Kuinka häätää lapsen yölliset möröt ja painajaiset?

Yölliset kauhukohtaukset ja painajaiset ovat lapsilla yleisiä ja normaaleja. Painajaiset ja muut unihäiriöt vaihtelevat jokaisen lapsen kohdalla.

Lapsi näkee painajaisia siinä missä vanhemmatkin. Alitajuntaan voi jäädä pyörimään jännittäviä asioita. Painajaisen voi laukaista vaikka liian jännittävä iltasatu. Uudet tilanteet, elämänmuutokset ja kavereiden kanssa koetut ristiriitaiset tilanteet saattavat hämmentää lasta.

Vauvan uni alkaa muistuttaa aikuisen unta jo puolivuotiaana. On tutkittu, että jo yhden ikävuoden jälkeen painajaisia voi nähdä.

- Viisivuotiaana mielikuvitus on vilkkaimmillaan ja silloin myös painajaisia saattaa esiintyä paljon, kuvailee Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa.


Mörön kimppuun lapsen kanssa

Tärkeintä on yöllisen kauhukohtauksen tai painajaisen aikana tarjota lapselle turvaa. Valoja ei kannata lastenhuoneeseen sytyttää, vaan lasta voi tyynnytellä hämärässä ja auttaa hänet takaisin makuulle.

- Tietysti, jos lapsi herää painajaiseen eikä saa unta, niin silloin vanhemman tehtävä on ottaa lapsi vaikka syliin ja rauhoittaa hänet.

Yöllistä tapausta lapsi aamulla tuskin muistaa, mutta jos esimerkiksi sama uni toistuu, niin lapselta voi päivällä kysellä, että muistaako hän millaista unta yöllä näki. Lapsen kanssa voi keskustella möröstä ja auttaa häntä työstämään pelkoa esimerkiksi piirtämällä.

Jos lapsen painajaiset ovat toistuvia ja kotikonstit eivät auta, niin yhteyttä voi ottaa esimerkiksi neuvolaan, koulun terveydenhoitajaan.


Kun nojatuolista tulee yöllä karhu

Lapsi on hyvä laittaa illalla nukkumaan siihen paikkaan, josta hänen on aamulla tarkoitus herätä. Yöllä herätessään lapsi voi säikähtää outoa nukkumapaikkaa.

Mutta aina pelolta ei vältytä tutussa ja turvallisessa ympäristössäkään. Siitä pehmeästä nojatuolista saattaa hämärässä syntyä karhu lapsen vilkkaassa mielikuvituksessa. Joskus himmeän yövalon lisääminen lapsen nukkumapaikkaan saattaa vähentää pelkoja.

- Tärkeintä on erottaa yö ja päivä toisistaan. Yöllä ei kannata sytyttää kirkkaita valoja, ei tarvitse puhua. Pelkkä läsnäolo riittää. Päivällä lapselle voi antaa huomiota ja virikkeitä.

 

Miten mörkö häädetään?

Perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaan mörönhäätövinkit vanhemmille:

  • Pysy itse rauhallisena.
  • Rauhoita lapsi omaan sänkyynsä.
  • Jos painajaiset ovat toistuvia, työstä niitä yhdessä lapsen kanssa päivällä. Painajaisista voi puhua tai toistuvaa unta voi käydä läpi vaikka piirtämällä.

 

Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa oli haastateltavana YLE Puheen Perheen aika ohjelmassa 3.11.2011. Toimittajana Salla Vuolteenaho.

kommentit

Ei kommentteja.

lisää kommentti

linkit

Yöllinen kauhukohtaus eli unikauhuhäiriö, on unihäiriö jossa ihminen herää äärimmäisen kauhun valtaamana. Henkeä kauhusta haukkovaa, vaikeroivaa ja huutavaa herääjää on vaikea saada täysin hereille. Yleensä kohtauksen jälkeen hän palaa nukkumaan. Unihäiriö on harvoin toistuva. Ilmiön syytä ei tunneta.

Kauhukohtaukset ilmenevät yleensä kasvuiässä olevilla lapsilla. Ilmiö on yleinen yliväsyneillä lapsilla, ja riittävä uni voi auttaa ehkäisemään sitä.

Kauhukohtaukset eroavat painajaisista monin tavoin. Kauhukohtaukset eivät liity pelottaviin uniin, sillä kohtaus tulee kun uhri ei ole täysin unessa. Kauhukohtauksissa unikuvat eivät aiheuta kauhua, vaan uhri tuntee pelon lisäksi jännittyneisyyttä ja epäilystä ilman selittäviä näkö- tai kuulohavaintoja. Kauhukohtauksesta herääminen jättää uhrin rajumman hämmennyksen valtaan kuin tavallinen painajaisuni.

Lähde: Wikipedia

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä