Hyvä päivä voi tarkoittaa vaikka tanssia kadunkulmassa

Ai että.

Kylläpä se teki hyvää!

Sain Facebookissa kiertävästä videosta inspiksen ja päätin kokeilla kadunkulmabiletystä itsekin. Idolini on englantilainen sihteeri Ellie Cole, joka ei voi olla tanssimatta edes bussipysäkillä.

- Korvissani soi aina musiikki työmatkoilla, enkä voi olla tanssimatta. Äitini mielestä olen täysin tärähtänyt, mutta omasta mielestäni olen ihan tavallinen 34-vuotias nainen, joka rakastaa tanssimista, kertoi Ellie englantilaiselle The Hampshire Chronicle -lehdelle.

Way to go, sanon minä.

Etukäteen ajattelin, että ei tunnu missään. Olen radiotoimittaja, joutunut monenlaisiin liemiin.

Olen edustanut Radio Mafiaa rockfestareiden lavalla kondomi päähän vedettynä.

Pokan testaamisesta on kuitenkin aikaa, ja kehtaamisalueeni on salakavalasti kaventunut.

Lupasin kuitenkin TV2:n Hehku-ohjelman mainiolle tiimille, että tanssin yksin keskikaupungin kadulla ja he saavat kuvata. Mikäpä hauskempi tapa mainostaa 15.6. olevaa Hyvää päivää.

Se oli jännempää kuin odotin. Sain ylittää nolouskynnyksen. Mieleeni nousi ihmisiä, joiden en toivonut sattuvan paikalle.

Sain katseita, monenlaisia. Yllättyneitä, iloisia, joku näytti peukkua. Keskisormea ei kukaan näyttänyt, mutta muutaman aika kypsän naaman näin.

Jälkimaku oli suorastaan hiprakkainen.

Tanssiessa tuli kevyt hiki ja nauru oli herkässä.

Kokeneena kadunkulmatanssijana haluan vinkata:

• vältä villaista poolokaulusta, se alkaa kutittaa
• hakeudu katsekontaktiin ja vastaa hymyihin, mutta älä välitä nyrpeistä naamoista
• muista vesipullo
• valitse musiikiksi ne tanssihitit, joista sekosit teininä
• Wham toimii - erityisesti Freedom