Hijab ei ole vaate, vaan aate!

– Meidät suomalaiset huivia käyttävät naiset on kategorisoitu vähän ding-dong-tyypeiksi, Suomen Islamilaisen Neuvoston varapuheenjohtajana toimiva Pia Jardi hymähtää.

Pia on pukeutunut hijabiin ja peittänyt hiukset, korvat ja kaulan huivilla jo 20 vuoden ajan. Kasvoilla ei ole meikkiä, ja huivin lisäksi Pia suosii väljiä, käsiä ja jalkoja lukuun ottamatta koko vartalon peittäviä asuja, jotka ovat osa hijabia eli Koraanin ohjeistamaa "vaatimatonta pukeutumista".

Länsimaissa hijab käsitetään usein naisten alistamisen vertauskuvana, mutta Piasta ajatus on kotimaisissa oloissa ja ainakin hänen kohdallaan käsittämätön.

– Mieheni ei ole koskaan pyytänyt minua käyttämään huivia. Ja millä muka suomalaisen naisen edes saisi käyttämään huivia vastoin tahtoaan?!

Hijab ei ole Pialle muotioikku ja uskon myötä hän on myös oppinut laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen. Alistamisen sijaan hijab on tuonut Pialle vapauden ulkonäköpaineista.

– Itsestään täytyy pitää huolta, sillä puhtaus ja siisteys ovat muslimille tärkeitä, mutta minun ei tarvitse aamuisin miettiä miten laitan hiukseni enkä välitä, mitä muut minusta ajattelevat. Jokainen jumalanluoma on kaunis omana itsenään.

Alistunut Pia toki silti on, mutta eri tavoin kuin yleensä luullaan.

– Koko 2000-luvun ajan on ollut käynnissä joku hassu musliminaisten huiveista vapauttamisen projekti. Minä olen muslimi eli Jumalalle alistunut ja käytän hijabia, koska Koraanissa niin sanotaan. Mutta muslimina ja huivi päässä minä tunnen itseni vapaaksi!

Julkista riistaa

Muslimien käyttämät hijabit ilmestyivät maahanmuuttajien mukana suomalaiseen katukuvaan 90-luvulla. Parikymmentä vuotta sitten Pian huivia tuijotettiin kadulla, nyt tilanne on toinen.

Viiden minuutin tarkastelu Helsingin Rautatientorilla antaa yllättävän tuloksen: ohi kulkevista naisista kahdeksalla on päänpeittävä huivi, kolmella on khimar (pitkä, myös vartaloa peittävä ja usein värikäs huivi), yhdellä niqab (pitkä, peittävä vaate, joka jättää silmät näkyviin) ja yhdellä burka (peittää usein myös silmät). Yksikään heistä ei ole sukujuuriltaan täysin suomalainen. Suomalaiset käännynnäiset ovat vielä harvassa.

– En aluksi käyttänyt huivia, joten islamiin kääntyminen oli muiden mielestä ihan ok, mutta kun vedin hijabin päälle, asenne muuttui. Minulle sanottiin, että ole mitä olet, mutta älä alista itseäsi, Pia kertoo.

Maahanmuuttajilla hijab hyväksytään mukisematta kulttuurisen erilaisuuden nimissä, mutta kun suomalainen kääntyy muslimiksi ja laittaa huivin päähän, suomalaisten suvaitsevaisuus karisee.

– Minua on uhkailtu ja nimitelty sekä yksin että lasteni kanssa kulkiessani. Yhden lapseni päälle on syljetty, ja kaksi uhattu tappaa ruokakaupassa. Jos se kohdistuisi vain minuun, en välittäisi, mutta kun kyseessä ovat lapseni, sillä on väliä.

Etenkin silloin kun muslimia epäillään jostain terroriteosta, huivi on kadulla kuin punainen vaate ohikulkijoille.

– Kun jossakin on tapahtunut jotain, me olemme julkista riistaa. Lapsilleni voidaan huutaa kaupassa, minulta vaaditaan selitystä. Mutta en minä tiedä, mitä joku yksittäinen ihminen jossain ajattelee, vaikka hänkin on muslimi. Mitä, jos minäkin pyytäisin sinulta selitystä joka kerta, kun joku kristitty jossain tekee jotakin?

Huivin myötä moni musliminainen on saanut heittää hyvästit myös ammatilliselle uskottavuudelleen. Pia on aktiivinen toimija politiikassa, ja siellä hän on törmännyt samaan seinään: muslimina Pia on oikein tervetullut ehdokaslistoille, mutta huivi päässä ei.

– Minun pitää aina itse ottaa paikkani. Esimerkiksi huivipäistä psykologia tai lääkäriä ei oteta vakavasti. Moni ystäväni on luopunut huivin käytöstä työelämän vaatimusten ja ihmisten asenteiden vuoksi. Minä hakkaan yhä päätäni seinään.

”Minä olen aina ollut muslimi”

Pian matka muslimiksi alkoi 80-luvulla, kun hän matkusti Marokkoon tapaamaan miehensä anoppia. Vaaleatukkaisella, huivittomalla Pialla oli päällä farkkuhame. Miniän täytyi olla kauhistus anopille, joka oli itse silmiä lukuun ottamatta verhoutunut. Mutta tämä ottikin Pian vastaan kuin oman tyttärensä.

– Anoppi huokui rakkautta, vieraanvaraisuutta ja ystävällisyyttä. Sillä matkalla sain kipinän alkaa kysyä. Tajusin, että olen selkeästi muslimi ja olen aina ollut, vaikka en sitä itse tiennytkään. Sillä matkalla aloin prosessoida asioita, mutta todellinen kääntyminen vei vielä aikaa.

Naimisiin mennessään Pia lopetti meikkaamisen ja ystävien tapaamisen baareissa: Alkoholi ja baareissa käyminen eivät kuulu Pian mielestä kunnon muslimin elämään.

– Minä uskon ja yritän elää Koraanin oppien mukaan, mutta itsestäni en ole luopunut. Meillä suomalaisilla naisilla pysyy suomalainen tapa olla ja ilmaista asioita.

Pialle on edelleen vaikeaa olla katsomatta miehiä silmiin kuten hänelle on pienestä pitäen opetettu. Suomessa silmiin katsomista pidetään kohteliaana, mutta esimerkiksi Arabimaissa pitkä silmiin katsominen viestittää kutsua lähempään kanssakäymiseen.

– Minä saatan myös edelleen joskus kätellä miehiä, ja olen sanonut muille muslimeille, että tämä on minun syntini, älkää te siitä huoliko. Me olemme kaikki vastuussa teoistamme Jumalalle.

Sisäinen hijab

Tällä hetkellä maailmalla kohutaan islamin sääntöjä noudattavasta muslimimuodista. Huippusuunnittelijat ottavat vaikutteita hijabeista, ja muslimeille sopivia trendihuiveja suunnitellaan Suomessakin. Aaminah Hietalan suunnittelema DEEN iT -huivimallisto esiteltiin helmikuussa Kulttuurikeskus Caisassa.

Hiljattain alettiin myös Turkissa julkaista muslimimuotiin keskittyvää Âlâ-lehteä. Suosittu lehti on saanut lempinimen "Verhottujen Vogue" länsimaisen esikuvansa mukaan ja lunastanut paikkansa muotitietoisten muslimien keskuudessa.

Islaminuskon suhde muotiin on kuitenkin ongelmallinen, sillä monien uskovaisten mukaan hijabiin pukeutumisen idea on nimenomaan siinä, että muslimi ei korosta itseään ulkoisesti. Peittävässä hijabissa kaikki ovat tasavertaisia, ja intiimeimmät sulot säästetään omalle puolisolle.

– Pitää ymmärtää, mitä hijab tarkoittaa tai se menettää merkityksensä. Koraanin mukaan sekä naisen että miehen tulee pukeutua vaatimattomasti ja väljästi, jotta muodot eivät näy liikaa. Jos puen peittävät vaatteet, mutta meikkaan ja flirttailen, eikö tämä kaikki menetä merkityksensä? Ei pidä yrittää myydä itseään tai kilpailla toisten kanssa. Se aiheuttaa vain kielteisiä tunteita ja kateutta.

Pia ymmärtää nuorten naisten ulkonäköpaineet ja kiinnostuksen muotiin, mutta hijab ei merkitse vain huivia tai kasaa vaatteita, vaan kokonaista ajatus- ja käyttäytymismallia.

– Hijab ei tarkoita vain sitä, että peitän pääni ja vartaloni, vaan se on kokonaisvaltainen tapa olla. Siihen sisältyvät rakkaus, puhtaus ja hyvät käytöstavat, elämä joka on sopusoinnussa Koraanin oppien kanssa. Silloin sisäinen kauneus on tärkeintä.