Superfood tarkoittaa erityisen terveellisiä ruoka-aineita

To, 2009-10-08 12:02

Olet ehkä törmännyt sanaan superfood tai superfruit. Kyse on ruokatrendistä, joka nimestään huolimatta pohjaa uusien keksintöjen sijaan ikivanhoihin ruoka-aineisiin. Superruoka jos joku on paluuta juurille.

Sanat superfood tai superfruit kuulostavat elintarviketeollisuuden uusimmalta rahastuskeinolta, mutta sanat eivät tarkoita uusia ja eksoottisia ruoka-aineita, vaan niitä kaikista vanhimpia. Kyse on tavallaan pyörän keksimisestä uudelleen, perinteisen asian paketoimista uuteen lahjapaperiin.

Esimerkiksi  karpalo, mustaherukka tai mustikka ovat superruokaa. Superruoka tarkoittaa ruoka-ainetta, jolla on erityisen hyvä ravitsemusarvo. Lue laajempi superfood-sanan määritelmäKuningaskuluttajan jutustani. Voit katsoa insertin myös YLE Areenasta. Kuningaskuluttajan juttuni avaa siis itse superfood-termin, tässä blogauksessa menen hieman syvemmälle itse superruoka-aineisiin.

Näin tunnistat superruoka-aineet

Sana superfood ei ole virallinen termi, se on markkinointisana. Virallista määritelmää ei siis ole, ja siksi kuluttajan kannattaakin olla tarkkana, mitä superfoodina oikein kaupataan.

Kaikki vihannekset ja hedelmät eivät suinkaan ole superruokaa, vaikka ne toki eineksiä terveellisempää ravintoa ovatkin. Superruoka tarkoittaa jotakin erityistä: suurta ravinnetiheyttä pienessä määrässä ruoka-ainetta. Miten superruoan tunnistaa?


1. Einekset eivät voi olla superruokaa. Superruoka on aina yksi ruoka-aine, joka on mahdollisimman luonnollisessa olomuodossaan ja mielellään sertifioitua luomua tai niin villiä, kuin mahdollista. Esimerkiksi suomalaiset mustikat ovat harvoin luomusertifioidusta metsästä, mutta ne voi silti laskea superfoodiksi, koska ne kasvat villeinä luonnossa.

2. Superruoassa ei voi olla tuoteselostetta. Superruoka on aina sitä itseään, siinä ei voi olla E-koodeja, lisäaineita tai muita ruoka-aineita.

3. Superruokia on maailman kaikilla mantereilla ja ne ovat sellaisia ruoka-aineita, joita on käytetty ravintona vuosituhansia.

4. Superruoan tunnistaa usein luontaisesta tummasta ja syvästä väristä. Tosin esimerkiksi maca-juuri on väriltään vaaleaa, samoin pakurikääpä. Poikkeuksia siis on. Suuri osa superruoista on kuitenkin vahvan väristä ja etenkin vihanneksissa pätee sääntö: mitä tummempi väri, sen enemmän terveysvaikutteisia ainesosia.

5. Superruoasta tulee hyvä olo. Kun alat maistella superruokia, pääset nopeasti jyvälle siitä, mikä ruoka-aine sisältää paljon ravintoaineita ja mikä ei. Vaikka se hullulta kuulostaakin, ei superruokia voi syödä paljoa kerralla. Kokeilepa, kuinka paljon pystyt syömään mustikoita. Elimistö kertoo nopeasti, koska se on saanut tarpeeksi ravintoaineita, eikä ruokaa yksinkertaisesti tee mieli syödä yli tarpeen. 

Kotimaisia superruoka-aineita löytyy metsästä

Yhdysvalloissa superfoodeiksi on lanseerattu esimerkiksi pensasmustikka ja karpalo. Suomessa luonnon superruokia ei vielä osata brändätä, mutta tulevaisuus muttanee asian ison maailman suuntaan. Vaikka me suomalaiset tiedämmekin marjamme terveellisiksi, popsivat monet yhä vitamiininsa kapseleina, pillereinä tai jauheina marjojen nauttimisen sijaan. Olen patistanut teitä syksyn mittaan metsään ja toreille, teen sen taas! Kuten aikaisemmin blogasin,sisältää esimerkiksi kotimainen nokkonen C-vitamiinia viisinkertaisen määrän appelsiiniin verrattuna! Ja kuten Kuningaskuluttajan superruoka jutussani käy ilmi, on mustaherukka todellinen suomalaisen metsän superruoka-aine.

Kotoisista metsistämme löytyy mustaherukan lisäksi monia muitakin potentiaalisia superfood-raaka-aineita, joista esimerkiksi mustikka, puolukka, karpalo, vadelma, tyrni, aronia, ruusunmarja, variksenmarja, ja nokkonen lienevät useimmille tuttuja nimeltä, mutta kuinka usein syöt edellämainittuja? Kotimaisia marjoja olisi hyvä nauttia kaksi desilitraa päivässä. Superfood-potentiaalia on myös pakurikäävässä, josta löydät lisää tietoa Kuningaskuluttajan jutustani.

Edellämainittujen lisäksi on varmasti muitakin superruoan määritelmän täyttäviä ruoka-aineita. Jos esimerkiksi kysyt isovanhemmiltasi, mitä luonnon antimia he ovat nuoruudessaan käyttänet, saatat törmätä superfood-potentiaaliseen ruoka-aineeseen. Lääketieteen näkökulmasta tämän hetken tutkituimmat superfoodit lienevät mustikka ja karpalo, mutta se ei kuitenkaan vähennä muiden mahdollisten superruoka-aineiden arvoa, niistä ei vain ole tehty vielä yhtä paljon tutkimusta.

Mitä ne "ravintoaineet" sitten ovat? Kurkataanpa esimerkiksi metsiemme "sinisen kullan" sisuksiin.

Mustikka on tutkitusti superruokaa

Mustikassa on enemmän sairauksia torjuvia antioksidantteja kuin missään hedelmässä tai vihanneksessa ja juuri antioksidanttien määrä on syynä mustikan "superfood-vaikutuksiin". Antioksidantit suojaavat meitä erilaisilta vapailta radikaaleilta ja sitä kautta sairauksilta.

Mustikka sisältää siis monia ravintoaineita ja fytoravintoaineita sekä polyfenoleja (antosyaaneja, ellagihappoa, kversetiiniä, katekiinia). Myös salisyylihappoa, karotenoideja, kuitua, folaattia, C-vitamiinia, E-vitamiinia löytyy mustikasta. Lisäksi mustikoissa on potassiumia, magneesiumia, rautaa, riboflaviinia, niasiinia, kasviestrogeeneja ja kaiken lisäksi vain vähän kaloreita!

Mustikat alentavat sydän ja verisuonitautiriskiä (aivan kuten esimerkiksi punaiset viinirypäleetkin) ja on jopa esitetty, että mustikat kumoaisivat monia vanheneviin aivoihin liittyviä rappeumasairauksia. Tuftsin yliopistossa Yhdysvalloissa on saatu aikaan alustavia tutkimustuloksia, joiden mukaan 2 1/2 dl mustikoita päivässä syövät ihmiset suoriutuvat motorisia taitoja vaativista tehtävistä 5-6% paremmin kuin vertailuryhmä. Tiedetään myös, että mustikat ovat vaikuttaneet positiivisesti MS-tautia sairastaviin.

Mustikat parantavat myös ulkoisesti. Ne hidastavat vanhenemisen merkkejä ihossa (mustikat silottavat esimerkiksi ryppyjä).

"Mustikka sisältää runsaasti aineita, jotka todennäköisesti ovat hyväksi ikääntyville ja näyttöpäätetyön rasittamille silmille. Eläinkokeista on saatu lupaavaa näyttöä myös siitä, että mustikka voisi helpottaa muistiongelmia eli siitä voisi olla apua myös Alzheimerin tautiin, marjatutkija Riitta Törrönen Kuopion yliopistosta kertoo".

-lähde: Mustikalla ja puolukalla mahdollisuuksia menestystuotteiksi maailmalle / Sitra

Etenkin amerikkalaiset ovat vieneet mustikan superfood-brändäyksen huippuunsa. Sekä pensasmustikkaa että karpaloa myydään terveysruokana Koreaa myöden. Vaikka ei heti uskoisikaani, on Amerikassa mustikkaperinnettä ihan yhtälailla kuin meilläkin. Tiesitkö, että Amerikan intiaanit käyttivät mustikkaa muun muassa säilömiseen. Mustikat toimivat tehokkaana säilöntämenetelmänä, kun niitä murskattiin kuivatetun lihan sekaan. Säilönminen perustui mustikoiden suureen antioksidanttipitoisuuteen.

Lue lisää mustikan ja puolukan terveysvaikutuksista Sitran sivuilta.

Eksootiikkaa kotimaisten marjojen rinnalle

Vaikka Suomen metsät tursuavat supermarjoja, myydään superfood-termillä luontaistuote- ja ekokaupoissa lähinnä eksoottisen kuuloisia ruoka-aineita. Yleisimpiä ovat gojimarjat, macajuuri, incamarjat ja raakakaakao. Ne ovat kaukomaiden kulttuurien vastineita suomalaisille marjoille ja juurille, ja tuovat vaihtelua kotimaiseen ruokavalioon. Ekologisinta on tietenkin suosia kotimaisia superruokia, mutta jos haluat kokeilla superfoodien eksoottisia versioita, tässä muutama tietämisen arvoinen fakta. Todettakoon tässä välissä, että palaan kotimaisiin superruokiin yksitellen tulevissa postauksissani, joten älä ihmettele niiden suhteessa pienempää osuutta tämän postauksen osalta!

Gojimarja, englanninkieliseltä nimeltään Wolfberry, on kotoisin Tiibetistä. Tätä pientä, punaista marjaa voi kutsua todelliseksi superfoodiksi, sillä siinä on - aivan kuten mustikassakin - enemmän antioksidantteja kuin yhdessäkään hedelmässä.

Gojia on käytetty kauan kiinalaisessa lääketieteessä ja sen uskotaan parantavan immuniteettiä ja näköä, suojaavan maksaa ja edistävän spermantuotantoa sekä verenkiertoa. Gojin hyötyjä ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Gojissa on 21 eri mineraalia,muun muassa rautaa, kalsiumia, kaliumia, kromia, kuparia, mangaania, magnesiumia, natriumia, seleeniä, fosforia ja sinkkiä. Gojissa on lisäksi runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita.
  • Gojit sisältävät 18 aminohappoa sekä vitamiineja A, B1, B2, B6 ja E betakaroteenia niissä on enemmän kuin porkkanoissa.
  • On saatu viitteitä gojimarjojen kasvuhormonia stimuloivasta vaikutuksesta.

Useissa lähteissä mainitaan gojien erinomainen C-vitamiinipitoisuus, mutta esimerkiksi kotimaisissa ruusunmarjoissa on C-vitamiinia huomattavasti enemmän. C-vitamiinilähteenä goji ei siis ole merkittävä. On myös hyvä muistaa, että tavallisissa gojimarjoissa voi olla paljonkin torjunta-ainejäämiä. Luomugojeissa kemikaalijäämiä ei ole.

Gogimarjaa myydään Suomessa vain kuivatussa muodossa (kuten yläpuolen kuvassa), mutta luonnossa se näyttää tältä.

Macajuuri puolestaan, on kotoisin Perun Andeilta, jossa se kasvaa yli 4000 metrin korkeudessa, karuissa olosuhteissa. Macajuuri on juureskasvi, jota voisi hyvin viljellä Suomessakin. Kasvi sisältää erityisen paljon proteiineja, vitamiineja ja mineraaleja, ja tuoreessa macassa on muun muassa paljon jodia ja rautaa. Maca säilyy erinomaisesti kuivattunakin ja juurta käytetään myös jauheena (kuvassa).

Teollisuusmaita maca alkoi alunperin kiinnostaa sen lääkinnällisten vaikutusten vuoksi.

"Maca on voimakas adaptogeeni. Tämä on termi, joka annetaan lääkinnällisille kasveille joiden avulla keho kykenee mukautumaan (adaptoitumaan) haastaviin olosuhteisiin - esimerkiksi stressiin. Yleensä jatkuva stressi alkaa heikentää immunijärjestelmää sekä heikentää ruuansulatusta ja hormonitoimintaa. Tämä johtaa ihmisen elinvoiman ja energisyyden hiipumiseen. Adaptogeenit ehkäisevät kehoamme tällaisilta vaikutuksilta, parantaen immunijärjestelmämme toimintaa ja piristäen niin kehoamme kuin mieltämmekin. Kaikki adaptogeenit tekevät tämän eri tavoilla. Maca tekee tämän vaikuttamalla kateenkorvan kautta. Tämä johtuu pitkälti macan mineraalikoostumuksesta, joka mahdollistaa ravinteiden oikeanlaisen toimimisen kateenkorvassa. Maca kehittää suorituskykyä ja kestävyyttä. Maca sisältää 18 aminohappoa sekä erilaisia kasvisteroleja".

-lähde: Luomuttajat.fi

Maca tasoittaa niin naisten kuin miestenkin hormonitoimintaa. Se stimuloi hypotalamusta ja lisää seksuaalisen halukkuutta. Kuulkaapa tätä:

"Espanjalaiset innostuivat aikoinaan macasta aivan yhtä paljon kuin perunasta. He löysivät vuoristosta tervettä ja kookasta inkaväestöä, jonka ravinto pohjautui macaan. Inkat lähettivät soturinsa taistoon syöttämällä heille macaa energisyyden ja elinvoiman lisäämiseksi. Voiton jälkeen macan nauttiminen kiellettiin, jotta valloitetun kaupungin naiset välttyivät ahdistelulta. Sittemmin maca jäi maailmalla unohduksiin ja oli yhdessä vaiheessa kuolemassa jo sukupuuttoon".

-lähde: Ess.fi

Raakakaakaota myydään Suomessa sekä kaakaonibseinä (kuvan hippuset) että kokonaisina kaakaopapuina. Molemmat ovat siis samaa tavaraa, nibsit ovat murskattuja papuja.

Kaikki kaupan suklaatuotteet tehdään juuri tällaisista pavuista, mutta pavut käyvät lävitse pitkän teollisen prosessin, ennen kuin ne päätyvät osaksi tavallista markettisuklaata, joka sisältää paitsi kaakaota, paljon sokeria ja yleensä myös maitoa. Raakakaakao on - päinvastoin kuin perus maitosuklaa - erinomaisen terveellistä. raakakaakao sisältää 367% enemmän antioksidantteja kuin kypsennetty kaakao ja yli 700% enemmän antioksidantteja kuin normaali tumma suklaa. Lisäksi pavussa on runsaast ihmiselle tärkeitä mineraaleja kuten magnesiumia, rautaa, kromia, mangaania, sinkkiä, kuparia, C-vitamiinia sekä proteiineja. Raakakaaota saa Suomesta sekä kuvan papuina että nibseinä, mutta myös jauheena ja kaakaorasvana. Tuotteita myyvät terveys- ja nettikaupat.

Inca-marjat ovat macan tavoin, kotoisin Perusta.

 

Inka-marjat sisältävät monia keholle tärkeitä ravintoaineita, esimerkiksi bioflovonoideja, joita joskus kutsutaan myös P-vitamiineiksi.

"Nämä 29 yhdistettä toimivat antioksidantteina, mutta omaavat myös monia uniikkeja ominaisuuksia. Ne auttavat kehoa pilkkomaan ja hyödyntämään C-vitamiinia sekä ehkäisevät virusten toimintaa kehossamme. Inka-marjat ehkäisevät myös tulehdusten syntymistä (tämä tosin antioksidanttien kautta). Sadat bioflavonoideja koskevat tutkimukset ovat todenneet antiviruksiset, anti-karsinogeeniset ja tulehdusta estävät vaikutukset. Inka-marjat sisältävät merkittäviä pitoisuuksia C-vitamiinia, beta-karoteenia ja ne peittoavat proteiinipitoisuudessaan (16%) jopa goji-marjat (13-14%)! Inka-marjoissa on lisäksi paljon pektiiniä, fosforia, A-, C-, B1-, B2-, B6-, ja B12-vitamiinia".

-lähde: Puhdistamo
 

Superruoka on laaja käsite

Steven Prattin kirja Super ruokaa luettelee superruoka-aineiksi seuraavat: pinaatti, kalkkuna (nahaton rintafilee), kaura, appelsiini, pavut, mustikat, parsakaali, lohi, kurpitsa, soija, saksanpähkinät, jogurtti, tee ja tomaatti. Kirja havainnollistaa hyvin sen, kuinka häilyvästi superfood-sanaa käytetään.

Pitääpä itse superruokana mitä tahansa, on erittäin tärkeää huomata ero tavanomaisen ja luomun/villin välillä: vapaana kasvanut merilohi ja kasvatettu kassilohi tai tavallinen, kemiallisilla torjunta-aineilla kyllästetty tomaatti versus luomutomaatti edustavat kemikaalikuormituksen osalta kahta ääripäätä. Luomutomaattia ehkä voisikin kutsua superfoodiksi, mutta kemiallisesti kasvatettu tehotomaatti on superruoan määritelmästä kaukana. Sama pätee muihinkin ruoka-aineisiin: luomu ja villi on aina ravintoainetäydempi vaihtoehto kuin tehotuotettu.

Superruoka-käsite saattaa ärsyttää niitä, jotka jo ovat perillä esimerkiksi marjojen terveysvaikutuksista. Totuus on kuitenkin se, että nykymaailmassa jopa marjat on brändättävä, jotta luonnosta vieraantuneet nykyihmiset saadaan takaisin perusasioiden äärelle. Siinä missä hektistä elämää suorittavat kaupunkilaiset yhä enemmän harrastavat joogaa ja vetäytyvät lomalle askeesiin, täytyy marjojen suosio saada palautumaan nykyisen markkinointikoneiston säännöillä: brändäämällä ne seksikkäiksi. Aivan kuten muussakin elintarvikemainonnassa, myydään terveellisiä superruokia eri kohderyhmille eri tavoin. Superfood-termi uppoaa tiettyyn kuluttajaryhmään ja sana mustikka toisiin. Itse kuulun mustikka-ryhmään.

Onneksi omat superruoat saa metsästä ilmaiseksi, sen kummempia brändejä ajattelematta. Ämpäri mukaan ja suunta kohti tuntematonta, siellä ne superruoat odottavat!

Noora Shingler

Kommentit

"Macajuuri on juureskasvi, jota voisi hyvin viljellä Suomessakin."
Miksi ihmeessä sitä ei sitten kasvateta täällä?! Olisi mielenkiintoista kokeilla itse kasvattaa macaa.

Macan kasvatuksesta Suomessa on kai jotain kokeiluja:
http://www.ess.fi/?article=136190

Potassium on muuten suomeksi kalium, ei "potassiumi". :D

Mustaherukka ei kasva suomen metsissä.

^

"Suomessa mustaherukkaa on luonnonvaraisena koko maassa, mutta aivan pohjois-Lapissa se on harvinainen. Kuitenkin paikoittain se on hyvin menestyvä."

-Wikipedia

Miksi E-koodeja kammotaan? Sisältäähän esim. mustikka c-vitamiinia (E300), pektiiniä (E440), ja vaikka mitä muuta kooditettavissa olevaa.

Väite: "luomu ja villi on aina ravintoainetäydempi vaihtoehto kuin tehotuotettu."

Tälle olisi erittäin kiinnostavaa kuulla vahvat perustelut, mielellään tutkimusviitteineen. Muutenkin teksti vilisee väitteitä, jotka on otettu mukaan täysin lähdekritiikittömästi.

Erityisen kiinnostunut olen myös siitä, miten arvon toimittaja ajatteli säilyttää jo nyt romahtamaisillaan olevat maamme villilohikannat ennallaan, jos kaikki innostuvat käyttämään villilohta kasvatetun sijaan. Olisi myös hyvä muistaa, että tehokkuus on sama asia kuin ekotehokkuus. Kun minimipanoksella tuotetaan maksimitulos, hassataan mahdollisimman vähän luonnonvaroja.

Potassium on suomeksi kalium. Et ole suinkaan ainoa, joka ei sitä osaa suomentaa, mutta valitettavasti tulee hieman asiantuntematon kuva, ts. tietääkö kirjoittaja oikeasti, mistä aineesta on kyse, kun ei sitä osaa suomentaa.

C-vitamiinipitoisuuksista, Finelin mukaan nokkosessa on "vain" reilut kolme kertaa enemmän C-vitamiinia/100 g kuin appelsiinissa. Annoskokoon suhteutettuna molemmista saa suunnilleen saman verran C-vitamiinia. Goji-marjojen vitamiinimäärän joku jo korjasikin "normaalin" blogisi puolella.

Steven Pratt, joka on tämän superruokakäsitteen isä, taitaa olla muuten silmälääkäri. Thihihihihihii...

ihan kivoja juttuja, mutta nämä vajaa kymmenen
sai jo kyllästymään tyyliin
"katsokaa ja lukekaa ihanaa on olla ekoluomu (siisminä)" :) niin kevyttä, niin kivaa !

pölpöttäminen on aina trendikästä, mutta
mitä ihmeen ekologisuutta on esim. siinä ajatuksessa, että suomalainen kaura ja mustikka pitäisikin jalostaa supeeervuutiksi, ylipakata ja
tyrkyttää aasialaisille cityekoilijoille
mainonnalla ? tekeekö sana "luomusertifiointi"
tästä prosessista yhtään sen kummempaa kuin
paljon parjatun normaaliruokateollisuuden kummallisuudet, joiden tarkkailuun ekoluomukierrätys -fanit tuntuvat käyttävän kummallisen paljon aikaa.

luomutuotanto ja -kauppa on jo itsekin brändäytyneet
oman alanssa valtiaiksi. tarkoituksena on kerätä
rahaa liiketoiminnalla, mikään sen ihanteellisempi
homma ei ole.

tuloksia näkee sitten esim.helsinkiläisissä ekokaupoissa, jossa näyttäytyy shoppailemassa lajityypin säälittävin ilmentymä, ihminen, joka
tunnin hyllyjen välissä luomuaatetta pölpötettyään poistuu paikalta puhtain sieluin kourassaan vain
murumaisen pieni luomusesamekokoivusupertyniluomu-
intiaanimysli -patukka suoraan reilunkaupantehtaasta
piirun verran andeilta lounaaseen (taatusti vain
aasin selässä kuljetettua).
hintaan siinä viiden kilon perunapussin pakeilla.

jotenkin niin jännän tyhmää....

Joo, kylläpi sitä mustaherukkaa varmasti siellä sun täällä Suomessa villinä kasvaa, mutta ei niistä juurikaan marjoja tule, koska vaatii ravinteikasta maata. Enpä oo kuullu vielä kenenkään metsästä mustaherukoita keränneensä (ne vähäisetkin sit linnut napsinevat kuten punaherukatkin) eli ei ole semmoinen kasvi kuin esim. vattu!

Biologi 9.10. klo 18:16
Miksi E-koodeja kammotaan? Sisältäähän esim. mustikka c-vitamiinia (E300), pektiiniä (E440), ja vaikka mitä muuta kooditettavissa olevaa.

Nämä ovat synteettisiä eikä todellakaan sama asia. Juuri sen takia ne merkitään e-koodilla eikä omalla nimellä. Luulisi biologina tietävän tämän.

'..mutta se ei kuitenkaan vähennä muiden mahdollisten superruoka-aineiden arvoa, niistä ei vain ole tehty vielä yhtä paljon tutkimusta.'

Miksi niistä ei ole tehty? Turha kyllä tiedeskeptikkojen whineä jos ei ole tuloksia kun ei viitsitä edes tehdä tutkimuksia. Avautukaa sinne tiedepuolelle että saadaan näitä tutkimuksia mikäli niitä siis halutaan. Aivan naurettavaa itkeä tälläisten uutisten alla kun lähteet eivät kelpaa itselleen.

"Nämä ovat synteettisiä eikä todellakaan sama asia. Juuri sen takia ne merkitään e-koodilla eikä omalla nimellä. Luulisi biologina tietävän tämän."

Hehheh.

Haluatko kertoa, miten labrassa syntetisoitu C-vitamiini eroaa koostumukseltaan luonnon syntetisoimasta, ja miten sen vaikutukset elimistössä ovat erilaiset?

En ymmärrä miten joku voi vetää tästäkin kirjoituksesta herneen nenään. Ymmärtäähän sen jo tyhmäkin, että luonnollinen ja käsittelemätön ruoka on terveellisempää kuin muoviin pakattu ja säilöntäaineilla kyllästetty. Makuasioista voi kiistellä, mutta tosiasioista ei.
Kiitos Noora tästä tekstistä!

Mikä ihmeen ahdistus ihmisillä on tämän tyyppisiä aiheita kohtaan? Puututaan ahnaasti jokaiseen pikkuisenkin epätarkkaan ilmaukseen, vaikka asia ei niistä muuksi muutu. Vatvotaan kasvaako mustaherukka metsässä tai onko E-koodien joukossa luonnollisiakin ainesosia, vaikka hyvin tiedetään, mitä Noora "metsällä" ja "E-koodeilla" tässä yhteydessä tarkoittaa. Moinen aggressio tuntuu kummalliselta. Nooralle kiitos kiinnostavasta postauksesta :)

Piaf, minua ainakin ahdistaa se älyllinen epärehellisyys ja ristiriitaisuus, joka poseerausekoiluun liittyy. Mikä tahansa kivalta ja jännältä kuulostava soopa ostetaan terveellisyyden, luomun ja ekon nimissä, oli se sitten oikeasti luontoystävällistä/terveellistä, tai ei. Ja kun näin tapahtuu, koko homma saakin enemmän uskonnon kuin tieteen piirteitä. Tällöin sitä olisi myös hyvä käsitellä uskontona, jolloin kaikki "pienet" tieteelliset epätarkkuudet ja ristiriidat voisi toki unohtaa. Vaan kun näin ei tapahdu, niin tieteellisenä esitetyt näkemykset tulevat saamaan tieteellisen käsittelyn, ja tähän taas kuuluu itsestäänselvänä osana kritiikki. Jos kritiikkiä ei kyetä omaehtoisesti harrastamaan, se tulee ulkopuolelta. Kritiikkiin myös tavataan vastata, ja argumentit tavataan perustella. Jos näkemykset vielä kritiikin jälkeen puolustavat paikkaansa muullakin kuin "me halutaan uskoa tähän ekojuttuun" -perusteilla, niihin voi suhtautua astetta vakavammin.

Kun kyseessä on YLE, ja YLE:n toimittaja, on jokseenkin anteeksiantamatonta, että kaikenlainen trendikäs uskomushöpöhöpö saa levitä ilman minkäänlaista asiantuntijanäkökulmaa. Tätä hommaa rahoitetaan meidän verovaroillamme, ja jos ihmiset nielevät kaiken tuollaisella innolla, pahimmassa tapauksessa verovaroilla siirrytään tukemaan uskomushoitoja. Se taas on paitsi epäeettistä, myös kansantalousellisesti kestämätöntä.

"Ymmärtäähän sen jo tyhmäkin, että luonnollinen ja käsittelemätön ruoka on terveellisempää kuin muoviin pakattu"

Ruokaa pakataan muoviin, jotta se säilyisi mahdollisimman pitkään mahdollisimman terveellisenä, eikä menettäisi ominaisuuksiaan. Pitkä säilyvyys on luontoystävällistä, koska tällöin hävikki jää mahdollisimman pieneksi. Odotan jännittyneenä teoriaasi siitä, miten muoviin pakkaaminen vaikuttaa negatiivisesti ruoan terveellisyyteen. Erityisen jännittyneenä odotan analyysiasi sanasta "luonnollinen". Mitä tarkoitat luonnollisella? Onko lentokoneella meille lennätetty goji-marja tai haistahuilunjuuri mielestäsi meille luonnollista ravintoa?

"Vatvotaan kasvaako mustaherukka metsässä tai onko E-koodien joukossa luonnollisiakin ainesosia, vaikka hyvin tiedetään, mitä Noora "metsällä" ja "E-koodeilla" tässä yhteydessä tarkoittaa."

Haluatko kertoa, mitä muuta kuin E-koodia Noora mielestäsi E-koodeilla tarkoittaa? Melko kryptistä.

"En ymmärrä miten joku voi vetää tästäkin kirjoituksesta herneen nenään. "

En tiedä herneen vetämisestä, mutta kyllä se kieltämättä on melko huvittavaa seurata ekouskovaisten uskonharjoitusta. Kiihko on sama kuin millä tahansa apokalyptiseen uskontoon uskovalla.

"Kotoisista metsistämme löytyy mustaherukan lisäksi monia muitakin potentiaalisia superfood-raaka-aineita, joista esimerkiksi mustikka, puolukka, karpalo, vadelma, tyrni, aronia, ruusunmarja, variksenmarja, ja nokkonen lienevät useimmille tuttuja nimeltä, mutta kuinka usein syöt edellämainittuja?"
Noihin "metsämarjoihin" puutun vielä minäkin. Yllä olevasta luettelosta aronia ei kuulu lainkaan Suomen lajistoon, vaikka sitä puutarhakasvina kasvaakin. Samoin ruusunmarja, kun se on peräisin puutarhakasvina yleisestä kurtturuususta. Metsistä on myös turha etsiä tyrniä, sillä se kuuluu rantojen pioneerikasveihin, jotka eivät siedä muiden kasvien varjostusta. Eli "kotoisat metsämme" on käsitteenä tässä tekstissä hiukan harhaanjohtavassa käytössä.

Odotan kiinnostuksella vertailua gojimarjojen ja tyrnin terveellisyyden välillä. Ainakin ekologisuudella mitaten jälkimmäinen on selkeästi parempi vaihtoehto, sillä sitä ei kuskata jostain maailman ääristä.

Kiitos kommenteista!

Potassium on nyt suomennettu kaliumiksi, kiitos tarkkasilmille!

- Noora

pahimmat kitisijät istuu sohvalla kommentoimassa, menkää metsään hakemaan superruokaa, mäkkärit voi sulkea mun puolesta

Miten sitten käytetään tuota raakakaakaota?

"pahimmat kitisijät istuu sohvalla kommentoimassa, menkää metsään hakemaan superruokaa, mäkkärit voi sulkea mun puolesta"

Pahimmat kitisijät ovat niitä, joiden elämä pyörii vatsan toiminnan ja tekoekotekojen ympärillä näpertäen vaikka näiden superruokien parissa haluamatta nähdä kokonaiskuvaa.

" "Vatvotaan kasvaako mustaherukka metsässä tai onko E-koodien joukossa luonnollisiakin ainesosia, vaikka hyvin tiedetään, mitä Noora "metsällä" ja "E-koodeilla" tässä yhteydessä tarkoittaa."
Haluatko kertoa, mitä muuta kuin E-koodia Noora mielestäsi E-koodeilla tarkoittaa? Melko kryptistä."

Tässä kontekstissa on syytä olettaa, että E-koodeilla Noora tarkoitti sellaisia synteettisiä ainesosia, kuten vaikkapa väriaineita, joilla ei ole mitään ravitsemuksellista funktiota, mutta joita lisätään ruokaan muista, esimerkiksi kaupallisista syistä. Tuskin kenelläkään on syytä vältää E-koodia vain sen takia että jollekin ainesosalle on annetu nimeksi numerosarja.

"pahimmat kitisijät istuu sohvalla kommentoimassa, menkää metsään hakemaan superruokaa, mäkkärit voi sulkea mun puolesta"

Tota... asun metsän keskellä, lähimpään Mäkkäriin on matkaa 47 km, ja tavalliseen ruokakauppaan 17 km. Syksyn ajan olen kerännyt kaiken liikenevän marja- ja sienisadon lähiympäristöstä talteen, aikomatta kuitenkaan markkinoida niitä kenellekään lääkkeinä. Saako näillä meriiteillä kitistä?

"Tuskin kenelläkään on syytä vältää E-koodia vain sen takia että jollekin ainesosalle on annetu nimeksi numerosarja."

Niinhän sitä LUULISI.
Seuraapas keskustelua aiheesta tovin ajan, saatat yllättyä.

kokeilkaa uusia asioita ennenkuin tuomitsette :-)

"Tuskin kenelläkään on syytä vältää E-koodia vain sen takia että jollekin ainesosalle on annetu nimeksi numerosarja."

Kaikille kroonista sairautta kärsiville ja miksei kaikille muillekin suosittelen itsensä vapauttamista E-aineista, torjunta-aineista sekä prosessoidusta ruuasta. Tuon päälle D-vitamiini lisä kun sen saanti prosessoimattomasta ruuasta on hieman hankalaa.

"Macajuuri on juureskasvi, jota voisi hyvin viljellä Suomessakin."
Miksi ihmeessä sitä ei sitten kasvateta täällä?! Olisi mielenkiintoista kokeilla itse kasvattaa macaa.

Eikö porukat tajua, että viljelty tai tehoviljelty superfood ei ole läheskään yhtä tehokas kuin aito luonnossa ollut, ei ihme että mailma menee tähän suuntaan kun halutaan kaikki hyvä pilata!!!

No, nämä tuomitsijat kuuluvatkin ilmeisesti siihen mikroruokia syövään, ylipainoisten ihmisten ryhmään jotka ovat aina väsyneitä, flunssaisia ja huonokuntoisia.

Olis tosi jees, jos olis ihan oikean laboratorion toimittamat ravintoarvot tuolla listattu... tai ainakin lähde mainittu. Goji-marjasta nyt ihan eka myytti, joka on jo puhkaistu, oli tuo C-vitamiinipitoisuus.

Muuten loistavan blogin uskottavuus kärsii tällaisista todisteettomista väitteistä!

"Yksinkertainen kävely metsässä, jopa kaupungin puistossa, on virkistävää, koska sitä me ihmiset olemme evoluutiomme myötä kehittyneet tekemään. Luonnonympäristöjen, ja jopa luontokuvien katselun, hyvää tekevä vaikutus ihmiseen voidaan mitata, ja siitä on tutkimusnäyttöä." ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekopsykologia )

"Hébert had travelled extensively throughout the world and was impressed by the physical development and movement skills of indigenous peoples in Africa and elsewhere:

Their bodies were splendid, flexible, nimble, skilful, enduring, resistant and yet they had no other tutor in Gymnastics but their lives in Nature." ( http://en.wikipedia.org/wiki/Georges_H%C3%A9bert )

Ihminen on osa luontoa. Mitä luonnollisemmassa ympäristössä elämme sitä terveempiä ja onnellisempia olemme. Sitä puhtaampi ruoka, ilma, vesi jne. Lähimmäs "vapautta" pääset erämaassa.

Tietenkin luonnossa on monia uhkia kuten myrkyt (esim. kärpässienessä olevat), villieläimet, sää jne.

Kaikenlaiset liikunta, ruoka, elämäntapa ym. suuntaukset/liikkeet keräävät rahaa tarjoamalla osan ihmiselle luonnollista ympäristöä tai käyttäytymistä sekoittaen siihen omia turhia lisiään, jotka yleensä maksavat ja/tai profiloivat suuntauksen omaksi "paremmaksi tai oikeaksi totuudeksi" erottaen sen muista. Esim. pyöräilyssä tai rullaluistelussa liikunta on se mikä tuottaa hyvän olon, mutta välineet se mikä maksaa. Sama pätee näihin ruokavaliosuuntauksiinkin.

Nooran blogi

  • nooran_blogi (Kuva: )
    Noora loves eko, reilu ja luomu -blogissa toimittaja Noora Shingler seikkailee trendien näkymättömien arvojen maailmassa. Blogi paljastaa helppoja vinkkejä eettisen, ekologisen, terveellisen ja tyylikkään elämän kulutusvalintoihin.