Elämän pieniä iloja

Kotimatkalla puiden läpi siivilöityvä auringonvalo. Kuva: Cilla AulénIltapäivän auringossa syöty mehujää. Kuva. Cilla AulénKotitien varrelle ilmestyneet kukat. Kuva: Cilla Aulén

Ystävän kanssa leivottu mangojuustokakku. Kuva: Cilla AulénLähikalliolla syömässä ollut orava. Kuva: Cilla AulénKun viet kanisi ensimmäistä kertaa pihalle. Kuva: Cilla AulénLounaalla jälkiruokana olleet mansikat. Kuva: Cilla AulénTyöpaikan pihalla kasvanut voikukka. Kuva: Cilla Aulén

kommentit

Aivan käsittämättömiä olivat nuo kolme ensimmäistä virkettä tässä tekstissä. Eivät suomalaiset juroja ole! Hymyile toiselle ihmiselle, ja hän todennäköisesti hymyilee takaisin. Suomi on täynnä sydämellisiä ihmisiä.

Koskaan ei Suomen luonnossa ole harmaata aikaa. Joka niin väittää, ei ole katsonut riittävän tarkasti. Lumisateen tuoksu, puihin seittejä kutova räntäsade, ensimmäinen pieni vihreä huhtikuussa, pehmeän valoisa kesäyö... en vielä ole keksinyt, mikä kuukausista tai vuodenajoista olisi se harmaa. Joskus on kauas kaipaamisen sijaan on tarpeen katsoa lähemmäs ja tarkemmin. Kuunnella ja koskettaa hiekkatietä. Se on kaukana maantienharmaasta.

Kuvat olivat kauniita ja ilahduttavia. Kesän lisäksi on olemassa kolme muutakin huumaavan kaunista vuodenaikaa. Kauneutta näkee aina, jos vain haluaa.

>K Ma, 2012-06-25 07:39

lisää kommentti

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä