Vyöhyketerapiasta apua koliikkiin

Vauvan koliikkia hoidetaan vyöhyketerapialla. Kuva: Seppo Sarkkinen.

Koliikkivauvan itku on tuskaista ja terävää kipuitkua. Pahimmillaan koliikki voi rikkoa perhesovun, sillä kovan huudon jatkuessa viikosta toiseen voi olla vaikea pysyä järjissään.

- Suolistolihakset kramppaavat, kun vatsaan koskee. Lapsi menee kaarelle kiristetyn jousen tavoin.

Kun vauva itkee märkää vaippaa, nälkää tai seurustelun kaipuuta, on itku on ihan toisenlaista kuin koliikkivauvan huuto, kuvailee vyöhyketerapeutti Aija Alhonen, joka on hoitanut koliikkivauvoja yli 20 vuotta Huittisissa.

 - Vertaan koliikkikivun kovuusastetta aikuisen sappikohtaukseen, sanoo Aija Alhonen. Kuka kestää odottaa, että koliikki loppuu joskus kuukausien kuluttua?

- Sehän on sietämätöntä kaikille, mutta ennen kaikkea vauvalle. Perheen pitäisi saada kodinhoitotukea tai läheisiltään apua, että jaksavat, ehdottaa Aija Alhonen.

Syyskuun 2007 Vauva-lehden kyselyn mukaan 16% vastaajista oli sitä mieltä, että vyöhyketerapia ja hieronta helpottavat koliikkia, (katso tulos alin kuva kuvagalleriassa).

Vyöhyketerapia auttaa siis joissakin tapauksissa, mutta aina sekään ei tepsi. Ajan myötä koliikki loppuu yleensä siinä 3-4 kuukauden ikäisenä. 


Milloin hoito auttaa?

- Vauvan koliikki alkaa viimeistään kun vauva on kolmen viikon ikäinen, mutta ”vaikeita tapauksia” on tullut minulle suoraan synnytyslaitokselta 2-4 päivän ikäisinä, sanoo Aija Alhonen.

- Todennäköisesti koliikkia aiheuttaa ruuansulatuskanavan kypsymättömyys, mutta taustalla voi olla myös syöttöongelmia ja esimerkiksi allergiaa.

- Kokemukseni mukaan sektiovauvoilla on yleensä enemmän koliikkia kuin alateitse syntyneillä. Oikein pahaa koliikkia hoidan 3-5 kertaa. Jos viidennen kerran hoidosta ei ole ollut hyötyä, neuvon kääntymään lastenlääkärin puoleen. Kyse voi olla esimerkiksi tyrästä tai kehittymättömästä suoliston peristaltiikasta, ja silloin eivät pehmeät hoidot auta.

- Yhden käsittelyn tapauksia minulla on käynyt todella paljon. Valitettavasti en aina tiedä onko hoito auttanut. Onnelliset äidit nykivät minua ruokakaupassa hihasta ja kiittelevät jälkeenpäin, että se yksi ainoa kerta auttoi, sanoo Aija Alhonen.

Ennen vyöhyketerapian aloittamista vauvaa lämmitetään kahden lämpöisen kauratyynyn välissä. Aija Alhonen lämmittää käsiään kintaissa ja hieroo sitten käsiinsä öljyä ja yhden tipan laventelia.


Pikkuruista jalkapohjaa käsitellään

Aija Alhonen osaa käsitellä miniatyyrin kokoisia jalkapohjia ja hieroa niitä painamalla hellästi vyöhyketerapian pisteitä: mahalaukkua, suolistoaluetta, hypotalamuksen aluetta, solar plexusta, aivojen aluetta. Kaikki elimet käsitellään vyöhyketerapeuttisesti huolellisesti ja tarkasti.

- Signaali menee selkäydintä pitkin aivoihin ja käy kuittautumassa ja antaa elimelle käskyn vapauttaa kiputiloja, kuvailee Aija Alhonen vyöhyketerapian tapahtumaa.

- En hiero itse palleaa, vaan pallean pistettä jalkapohjassa ja signaalijärjestelmä huolehtii, että muutosta tapahtuu.

Koliikkivauvan jalkapohja tuntuu ryynimäiseltä, kun suolisto on täynnä ilmaa.


