Sisarusten keskinäiset riidat

Sisaruksilla on kivaa. Kuva: SXC

Kysymys:

Sisko läimii veljeä, veli ärsyttää siskoa, kohta ollaan tukkanuottasilla. Mitä voisi tehdä sisarusten välisille riidoille, jotta elämä olisi edes joskus vähän sopuisampaa?

Miten sisarusten väliseen agressioon voi tai tulisi puuttua?

 

Vastaus: 

Lähes kaikki sisarukset nahistelevat tai tappelevat keskenään, usein pojat vielä rajummin kuin tytöt. Sisarusten keskinäinen välienselvittely on hyvä keino opetella neuvottelemaan ristiriitatilanteissa ja puolustamaan oikeuksiaan. Jos aikuinen puuttuu tilanteisiin liian nopeasti, jää lapsilta oppimatta itsenäinen riitatilanteiden ratkaisu, jota tarvitaan viimeistään koulussa. Sisaruksen kanssa on turvallista kokeilla miten pitkälle toista voi ärsyttää, tai miltä tuntuu olla oikein ilkeä - nekin kun ovat tärkeitä vuorovaikutustaitoja.

Jatkuva, koko perhettä häiritsevä sisarusten riitely ja keskinäinen kilpailu on usein itse asiassa kamppailua vanhempien huomiosta ja rakkaudesta. Lähes kaikki lapset miettivät rakastavatko äiti ja isä enemmän toista sisarusta. Joku lapsista saattaa ollakin vanhempien suosikki, tai saada muita enemmän huomiota ikänsä tai sairauden vuoksi. Riitatilanteissa vanhempi saattaa asettua huomaamattaan aina saman lapsen puolelle, tai vaatia isosisarusta aina joustamaan. Lapset voivat keskinäisellä riidallaan myös vetää vanhempien huomiota puoleensa estääkseen vanhempien keskinäistä riitelyä; lapset ottavat haukut mieluummin omille niskoilleen, kun näkevät rakkaiden vanhempiensa kiusaavan toisiaan.

Riitoja vähentääksesi varmista, että huomioit lapsia myös silloin, kun he eivät riitele. Tarkista onko oma tapasi riidellä ja ilmaista suuttumusta hyvä esimerkki lapsille. Mieti oletko varmasti tasapuolinen lasten riitoja ratkoessasi. Älä estä riitelyä sinänsä, vaan tue lasten kykyä selvitellä asiat. Suunnilleen viisivuotiaasta alkaen lapset kykenevät palkkiosopimukseen: niistä päivistä, jolloin aikuisen ei tarvinnut puuttua riitoihin, lapset saavat palkkioksi ylimääräistä kaikkien yhteistä kivaa tekemistä.

Jos riitely on jatkunut sisarusten syntymästä asti, eikä keskinäisessä suhteessa ole lainkaan mukavaa yhdessä tekemistä ja toisesta välittämistä, voi lapsella olla psyykkiseksi häiriöksi asti kehittynyt sisaruskateus. Silloin tilanne on niin vakava, että koko perhe tarvitsee apua esimerkiksi perheneuvolasta. Hoitoa vaativan sisaruskateuden merkki voi olla myös täysi välinpitämättömyys sisaruksesta. Vaikea sisaruskateus estää kateellisen lapsen omaa kehitystä ja vaurioittaa kateuden kohteena olevaa lasta.

Kunkin sisaruksen luonne, lasten ikäero ja perheen olosuhteet tekevät tietysti sisaruskatraistakin erilaisia, eikä keskinäinen tappelu ole välttämätöntä hyvälle kehitykselle!

Kysymykseesi sisältyy toinenkin, vakavampi asia – ”ollaan tukkanuottasilla”. Fyysiseen satuttamiseen tulee aina puuttua, myös tasaväkisten sisarusten kesken. Lasten kehitykseen kuuluu aggressiivisuus, joka on vahvimmillaan 2-4-vuotiaana; silloin suurin osa lapsista puree, lyö, potkii tai heittelee tavaroita. Meidän vanhempien on tärkeää opettaa lapsillemme, että vihainen saa olla, mutta sitä ei ilmaista muita satuttamalla. Oppi on tietysti hyödytön jos itse läimimme, retuutamme, ravistelemme, annamme luunappeja tai tukkapöllyä, vakavammasta perheväkivallasta puhumattakaan. Myös väkivallalla uhkaaminen on lapselle vahingollista.

Tavanomaisissa sisarussuhteissa aika tekee usein tehtävänsä ja riidat vähenevät kehityksen myötä. Siihen asti olisi kyllä käyttöä erotuomarille…

 

 

Janna Rantala on lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja pienen lapsen äiti. Hänellä on laaja työkokemus lasten ja perheiden ongelmista - vauvasta teini-ikäisiin. Hän on toiminut myös aikuispsykiatrina, neuvola- ja koululääkärinä sekä kouluttajana ja Yle TV2 Poinzi-lastenohjelman neuvonantajana.

kommentit

testi

Pe, 2009-04-17 14:11

I748jZ jiwpnucoomve, [url=http://mcalfxdhespc.com/]mcalfxdhespc[/url], [link=http://gbnuczlncgpf.com/]gbnuczlncgpf[/link], http://xwogougvqqhr.com/

Su, 2010-04-18 21:30

lisää kommentti

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä