Pihabongaus

Syksyllä meidän perheen haaveena oli laittaa lintulauta ja talipalloja roikkumaan keittiön ikkunan ulkopuolelle. Ehkä isi ehtisi jossain välissä rakentaa tolpan, johon ruokintalaitteet saataisiin roikkumaan? Siinä pyrähtelevät talven linnut antaisivat viihdykettä lyhyisiin talvipäiviin ja samalla lapset oppisivat erottamaan varpusen talitiaisesta. 

Tammikuinen kurkistus takapihalle kertoo, että tämän perheen vanhemmat eivät vaan aina saa kaikkea tehdyksi. Koska kaadoimme viime kesänä pihaltamme viimeisenkin puun, takapiha ei houkuttele juuri varista kummempaa lintua vierailemaan pihalla. 

Onneksi on olemassa isovanhemmat. Kun äiti ei vaan pysty, ei kykene, ei jaksa. Kun äiti on töissä, siivoamassa tai jumpassa, silloin maailman isoin kiitos isovanhemmille. 

Vanhempi tyttäreni oli katsonut Pikku Kakkosen Neppajymykerhoa ja ohjelman ohjeiden pohjalta ukkia sitten ohjeistettiin lintujen ruokintalaitteen teossa. Maitotölkin sijaan käytettiin kotoa löytynyttä vanhaa pahvista putkea. Lieriö paperoitiin ja päällystettiin säänkestäväksi säilytysputkiloksi siemenille. Vesivärisuti viritettiin putken alaosaan.

Yhdessä ukin kanssa rakennettua ruokintalaitetta tyttö jaksaa miettiä vielä rakennusurakan jälkeenkin. - Tykkääköhän ne linnut käydä siellä mummilan pihalla, koska meidän lintulaudasta tuli niin koristeellinen, tyttö miettii illalla saunan lämmössä. 

Ensi viikonloppuna 26. - 27.1.2013 järjestetään kaikille sallittu Pihabongaus. Meidän perhe ajelee mummolan pihaan nähdäkseen, ketkä kaikki omatekemällä laudalla vierailevat.