Älä kokeile vyöhyketerapiaa ominpäin

- Usein koliikkivauvoilla on kireä pallealihas. Myös niskanikaman alue (C7) on saattanut kärsiä, jos vauva on vedetty väkisin maailmaan.

- Vyöhyketerapiaa ei saa harjoittaa omin päin kotona, muistuttaa Aija Alhonen. Hän näyttää äideille miten pienokaisen vatsaa kannattaa sivellä ja jalkoja vuorotahtisesti pumpata, jotta suoliin tulee liikettä.

Jalkoja ei saa pumpata yhtä aikaa, sillä sisäelimet ja keuhkot menevät tällöin kasaan. Vatsan sively ja pumppausliikkeet eivät ole vyöhyketerapiaa ollenkaan, vaan auttavat lähinnä ilman poistumisessa.


Huittisissa ja Vammalassa tunnetaan vyöhyketerapia

- Imetysmyönteisestä Vammalan sairaalasta ja Huittisten neuvolasta osataan jo neuvoa minulle hoitoon, kun epäillään koliikkia, iloitsee Aija Alhonen.

- Se on iso asia, että neuvola myöntää vyöhyketerapialla olevan merkitystä. Joka sairaalassa ei vyöhyketerapiaa ehdoteta eikä neuvolajärjestelmän suunnittelijoille pääse kertomaan asiasta, sanoo Aija Alhonen.

Koliikin hoito siirtyy sairaalasta yleensä avohoidon puolelle terveyskeskuksiin. Vammalan ja Loimaan sairaaloiden lastenhoitajat ovat perehtyneet vauvahierontaan ja tarjonneet sitä maksuttomana palveluna asiakkailleen.

- Vanhemmat kertovat hieronnasta myös toisilleen ja lukevat vyöhyketerapiasta netistä. Vyöhyketerapia ei ole tuskaa lapselle. Jalkapohjiin rajoittuva painallukset ovat höyhenen kevyttä, vaikka ensimmäinen kerta voi olla koliikkivauvalle hermostuttava.


Ummetusvauva tarvitsee vettä ja tekee kainalokakat

- Tyypillinen tämän päivän ongelma on ummetusvauva. Valitettavasti synnytyssairaalassa ei kiinnitetä huomiota siihen, että vauvat kakkaavat vain kerran viikossa. Vauvan on erittäin hankala olla, kun suolisto on täynnä, sanoo Aija Alhonen.

- Ummetusvauva kakkaa yleensä jo hoitopöydällä tai viimeistään heti kotona, kun 30 minuutin hieronta on tehty. Tunnen ihan kädessäni, kun massa lähtee liikkeelle.

- Ihmettelen, että tämän päivän vauvoilta kielletään veden juottaminen. Tässä toimin päinvastoin. Opetan vanhemmille veden juonnin tärkeyden alusta alkaen, sanoo Aija Alhonen. 


Veden juominen on tärkeää

- Tapaan aina välillä ala-asteikäisiä, joilla on paljon vaikeuksia aineenvaihdunnan kanssa, kun eivät ole oppineet juomaan vettä. Koululaiset haluavat makeaa limsaa, kun vesi muka maistuu pahalta, kummastelee Aija Alhonen.

- Kesäkuumalla tuli hoitooni yksi vauva, jonka vatsa oli pehmeä kuin pumpuli eikä hänellä ollut minkäänlaista kuplimista, mutta huuto oli kova. Kesti jonkin aikaa, kunnes tajusin, että vauvalla on vain kova jano! Huuto loppui, kun jano talttui.    


Vauvojen tipat ja muut rohdot

Neuvoloiden ehdottamaa Cuplatonia Aija Alhonen ei suosittele käytettävän ollenkaan. Hän ei kannata synteettisiä aineita. Cuplatonin sanotaan pienentävän suolistossa liikkuvia ilmakuplia, mutta kokemukset ovat ristiriitaisia.

- Homeopaattista kamomillaa tai Nux Vomicaa (ketunkakku) voi antaa vauvan ummetukseen ja kouristeluun. Kamomilla auttaa ennen kaikkea rauhoittumiseen. Pienet homeopaattiset helmet sulatetaan vesitilkkaan ja hörpytetään vauvalle.

