Muisti palaa pätkittäin

Muistatko, mitä söit kolme päivää sitten lounaaksi? Niinpä, ei välttämättä heti putkahda mieleesi. Mutta jos pystyt palauttamaan ajatuksiisi paikan ja lounasseuralaisesi, todennäköisyys muistaa ruokalajikin kasvaa. Ihmisen muisti toimii assosiaatioiden avulla.

Eräässä muistitutkimuksessa kahdelle ihmisryhmälle näytettiin saman miehen kasvokuva. Toiselle ryhmälle sanottiin, että miehen ammatti on leipuri. Toiselle taas sanottiin, että miehen sukunimi on Leipuri. Kun parin päivän päästä asiaan palattiin, ihmiset muistivat huomattavasti paremmin miehen ammatin kuin hänen sukunimensä. Leipurin ammattiin liittyy paljon assosiaatioita, kun taas yhteys sukunimen ja tuntemattoman kasvokuvan välillä on hutera.

Näin kerrotaan amerikkalaisen tiedetoimittaja Joshua Foerin kirjoittamassa kirjassa Kaiken muistamisen taito (Atena, 2012). Foer tutki muistia perinpohjaisesti ja alkoi treenata intensiivisesti omaa muistiaan. Hän jopa osallistui vuoden treenin jälkeen USA:n muistimestaruuskilpailuihin ja – voitti ne. Hänen esimerkkinsä osoittaa, että muisti on kyky, jota voi harjoittaa.

Emme vain nykyään joudu näkemään vaivaa muistaaksemme asioita. Kännykkä tallettaa puhelinnumerot ja hälyttää kokouksiin, sähköiseen kalenteriin talletamme muistettavat asiat, liimailemme ympärillemme post-it –lappuja ja ajamme autoa navigaattorin avulla. Olemme ulkoistaneet muistimme.

Mielikuvien voimalla muistaa paremmin

Hyvä muisti vaatii mielikuvitusta, Kaiken muistamisen taito - kirjassa väitetään. Tässä muutamia kirjassa mainittuja muistikikkoja:

Esimerkiksi jos tiedät, että sinun pitää muistaa kokouksessa tapaamiesi ihmisten nimet myöhemmin, yhdistä se, miltä henkilön nimi kuulostaa, johonkin elävään mielikuvaan. Aseta "Mari Nieminen" vaikkapa niemenkärkeen onkivapa kädessään ja samalla marisemaan kiivaasti, kun kala ei nappaa. Kun tapaat henkilön uudestaan, mielikuva marisemisesta ja niemessä istumisesta putkahtaa mieleesi ja muistat henkilön nimen. Muutoin sinulla ei ole mielessäsi mitään assosiaatiota, mikä yhdistäisi edessäsi olevat kasvot mihinkään nimeen. (Foer tosin käyttää kirjassaan fiksumpaa esimerkkiä englanninkielisistä nimistä, mutta periaate on sama.)

Entä miten muistaa tietty numerosarja? Vaikkapa sarja 120741091101 on vaikea muistaa, mutta jos jaat numeron osiin – 120, 741, 091, 101 – se on jo helpompaa. Samaten muistaminen helpottuu, jos jaat sen päivämääriin 12/07/41 ja 09/11/01. Jos sattumoisin voit yhdistää päivämäärät joihinkin pitkäkestoisessa muistissasi oleviin tapahtumiin (kuten tässä kahteen USA:n maaperälle tehtyyn iskuun), on jo vaikeampi unohtaa numerosarjaa.

Muistipalatsi-tekniikan avulla voi painaa mieleensä vaikkapa 15-kohtaisen ostoslistan. Idea on muuttaa käsite tai tavara mielikuvaksi ja sijoittaa mielikuva tiettyyn tilaan, esimerkiksi taloon. Foer kirjoittaa tekniikasta, jonka muistin asiantuntija hänelle opetti:

Keskity ajattelemaan kotitaloasi ja sen huonejärjestystä. Lähde mielessäsi kulkemaan taloa läpi ja pysähdy ensin ulko-ovelle. Sijoita ovelle muistilistasi ensimmäinen asia ("marinoidut valkosipulinkynnet") ja vahvista sitä monen aistin voimin: miltä valkosipuli tuoksuu, miltä maistuu, missä sitä voidaan syödä. Seuraavaksi astu ovesta sisään.

Mene ovesta vasemmalle ensimmäiseen huoneeseen. Muodosta listan tavaroista omituisia mielikuvia ("kolme sukkaparia" roikkuu lampusta ja niiden sisällä elegantti aave venyttelee itseään tai mitä tahansa outoa jne).

Sijoita ostoslistasta "raejuusto" seuraavaan huoneeseen vaikkapa eroottisen mielikuvan voimin (Foerin jututtama muistiguru ehdottaa hänelle mielikuvaa Claudia Schifferistä piehtaroimassa raejuustokylvyssä – härskit mielikuvat toimivat kuulemma erityisen hyvin).

Käy läpi koko lista ja keksi jokaiselle asialle nopeasti jokin kummallinen tai aistivoimainen mielikuva. Kun keskityt ja alat käydä uudelleen kotisi reittiä läpi, muistat listan vielä monen päivän päästä. Ja periaatteessa pystyt muistamaan mitä tahansa tämän tekniikan avulla.

USA:n muistimestaruuskilpailuihin osallistunut Joshua Foer tutustui jopa arkkitehtuuriin löytääkseen sopivia "palatseja" muistinsa harjoittamiseksi. Ja tietysti hän pyrki nopeuttamaan mielikuvien keksimistä niin, että pystyi lopulta vain salamannopeasti sujauttelemaan eri asioita eri tiloihin "palatsissa".

Harjoitukset vaativat tiukkaa keskittymistä. Mutta juuri keskittymiskyvyn puute aiheuttaa meissä huonomuistisuutta. Keskittymistä voi puolestaan harjoittaa joka päivä opettelemalla sulkemaan ajatuksista kaikki muu paitsi käsillä oleva hetki ja tehtävä. 

Miksi vaivautua?

Mutta miksi toisaalta nähdä vaivaa muistinsa harjoittamiseksi? Yhtä hyvinhän sitä voisi aina turvautua ulkoisiin apuvälineisiin.

Tiedetoimittaja Foer on sitä mieltä, että muistin parantaminen tuottaa viisautta. Jos pystyisimme painamaan nykyistä suuremman osan lukemastamme muistiimme, meistä tulisi yksinkertaisesti viisaampia. Voisimme käyttää oppineisuuttamme laajemmin hyväksemme. Uusi tieto ei tuo ymmärrystä, mutta ymmärrystäkään ei voi syntyä ilman tietoa.

Kaikki keksinnöt tai taideteokset on luotu muistin avulla, Foer kirjoittaa, sillä olemme muistojemme muovaamia olentoja ja tapamme havaita maailmaa on seurausta tavastamme muistaa. Kyky keksiä uusia ideoita riippuu siitä, osaammeko nokkelasti yhdistää uusia ja ennen oppimiamme asioita.

Vielä antiikin aikana muistin kehittäminen oli yksi tapa kehittää luonnetta. Silloin muisti oli tavallaan oppiaine siinä missä retoriikka ja filosofiakin. Tuolloin opeteltiin ulkoa tekstejä ja runoja. Kyse ei ollut vain mekaanisesta pänttäämisestä, vaan tekstejä pureskeltiin ja mietiskeltiin. Kulttuuriperintöä säilytettiin aivoissa, ei ulkoistettuna sähköisiin kansioihin. Jos nykyään kaikki painotuotteet – paperiset ja sähköiset – tuhoutuisivat, mitä jäisi jäljelle kulttuurisesta pääomastamme? Musiikista, politiikasta, tieteestä, laista?

Kirjoituksen lähteenä on käytetty Joshua Foerin kirjaa "Kaiken muistamisen taito" (Atena 2012)