, mutta kiinteistön koosta riippuen valikoimissa saattaa olla myös muuta sälää, kaikkea huonekaluista astioihin. Kaufhausissa on pääosin vaatteita, mutta tavaratalon kakkoskerros on omistettu astioille, elektroniikalle, kirjoille, huonekaluille ja leluille. Löysin tavarapaljouden uumenista esimerkiksi mahtavan, vanhan television, katso oheiset kuvat!
Koluttuani viisi kerrosta kirpputoria suhteellisen ripeään tahtiin on todettava, että tavaratalon anti oli hieman pettymys. Tarjolla on paljon perusvaatetta, mutta mitään todellisia aarteita en löytänyt. Oikeastaan vaatevalikoima käsittää merkkejä, joita myydään kaupoissa parhaillaankin: H&M, Esprit, Adidas... Etenkin vintageaarteita hamuavat vetävät Humanassa vesiperän, mutta eipä ketju varsinaisesti vintagea asiakkaille lupailekaan.
Berliinissä Humanoita on siellä täällä ja muutamassa vierailtuani sanoisin, ettei jätti-Humana ole ollenkaan se paras. Löytöjä tekee pienemmistäkin putiikeista ja ehkä se on miellyttävämpääkin, ainakin itselläni oli pää aivan pyörällä viiden kerroksen jälkeen. Jättimäinen valikoima tuntui liian paljolta yhdellä kertaa läpikahlattavaksi.
Saksa on maailman suurimpia tekstiilien tuottajamaita, eikä ole ihme, että jätti-Humana sijaitsee juuri Berliinissä. Kirppis-tavaratalo kohoaa ylväänä Frankfurter Tor -aukion kupeessa. Aukio edustaa massiivista DDR-arkkitehtuuria, joka luo Humanallekin suhteellisen ylvään paikan bulevardilla, jonka leveys on huimat 90 metriä. Koetin etsiä teille tietoa kiinnostavan oloisesta rakennuksesta, jossa Humana sijaitsee, mutta sepä osoittautui yllättävän vaikeaksi! Frankfurter Torista sen sijaan on paljon informaatiota, klikkaa itsesi aluksi vaikka tänne.
Vielä kirppisvinkkinä: ehdottomasti parhaat kirppislöydöt olen itse tehnyt esimerkiksi sunnuntaisin järjestettävältä Mauerparkin kirpputorialueelta. Löydät Mauerpark-linkin sivun oikeasta laidasta, Nooran vinkit -osiosta!
Katso kuvat
Luomukeidas!
Kommentoi 0Berliinin LPG Biomarktiin ensimmäistä kertaa saapuva ei välttämättä tajua olevansa luomumarketissa: Euroopan suurin luomuruokakauppa näyttää tavalliselta marketilta, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että kyseessä todellakin on ekologisuuden, luomun ja paikallisuuden ainutlaatuinen keidas.
Mikä parasta, kyse ei ole ainoastaan kaurahiutaleista ja vihanneksista, vaan kaupan valikoimissa on kaikkea kosmetiikasta vauvanruokaan ja säilykkeistä luomulihaan. Kaikki tavallisen marketin tuoteryhmät ovat edustettuina, jopa lemmikkieläinruokaosasto löytyy!
Erityisesti luomumaitotuotevalikoima vakuuttaa: se peittoaa oman lähi-Alepani valikoimat mennen tullen ja onpa teelaatujakin tarjolla melko ruhtinaallinen määrä. Eikä valikoima ollut tässä... Katsopa Biomarktin viini- ja juustovalikoimaa!
Hinta ja laatu eivät korreloi keskenään ja halvalla voi todellakin saada erittäin hyvän luomuviinin. Huokea hinta innostaa kokeilemaan rohkeasti sen sijaan, että aina pysyisi siinä samassa, hyväksi havaitussa vaihtoehdossa. Sama pätee luomujuustoihin, joiden valikoimaa voi vaan ihmetellä! Erityisesti vuohenjuustojen määrä ilahduttaa, Suomessa niiden valikoima kun on melko suppea.
Luomuvalikoima ei ole luksusta vain tässä yhdessä berliiniläismarketissa. Luomutuotteiden myynti Saksassa on maailman huipputasoa. Öko on täällä yhtä kovassa huudossa kuin meillä Suomessa kotimaisuus. Suomessa luomutuotteiden myynti on vain prosentin luokkaa, Saksassa vastaava luku on 10%.
Rakastan Berliiniä monesta syystä, mutta luomuelintarvikkeiden tarjonta ja hinta ovat melkein se isoin juttu tässä kaupungissa - ainakin minulle! Siinä missä Suomessa luomuruokaan joutuu investoimaan, on se täällä monelle itsestäänselvyys. Luomutuotteet ovat myös hyvin esillä: tavallisessa ruokakaupassakin luomutuotteet on sinne tänne rippottelun sijaan usein kerätty yhteen paikkaan. Luomua haluava löytää kaiken maidosta suklaaseen kerralla.