- Mammateetä on käytetty jo kauan. Sitä voi antaa lusikallisen verran ennen syöttöä, jotta vauvan vatsa rauhoittuu. Se auttaa myös maidontuotannon käynnistämisessä.

- Jos vauva tarvitsee lisämaitoa, on lisämaidon ohella hyvä antaa vauvoille kehitettyä maitohappobakteeria (probiootti-baby), jonka on todettu suojaavan suolistoa.


Mitä äiti voi tehdä ennakkoon?

- Sanomattakin selvää, että mikä aiheuttaa itselle ilmavaivoja, aiheuttaa vauvalle samaa. Odottavan äidin kuuluu syödä monipuolisesti ja terveellisesti ja välttää raskaita, maustettuja ja rasvaisia ruokia. Vaikeasti sulavat kuten herneet, pavut ja sipulit ja vahvat mausteet on syytä unohtaa, kun imettää, luettelee Aija Alhonen.

- Maitotaloustuotteet aiheuttavat yllättävän monelle ilmavaivoja. Suosittelenkin maidotonta ruokavaliota ja ottamaan kalsiumin tabletteina.

- Oma elimistö kannattaa olla hyvässä kunnossa jo silloin, kun raskaus alkaa. Toisin sanoen äidin kannattaa käyttää maitohappobakteereita ja probiootteja, sillä silloin on lapsenkin suolisto paremmassa kunnossa. Alkoholia, tupakka ja muita päihteitä on luonnollisesti syytä välttää, muistuttaa Aija Alhonen.

- Kun ongelmavauvaa tuodaan hoitoon ja äiti haisee tupakalle, kannustan äitiä lopettamaan polttamisen ainakin imetyksen ajaksi. Tupakka ei vaikuta koliikkiin, mutta nikotiini vaikuttaa äidinmaidon makuun ja koostumukseen.

- Lisäksi ehdotan, että tuleva äiti käyttää kylmäpuristettua öljyä ja esimerkiksi lisäravinteina omega-3-rasvahappoja.

- En tiedä miten paljon valmisruuat ja lisäaineet vaikuttavat vauvan vatsavaivoihin, mutta kannatan neutraalia perusruokaa, joka on itse valmistettua. Silloin voi olla varma, että ruoka on puhdasta ja ravitsevaa.

- Odotus- ja imetysaika on maksimissaan 2 vuotta. Jokainen äiti voi elää tuon ajan epäitsekkäästi ajattelemalla, että tarjoaa toiselle reilut 80 vuotta hyvää elinikää, kun suolistosta on huolehdittu alusta alkaen.

- Vaikka työpäiväni olisi jo miten pitkä tahansa, otan vauvat aina vastaan, jopa sunnuntaina, lupaa Aija Alhonen.

 

 

 

 

 

kommentit

Ei kommentteja.

lisää kommentti

Parantavaa hoitoa ei ole

Imeväisen koliikkiin ei ole mitään turvalliseksi ja tehokkaaksi osoitettua lääketieteellistä hoitoa. Lähimpänä vyöhyketerapiaa lienee vauvahierontatutkimus, joka tehtiin Turussa ja julkaistiin Pediatrics -lehdessä v. 2000 (Huhtala V, Lehtonen L, Heinonen R, Korvenranta H: Infant massage compared to a crib vibrator in the treatment of colicky infants. Pediatrics 2000;105:e1-6).

Vauvahierontaryhmässä itku väheni täsmälleen samalla tavalla kuin kontrolliryhmässä (joka sai kotiin sängynväristimen, joka muissa tutkimuksissa on osoitettu tehottomaksi). Itkukohtauksia esiintyy lähes kaikilla vauvoilla heidän ollessaan 'koliikki-iässä' - määrässä vain on hyvin suuri vaihtelu.

Paljon itkukohtauksia saavien koliikkivauvojen kanssa kannattaa hakeutua lääkärin/terveydenhoitajan vastaanotolle, jossa poissuljetaan muita syitä itkun taustalta. Jos syy on koliikki, tiedämme että se menee ohi 3 kk:n iässä ja lapsi kasvaa ja kehittyy normaalisti. Vanhempien hätä ja huoli lievenevät, kun heille selitetään,  miten yleinen koliikki on ja miten se käyttäytyy.

Lähde: Liisa Lehtonen, Lastentautiopin dosentti, Tyksin osastonylilääkäri

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä