Oletko sitä, miltä näytät, juontaja Outi Reinola?

Mitä päivääsi tänään kuuluu?

Takana ovat viiden ensimmäisen Projektina keho -jakson nauhoitukset, jotka kuvattiin ihan peräkkäin. Olo on aika voipunut ja flunssainen.

Miten luonnehtisit Projektina keho -ohjelmasarjaa?

Sarjan ideana on keskustella ja herättää keskustelua siitä, onko ulkonäöllä entistä keskeisempi rooli esimerkiksi työmarkkinoilla ja parisuhdemarkkinoilla pärjäämisessä. 

Juonnat ja toimitat Projektina keho -sarjaa, lisäksi olet koulutukseltasi psykologi. Onko psykologitaustastasi ollut hyötyä sarjaa tehdessä?

(Nauraa). Psykologin koulutuksesta on ollut haittaa. Juontajana minun pitäisi esittää kysymyksiä neutraalisti, ja välillä on kuitenkin ollut pakko väittää haastateltaville vastaan. Esimerkiksi se, miten ihminen itsensä hahmottaa, on mielestäni hyvin pitkälti korvien välistä kiinni. Sarjan tuottaja onkin monesti sanonut minulle, että olepa nyt enemmän ihan hiljaa vaan…

Lisäksi minun on psykologina pakko ottaa huomioon, mitä ihmisen psyykelle merkitsee tulla esittelemään selluliittejaan telkkariin. Olenkin liian lempeästi sanonut, että ei sinun tarvitse tulla ohjelmaan, jos tuntuu yhtään ahdistavalta. Tämä on hidastanut ohjelmantekoa.

Projektina keho -sarjan ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan ulkonäköpaineita. Onko ulkonäöllä merkitystä elämässä menestymiseen?

Kyllä on. Tämä näkemys on vain vahvistunut ohjelmaa tehdessä haastateltuamme esimerkiksi tutkijoita. Suurin merkitys on sillä, että ihminen tavallaan samastuu omaan ulkonäköönsä, jolloin ulkonäkö vaikuttaa suuresti itsetuntoon.

On ihan järkyttävää, miten ulkonäkökeskeistä elämämme on. Suomi amerikkalaistuu tässä suhteessa kammottavaa vauhtia.

Työelämässä 80- ja 90-luvuilla pinnalla ollut ikärasismi on levinnyt myös ulkonäköön. Jos ihmisellä on ylipainoa, ryppyjä tai vaikka huonot hampaat, on työllistyminen ja uralla eteneminen vaikeaa. Nykyajan vaatimuksissa ihmisen pitäisi olla koko ajan freesin, dynaamisen ja onnellisen oloinen. Ulkonäössä eivät saisi näkyä elämän juonteet ja taakat.

Onko sarjan tekeminen muuttanut aiempia asenteitasi ulkonäköön?

(Nauraa.) Täytyy myöntää, että on ollut aivan järkyttävää nähdä itsensä tv-ruudussa vanhana ja lihavana. Nyt tajuan, miksi tv-ohjelmissa suositaan nuoria ja laihoja juontajia.

Menisitkö itse kauneusleikkaukseen?

Välillä minulla oli ohjelmaa tehdessä tunne, että nyt menen heti rasvaimuun, kasvoleikkaukseen ja hampaitten valkaisuun. Nyt kun olen seurannut sivusta näitä hoitoja, mieli on muuttunut. Rasvaimuun en ehdottomasti menisi, se on ihan valtava operaatio.

Olen vain hyväksynyt sen, että minä olen vanheneva keski-ikäinen nainen. Ei se nuoruus takaisin tule millään konsteilla. Nyt eletään tätä päivää. Piste.

Olen havahtunut tiedostamaan, miten paljon ihminen voi ulkonäkönsä hyväksi tehdä, jos vain elää terveellisesti. Yritän entistä enemmän liikkua ja ulkoilla ja karistaa turhia huolia. Minun kauneusleikkaukseni on se, että nukun tarpeeksi.

Miksi sarjassa keskitytään vain naisten ulkonäköön ja ulkonäköpaineisiin?

Suunnittelemme vastaavaa sarjaa myös miehille. Sarjassa sivutaan jonkin verran sitä, kuinka miehetkin ovat tyytymättömiä ulkonäköönsä ja painoonsa.

Testaatte sarjassa myös kauneustuotteita ja -hoitoja. Millä perusteella kauneuskokelaat valittiin?

Ohjelmaan haettiin naisia, jotka toivovat kohennusta ulkonäköönsä. Hakemuksia tuli mukavan paljon, ja ihmiset kertoivat niissä yllättävän avoimesti ulkonäköongelmistaan. Mutta sitten kävi jopa niin, että jos ihmisellä oli oikeasti jokin iso ongelma, kuten ruskeat hampaat tai runsaasti ylipainoa, niin kauneushoitolat ja plastiikkakirurgiset hoitolaitokset eivät mielellään halunneet näitä tapauksia hoidettavakseen.

Lisäksi siinä vaiheessa, kun ihmisten piti lähettää valokuva ja puhelinnumero tai lopulta astua tv-kameroiden eteen, monet peruivat osallistumisensa, jopa aivan viime tipassa.

Tavoitteena oli, että ohjelmaan osallistujat tulisivat eri puolilta Suomea. Monet kauneushoidot vaativat kuitenkin 6–7 käyntiä hoitolaitoksessa. Tämän takia jouduimme välillä miettimään, pystyykö kokelas käymään pääkaupunkiseudulla hoidettavana näin monta kertaa.

Ohjelmaa varten teetetyssä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista omaan ja kumppaninsa ulkonäköön. Voitko paljastaa jotain tutkimuksen tuloksista?

Tutkimuksessa selvisi, että maaginen luku on seitsemän: suomalaiset haluaisivat olla keskimäärin seitsemän vuotta nuorempia ja seitsemän kiloa kevyempiä.

Lisäksi suomalaiset kärsivät erityisesti vatsamakkaroista ja jopa kolmannes kyselyyn vastanneista voisi mennä rasvaimuun.

Mikä on ollut mieleenpainuvinta ohjelman teossa?

Ainakin plastiikkakirurgin esittelemät rajut kuvat vartalonmuokkauksesta. Nykyään rasvaa ei kuulemma imetä pois, vaan peppuja täytetään. Lattapyllyt ovat out, nyt pitää olla volyymipeppu.

Mitä haluaisit sanoa ulkonäkökompleksien kanssa painiskeleville naisille ja miehille?

Sen että naapurillasi on samat ongelmat, mutta ehkä eri paikassa. Juuri kukaan ei ole tyytyväinen ulkonäköönsä. Jos ihminen on täysin tyytyväinen ulkonäköönsä, on erittäin suuri vaara, että ihmisestä tulee narsistinen tai ulkonäöllään pätijä.

On normaalia olla johonkin kehon osaansa tyytymätön, se pitää jalat maan pinnalla. Ulkonäköpaineet ovat korvien välissä. Toiset näkevät ihmisestä kuitenkin koko persoonan.

Aiheesta lisää

Kauneus on kaikkien ja ei kenenkään ulottuvilla

Suurin osa suomalaisista kokee ulkonäköpaineita

Ilona Manninen