Muistutuksena kuitenkin, että luomu ei automaattisesti ole sama kuin eko, mutta täällä Saksassa paikallista luomutuotantoa on kuitenkin paljon ja yllättävän moni Biomarktin tuotteista on lähellä tuotettu. Melkein jokainen tuoteryhmä sisältää lähivaihtoehdon, joten Biomarktissa luomu on myös usein ekologinen vaihtoehto.
Vielä viinistä: se halvin luomuviini ei muuten ollut videossa mainitsemani reilu kolme euroa vaan 2,60!
Psst... Lisätietoa janoaville: luomun valitseminen on viiniostoksillakin perusteltua, sillä tavanomaisissa viineissä voi olla torjunta-ainejäämiä huimiakin määriä. Lue Ruotsin Luonnonsuojeluliiton teettämä kiinnostava tutkimus Cancerframkallande ämnen i vin.Lue myös aikaisempi juttuni Olotilasta: Terveys ja ekologisuus ovat eri asioita
...Ja antakaa anteeksi heiluva videokuva ja hieman hiomaton kielenkäyttöni, korrektimpaa suomen kieltä ja vakaampi kamerakäsi seuraavassa klipissä!
Katso kuvat
Löytäjä saa pitää
Kommentoi 2 Lue kommentitLöysin eilen kadulta sohvan! Se nökötti siististi jalkakäytävän sivussa ja siihen oli kiinnitetty lappu, joka kehotti ottamaan mukaansa. Sohva oli kai jäänyt joltakin ylimääräiseksi ja vanha omistaja halusi antaa siistille sohvalle vielä uuden kodin. Jollekin se on kelvannut, sillä tänään sohvaa ei enää näkynyt.
Berliinissä on kymmenittäin (ehkä jopa sadoittain) esimerkiksi kahviloita ja baareja, jotka on sisustettu vanhoilla huonekaluilla. Käytettyä tavaraa on paljon tarjolla ja näköjään huonekaluja ei kummemmin tarvitse edes etsiä, kun ne kävelevät jopa vastaan! Berliinissä on aivan uskomattomia käytetyn tavaran aarreaittoja ja markkinoita! Mutta missä? Tämän aiheen pariin palaan pian videon kera...
Katso kuvat
Maksu omantunnon mukaan
Kommentoi 1 Lue kommentitTämä postaus sisältää kaksi kiinnostavaa ravintolavierailua. Käymme sekä tunnelmallisessa viinibaarissa että yhdessä Berliinin parhaista aamiaispaikoista. Ensin baariin!
Aloitetaan ensin aamupalasta ja palataan sitten baariin.
Morgenrotin aamupalatarjonta näytti herkulliselta, eikö? Muutaman kerran testanneena voin todeta, että aamupala todellakin on aivan uskomaton, etenkin haluan antaa kiitosta paikan kasvistahnoille. Suosittelen testaamaan!
Pidän ravintolan ideologiasta: herkullinen, terveellinen ja monipuolinen aamupala ei ole ainoastaan rikkaille tarkoitettua luksusta, vaan siitä voivat nauttia kaikki ammattiin ja varallisuuteen katsomatta. Vähävaraiset saavat aamiaisen neljällä eurolla ja rikkaat pulittavat kahdeksan. Juomat tulevat aamiaishinnan päälle, kuten yleensä kaikkialla muuallakin Berliinissä. Morgenrotin aamiaistee kustantaa 1,60 ja mukia saa täyttää monta kertaa.
Se, kuka on vähävarainen ja kuka ei, on tietenkin vain asiakkaan itsensä tiedossa. Mutta ravintolan tiedotteen mukaan vasta noin kuuden euron maksusta per asiakas, ravintola pääsee omilleen. Maksoin kahdeksan euroa erittäin mielelläni, aamupala on hieno esimerkki siitä, kuinka kasvisruoka voi olla todellista herkkua! Rasvaisia pekoneita ja munakokkeleita ei todellakaan kaipaa näiden antimien jälkeen.
Kaupungin aamupalakulttuuri olisi kokonaan oma postauksensa, mutta lyhyesti: Berliinissä on tapana syödä, etenkin sunnuntaisin, aamupalaa ulkona, ystävien kanssa ja nauttia Frühstückiä pitkälle iltapäivään. Melkein jokaisen ravintolan ruokalistalta löytyy aamiaisvaihtoehtoja, joiden välillä on toisinaan ihan mahdoton valita! Berliinissä kannattaa siis ehdottomasti nauttia, edes yhtenä aamuna, aamiainen ulkona.
Sitten viinibaariin. Videolla näkynyt Frarosa on yksi Berliinin kolmesta Weinerei-ravintoloista, joissa asiakas päättää juomansa hinnan. Mutta asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Yhdellä eurolla ei voi kittailla lasikaupalla viiniä, tietenkään.
Kahta euroa vastaan saa siis lasin ja illan mittaan voi juoda viiniä, mehuja ja vettä minkä verran haluaa. Lähteissä baaritiskin lasikulhoon laitetaan sen verran euroja, kuin omasta mielestä on sopivaa, mutta jos euroja laittaa kulhoon selvästi liian vähän, joutuu asiasta keskustelemaan henkilökunnan kanssa. Yleensä kuulemma yhteinen sävel on löytynyt asiakkaan ja ravintolan välillä melko helposti, ongelmia tai väärinkäsityksiä on harvoin.
Itse herkuttelin muutaman viinilasillisen lisäksi suklaaminttu-jälkiruoalla, joka jätti varjoonsa jopa Volksparkin apfelstrudelin! Maksoin lähtiessä 15 euroa, joka ymmärtääkseni oli ihan kohtuullinen hinta. Mutta oli kieltämättä yllättävän vaikea päättää hintaa viinilasillisilleen! Jos vaikkapa haluaa maistella monia viinilaatuja ja ottaa pieniä tilkkasia kerrallaan, mutta useaan otteeseen, voi olla hankala pysyä kuluttamansa viinimäärän perässä. Epävarmassa tilanteessa kannattaa konsultoida rohkeasti henkilökuntaa. He auttavat kyllä, vaikkei selkeitä hintoja olekaan!
Frarosa ei ole ainoastaan viinibaari, ravintola tarjoaa myös päivittäin vaihtuvan, neljän ruokalajin menyn, jonka hinta on 20 euroa. Paikka on niin suosittu, että vain etukäteen pöydän buukkaamalla voi olla varma istumapaikasta.
Näiden viikonlopputunnelmien myötä toivotan kaikille mukavaa alkavaa viikkoa, Suomessa on kuulemma hellekesä parhaimmillaan, nauttikaa ystävät, täällä helteitä vasta odotellaan!
Katso kuvat
Old School - nautintoja Berliinin tyyliin
Kommentoi 2 Lue kommentitNautinto on eri ihmisille erilaisia asioita. Yksi rakastaa raakaa kalaa, toinen herkuttelee vaahtokarkeilla, kolmas nauttii death metallista, neljäs keräilee pienoismalleja, joku suuntaa kenkäostoksille ja viides sukeltaa vaahtokylpyyn. Minun suurimmat arkinautintoni liittyvät usein ruokaan ja estetiikkaan. Marjat ovat molempia!
En osaa selittää miksi, mutta marjat saavat minut onnelliseksi. Olenpa missä päin maailmaa tahansa, syön marjoja mielelläni päivittäin, jos se vain on mahdollista. Kävelin eilen kaupasta kotiin marjarasia kädessä ja hymyilin koko matkan. Olin yhtä ylpeä kuin lapsuudenkotini kissa, joka esitteli aamuisin yöllisiä saalitaan mökin rappusilla. Olin ihan yhtä rinta rottingilla marjasaaliistani kuin Nessu-kissa, joka kylläkin taisi pelätä päästäisiä enemmän kuin ne sitä, mutta jollain ihmeellisellä keinolla se sai aina muutaman kiinni ja jopa hengiltä... Eksyin aiheesta! Marjojen fanittamiseni liittyy jotenkin niiden multihyödyllisyyteen. Paitsi hyvän makunsa ja kauniin ulkonäkönsä ansiosta, ovat ne superterveellisiä (esimerkiksi mustikka on superfood) ja huokeita. Niitä voi hakea metsästä jopa ilmaiseksi!
Olen löytänyt täällä Berliinissä tuoreiden mansikoiden, herukoiden ja kirsikoiden rinnalle uuden suosikin: kuuma kirsikkahöystö. Ihanaa etenkin lämpimän vohvelin päällä! Täydellinen sunnuntaiteko onkin nauttia kirskikkavohvelia ja teetä ystävän kanssa omassa lempikahvilassa. Oheisesta galleriasta löydät muutaman kuvan kahvilasta nimeltä Kauf Dich Glücklich - osta itsesi onnelliseksi. Huonostikin alkanut päivä muuttuu hetkessä onnelliseksi, kun suuhunsa saa paikan herkkuja. Onnellisuus on siis ostettavissa! Katso jäätelöannoksia!!! Kahvila sijaitsee Prenzlauerbergissä ja on yksi niistä suloisista kirppishuonekaluilla sisustetuista pikkukuppiloista, joissa saatan piipahtaa aistimassa ihanaa berliinitunnelmaa kirppiskierroksen lomassa.
