Suomen kovakuntoisin nainen ei tee myönnytyksiä

Miltä tuntuu olla Suomen kovakuntoisin nainen? Millainen nainen sellaisen tittelin saa? Vastaukset löytyvät oululaiselta crossfit-salilta.

Essi Koskinen, 23 v, miltä tuntuu olla Suomen kovakuntoisin nainen?

– En ole itse ajatellut sitä kertaakaan noin. Kuulostaa siltä, että ei voi olla totta, Essi nauraa.

Totta se on. Oululainen Essi Koskinen on voittanut crossfitin SM-kisat vuosina 2012 ja 2013. Aivan joka naiselta ei löydy papua tähän.

– Vaatii kovaa luonnetta ja pitkäjänteisyyttä, että jaksaa treenata paljon. Ja pitää uskaltaa heittäytyä mukaan. Tuloksia ei tule, jos ei yritä ja myös ylitä välillä omia rajojaan. Sellainen lisää motivaatiota, Essi kiteyttää.

Päätöksistä on jokaien joskus helppo luistaa, mutta Essi ei lipsu. Hän ei tee myönnytyksiä, ei siirrä asioita myöhemmäksi eikä anna periksi. Sitä vaatii crossfit – Essin työ, harrastus ja elämäntapa. Kun motivaatio on kohdillaan, syntyy lisää tuloksia, pienessä tai isossa mittakaavassa. Essille apua on myös kilpailuhenkisyydestä.

– Olen minä kilpailuhenkinenkin edelleen; ei siitä niin vaan pääse pois, Essi toteaa.

Essi kilpaili 19-vuotiaaksi yleisurheilun parissa. Harrastuksen loputtua hän päätti, ettei osallistu enää kilpailuihin tai aloita mitään tavoitteellisia harrastuksia. Toisin kuitenkin kävi: crossfitin alkeiskurssista vain kuukauden kuluttua nainen oli ensimmäisissä kisoissaan, ja nyt kolme vuotta myöhemmin Suomen mestari.

– Kyllä mestaruudet ovat palkinto siitä työstä, mitä olen tehnyt. Tämän ympärillä elämäni nyt pyörii, Essi sanoo ja nyökkää salissa treenaaviin ihmisiin päin.

Kun tykkää niin uskaltaa

Mestarille treenaamisen täytyy maistua. Essin tapauksessa salilla ollaan lähes aina. Viime kesänä Essi perusti avopuolisonsa Antti Kylänpään kanssa oman CrossFit Oulu -salin.

Ehtiikö Essi tekemään yhtään mitään muuta?

– En oikeastaan. Vedän treenejä täällä salilla, treenien ulkopuolella treenaan itse ja koetan hoitaa yritykseen liittyviä asioita.

Essille koti on paikka, josta lähdetään aamulla aikaisin, illalla sinne mennään nukkumaan. 

– Olen arkena aina täällä ja tottunut siihen. Otan oman ajan päivällä ja viikonloppuiltaisin. Oma treenaaminen on kuitenkin koko ajan mielessä. Tuloksia ei tule, jos ei treenaa. Ja täällä ihmiset ovat niin ihania.

Siinä homman ydin onkin: Rakkaus lajiin tuo tekemiseen oman ulottuvuutensa. Kun jostain tykkää näin kovasti, antaa se uutta pontta ja rohkeutta. Essinkin on pitänyt uskaltaa ottaa riskejä ja päättää uskaltaa mennä kohti omaa unelmaa.

– Kyllä se pelotti. Ei minulla ole yrittäjäkoulutusta, mutta koska treenaaminen on minulle ykkösjuttu, ajattelin, että miksi en tekisi tästä myös työtä.

Uskalla ja haasta

Crossfit on rankkaa, varsinkin jos lajissa kilpailee. Miten ihmeessä itsestään voi saada irti niin paljon joka päivä?

– Tykkään laittaa itseni koville ja etsiä rajojani. Nautin, kun huomaan, mistä kaikesta pystyn suoriutumaan - koko ajan paremmin ja paremmin.

Entä sitten tavallinen harrastelija? Mitä pitäisi tehdä? Riittääkö kilpaileminen pelkästään itsensä kanssa?

– Kun ihminen huomaa, että hän kehittyy, antaa se lisää motivaatiota. Pitää uskaltaa heittäytyä mukaan. Moni tämän lajin pariin tullut harrastaja on päässyt suorituksiin, mihin ei koskaan olisi kuvitellutkaan pystyvänsä.

– Mikään ei tule itsestään, ja parhaat tulokset tulevat kovalla työllä. Se kyllä palkitsee ihan millä elämän osa-alueella tahansa. Kun haastaa itsensä oikein äärimmilleen, normaalit arkipäivän murheetkaan eivät tunnu enää niin isoilta. Kauppakassin raahaaminen vastatuuleen lastenvaunujen kanssa ei enää tunnu läheskään niin pahalta. Olipa harrastus mikä tahansa, siitä voi ja kannattaa ammentaa jaksamista kaikkeen muuhunkin, Essi neuvoo.

Toukokuun kolmantena viikonloppuna Essi kisaa crossfitin EM-kilpailuissa Kööpenhaminassa, jossa on mukana lajin 48 parasta naista Euroopasta. Mitä sen jälkeen?

– Kilpailut ovat kovia rasitukseltaan, ja kilpailujen jälkeen olenkin yleensä ottanut pari päivää vähän kevyemmin. Ihan sohvan nurkkaan ei voi kuitenkaan jäädä: kroppa tykkää, jos sitä liikuttaa edes vähän. Ehkä heinäkuussa on Antin kanssa myös viikon yhteinen loma.

Pariskunta viettää enemmän aikaa salilla kuin kotona, ja Hemmo-koirakin on salilla tuttu näky, koko treeniporukan yhteinen lemmikki. Mistä Essi nauttii salin ulkopuolella?

– Nautin normaalista elämästä, rauhallisesta hetkestä kotona Antin ja Hemmon kanssa. Salilla on niin hektistä; oma rauha on parasta tämän ulkopuolella... mutta ei sitäkään liikaa.