Mitä teen, kun en tee mitään?

Joku kysyy sinulta, mitä teet. Vastaus on usein epämääräinen "en mitään". Mitä oikeastaan silloin tekee, kun ei tee mitään? Voiko olla tekemättä mitään?

Yksi vähän siivoaa, toinen kanavasurffailee tai selaa Facebookia eikä silloin tee mitään. Jollekin kirjan lukeminen voi olla tekemistä, kun taas joku ei tee lukiessaan mitään. Joku pitkän päivän päätteeksi pääsee vihdoin pötköttämään sohvalle. Joku taas ajattelee tylsistyneenä sohvalla, että pitäisikö jotain tehdä.

Mitään tekeminen tai tekemättömyys voi liittyä siihen, että pitäisi juuri tehdä jotain. Lukea tenttiin, pestä vessa tai ommella nappi. Mitään tekemisellä välttelee viimeiseen asti pakollisen tylsää kotiaskaretta. 

Aina ei jaksa listata kysyjälle, mitä varsinaisesti puuhailee. "En mitään" on helppo vastaus toisinaan niin vaikeaan kysymykseen. Harva pysähtyy edes miettimään, mitä onkaan tekemässä.

Paradoksaalinen mitään tekeminen herättää filosofisia kysymyksiä. Onko mahdollista olla tekemättä mitään? Hengitän, tuijotan seinää, katson ikkunasta ulos, ajattelen, mietin ja pohdin. Mitään tekeminen on jonkinlainen välitila tekemisen ja seuraavan tehtävän välillä.

Mitään tekemistä voisi verrata ajan kuluttamiseen tai ajan tappamiseen. Kun tekee jotain turhanpäiväistä samalla, kun odottaa jotakuta. Ajan tappamisella on kuitenkin jokin päämäärä, tarkoitus. Mitään tekeminen on sitä, kun ei ole mitään tekemistä.

Joskus lausahduksen taakse voi piiloutua, kun todellisuudessa tekeekin jotain kiellettyä. Äiti huutaa lapsille: "Mitä te teette?" Hiljaisuuden keskeltä kuuluu usein epäilyttävä vastaus: "Ei mitään...!"