Vielä arkimukavuuksia... Marjathan ovat jonkinsortin vanhan koulukunnan juttu, eivätkö? Villasukat kuuluvat ehdottomasti saman otsikon alle. Ne kulkevat mukanani joka paikkaan (kätevät etenkin lentokoneessa!), enkä voi elää ilman villasukkia edes kesällä. Ei vaan onnistu. Järkytys olikin suuri, kun huomasin unohtaneeni villikset Suomeen! Ihmeekseni löysin kuitenkin kuvan upeat varrelliset villasukat paikallisesta pikkuputiikista, jonka myyjä ei ehkä ihan ymmärtänyt reaktiotani. Luuli varmaan, että näen sellaiset ensi kertaa elämässäni. Mutta kukapa nyt olettaisi löytävänsä erittäin hienot villasukat berliiniläisestä design-putiikista kesäkuussa? Esteetikko minussa rakastaa etenkin niiden N-kuosia. Mahtavat!
Katso kuvat
Pilvenpiirtäjien katveessa
Kommentoi 0Uusi Star Trek -elokuva veti minut eilen Berliinin Sony Centeriin. Ai miksi menin pienten, indieleffoja pyörittävien elokuvateattereiden sijaan Berliinin suurimpaan leffakompleksiin? Koska en halua katsoa dubattuja elokuvia, en kykene, se on kamalaa! ...Enkä myöskään osaa saksaa tarpeeksi hyvin, joten nautin Star Trekini englanniksi. Matkalla elokuviin nautin kaupungin vilinästä, kuinka monipuolinen Berliini onkaan!
Rakastan miljoonakaupunkini ei puolia. Prenzlauerbergin kotinurkilta Potsdamer Platzille fillaroidessa maisema muuttuu mukulakivikaduista ja lastenrattaita lykkivistä äideistä kiireisen oloisiin pukumiehiin, suurkaupungin sykkeeksi. Näiden kahden ääripään väliin mahtuu myös suuruudenhullua neuvostorakentamista: kaupungin autot eivät riitä täyttämään kaikkia ajokaistoja! Berliini on paljon muutakin kuin luomukauppoja ja söpöjä kahviloita.
Aika uskomaton paikka, eikö? Hulppeat puitteet jatkuivat ulkotiloista myös sisälle elokuvateatteriin, jossa oli erityisen mukava nauttia leffasta ison jalkatilan vuoksi. Etenkin pitkäraajainen elokuvaseurani kiitteli asiaa useampaan otteeseen.
Kiinnostava yksityiskohta oli myös, että elokuvateatteriin saa viedä alkoholia ja onpa paikassa oma leffabaarikin! Löydät kuvan galleriasta. Mainittakoon vielä myös, että jos Suomessa tuskastuttaa elokuvaa ennen olevien mainosten määrä, on se Sony Centerin leffateatterissa ihan omaa luokkaansa! Elokuva alkoi vasta reilun 20 minuutin mainosryöpyn jälkeen! Eräs olutmainos näytettiin jopa useampaan kertaa ja - tämä on ihan uskomatonta - Ben & Jerry´s jäätelömainoksen jälkeen salin valot syttyivät ja nuori mies huusi yleisölle "Ice cream anybody?" jonka jälkeen salissa kiersi, tietenkin, Ben & Jerry´s jäätelömyyntikoju. Varsinaista tehomainontaa.
Elokuvan loputtua, astuessani ulos pimentyneeseen iltaan tuntui, kuin olisin yhä Enterprisella... Katso gallerian kuvat! Jos Sony Center tuntuu päiväsaikaan hillittömältä, on efekti pimeän tullen vielä tehokkaampi. Paikan arkkitehtuuri on todella futuristista, eikä sähköä säästellä: kattokupolin väri vaihtuu muutaman minuutin välein. Ei siis ekologista, mutta pysäyttävää.
Berliiniä kannattaa kierrellä pimeän tullen muutenkin, yöllinen suurkaupunki on todella kaunis. Pimeästä puheenollen, viikonloppuna pääsette mukanani Berliinin yöelämään!
Psst... Banksy-fanit tietävät, että gallerian viimeinen kuva on varma suurkaupungin merkki...
Katso kuvat
- 1
- 2
- seuraava ›
kirjoittajasta
Noora loves eko, reilu ja luomu siirtyi yhdeksi kesäksi Berliiniin. Videoblogissa kesäkuun 2009 aikana ilmestyi 12 nautinnollista syytä rakastua Berliiniin. Lähde maailmalle!
arkisto
- 2009 (15)
kommentoiduimmat