Puutarhaunelmia vastaa: mökkipihan hoito

Kevään kahdeksannen Puutarhaunelmia-jakson katsojakysymyksiin vastasi puutarhuri Leena Nurmi Porvoosta. Vierailimme Leenan omakotitalon pihamaalla, joka on upea sekoitus luonnonpuutarhaa ja rakennettua rinnepihaa. Nurmen perheellä ei ole kesämökkiä, sillä rauhallisella asuntoalueella sijaitseva puutarha on yhtä helppohoitoiseksi rakennettu kuin mökkipiha.

Leppäkerttu kertoi, että pihaan on rakennettu viime kesänä haja-asutusalueella tarvittava jätepuhdistamo. Miten nyt törröttävät kaivonkannet voisi naamioida?

Kaivon kansien naamiointiin sopivat hyvin isolehtiset perennat, jotka eivät närkästy siitä, että kaivoa silloin tällöin tyhjennetäänkin. Puuvartiset pensaat saattaisivat vaurioitua. Sopivia lajeja ovat vaikkapa jättipoimulehti, tattarit, nauhukset ja vuorenkilvet. Ihan sen mukaan, mikä kasvupaikalla viihtyy. Tattaria toisin saattaa joutua jopa rajoittamaan kasvua.

Moni on kysynyt pioneista, kuten Taija. Jos on pakko siirtää pionit, niin mitä pitää ottaa huomioon?

Pioni kaipaa kasvurauhaa ja sitähän mökillä usein on. Jos pioneja siirtää, sopiva aika on elo-syyskuussa. Kaivetaan juurakko ylös isolla juuripaakulla, kenties jaetaankin ja istutetaan palaset uuteen paikkaan. Istutussyvyys siten, että kolmisen senttiä maata tulee juurakon pinnalle. Taimen tyvelle voi laittaa myös soraa. Ensimmäiseksi talveksi pionit kannattaa kuitenkin istuttaa ruukkuihin, se vahvistaa taimia. Pionit pitävät ravinteikkaasta maasta, joten karjanlanta olisi hyväksi.

Unelman pionipenkkiä kiusaa tuttavan mukaan vesisuoni. 17:sta pionista yksi kasvaa kituen. Mitä pitäisi tehdä?

Voi, olla tottakin, sillä pioni ei pidä liikakosteudesta. Hyvä vaihtoehto on silloin istuttaa pionit kumpareeseen, jossa liika vesi pääsee valumaan pois kasvin juuristosta.

Sinikan kukka- ja parsakaalin taimet syö aina kaaliperhonen. Miten saisi satoa?

Näin usein käy, mutta kaaliperhosen tuhoja voi koettaa estää käyttämällä kasvuharsoa. Myös mäntysuopaliuos torjuu tuholaisia. Käsin pois poimiminen on aika työlästä.

Mökkietana kysyy aiheesta, joka on monille tuttu. Miten saa hävitettyä lehtikotilot puutarhasta ja kompostiinkin kertyy kauhea määrä koteloita, jotka eivät maadu!

Ei lehtokotiloita saa torjuttua oikein mitenkään, täällä Porvoossakin on iso ongelma niistä. Lehtikompostit ovat niiden talvehtimispaikkoja. Kompostointiastioihin niitä ei voi tietenkään siltään laittaa, niiden kuoret täytyy rikkoa samoin kuin munankuoret.

Viikon puutarhatyö:

Leena esitteli lopuksi kallioisen takapihansa, jonka hän on verhoillut erilaisin maanpeiteperennoin ja matalin katajin, jotka viihtyvät kuivassa rinteessä. Maanpeitekasvejahan voi käyttää hyvin myös mökillä sulassa sovussa mustikoiden ja puolukoiden kanssa. Hallitussa kaaoksessa on sopivasti sekaisin kaikenlaista: jos jokin kasvi ei menesty, toinen täyttää tyhjän tilan. Monet kasvit vaeltavat pihalla, kylväytyvät ja leviävät uusiin paikkoihin. Ylivoimainen ykkönen mökkipihan maanpeitekasviksi on ahomansikka, jossa on kauniit kukat ja makoisat marjat. Leena nosti muutaman taimen ja antoi ne lahjaksi Paulan puutarhaan. Katso videot: ahomansikan siirtäminen ja lehtokotiloiden torjunta.


Teksti Paula Ritanen-Närhi

Puutarhaunelmia Olotilassa

kommentit

Ei kommentteja.

lisää kommentti

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä