"Yksi ongelma mukaan, kiitos".

Ma, 2009-02-16 10:49

Minä haluan tuhota kertakäyttömukikulttuurin työpaikallani. Se - hyvät ystävät - se ei ole ihan helppo juttu se.

Olen töissä yhtiössä, jolla on iso unelma: haluamme olla maailman ensimmäinen Green Office -sertifioitu yleisradioyhtiö. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii isoja muutoksia työkulttuurissa. Tällä hetkellä yritän saada työnantajani ymmärtämään miksi meidän täytyy lopettaa kertakäyttömukien käyttö. Ei kuulosta pahalta eihän? Oma kesto- tai take away -termosmuki kouraan ja kahvi mukaan. Kertakäyttöjäte katoaa ja maailma pelastuu.

Ei ihan. Jos 2000-lukua pitäisi kuvailla yhdellä esineellä, olisi tämä esine kertakäyttökahvimuki. Take away -kupissa on koko nykyihmisen olemus: kätevä, nopea, halpa ja poisheitettävä. Ja se, että tästä lähes pyhäksi ja korvaamattomaksi muodostuneesta esineestä hankkiuduttaisiin eroon on big deal.

En tajunnutkaan, kuinka korvaamattomaksi niinkin korvattavissa olevan kuuloinen tuote kuin kertakäyttömuki on muodostunut. Olen neuvotellut mukeista luopumisasiasta työpaikkani eri ravintoloitsijoiden kanssa ja konsultoinut ihmisiä toimitusjohtajaa myöten, sillä kukaan ei tunnu olevan valmis tekemään päätöstä mukeista luopumisesta. ”Entäpä raksamiehet? Eivät he voi kanniskella mukanaan kestomukia”, sanoi eräs ravintoloitsija. Totta, kuvitelkaa nyt äijät kantamassa kestomukia ympäriinsä. Toisaalta, miksi se ei menisi siinä työvyöllä muun kaman seassa? Tai entäpä - villi idea - jos kahvit juotaisiinkin kahvilassa, pöydän ääressä? Ei, se on kyllä ihan liian moderni ajatus.

”Entäpä ne, jotka tulevat töihin kahvion kautta, ei heilläkään ole omaa mukia mukanaan”, totesi toinen ravintoloitsija. Niin, ei varmaan ole ei, kun kaikki ovat tottuneet kahvi mukaan -kulttuuriin. Entäpä jos -  taas villi idea - muuttaisimme rutiinejamme siten, että menisimme aamulla ensin työhuoneeseen, ottaisimme sieltä mukin ja hakisimme kahvin kahviosta vasta sen jälkeen? Ei, kyllä sekin on aivan liian villiä se.

”Entä sitten kun meillä loppuvat astiat kesken?” kysyivät kaikki neljä ravintoloitsijaa vuorotellen. En ihan käsittänyt asiaa, mutta pian minulle selvisi, että jos asiakkaat eivät saa kertakäyttömukia, ottavat he mukaansa kestomukin – palauttamatta sitä ravintolaan! Kestoastiat siis fyysisesti loppuvat kesken - oli niitä kuinka paljon tahansa - koska porukka panttaa niitä työpisteillään.

Eräs ravintoloitsija kertoi, kuinka ravintolan työntekijät löysivät astioita yli 1000 eurolla yhden päivän aikana etsiessään niitä työntekijöiden huoneista ja taukotiloista. Olin ihan sanaton.

Kertakäyttökulttuuri on mennyt niin pitkälle, että kestotavaraa kohdellaan kuten kertakäyttöhuttua: kelpoa tavaraa heitetään pois, koska siihen on totuttu.

Kaikkiin muihin kysymyksiin keksin suhteellisen helposti vaihtoehtoisen toimintamallin, mutta tähän en osannut sanoa mitään. Mitkä ovat vaihtoehdot? Järjestyksenvalvojat ravintoloiden oville vahtimaan, ettei kukaan vie astioita mukanaan? Hälyttimet mukien ja lautasten pohjaan? Joku dyykkaamaan roskiksista posliiniastioita?

En voi vieläkään käsittää, että take away -kahvi on näin pyhä ja korvaamattomaksi muodostunut ilmiö. Toivon, että kamppailussa Noora vastaan kertismuki Noora voittaa, mutta toistaiseksi olen auttamattomasti häviöllä. Riittääkö yhden ihmisen tahtotila taistelussa kertakäyttökulttuuria vastaan? Saa nähdä.

Psst... Katso Prisma-dokumentti Hukkuuko maailma muoviin? tänään Ykköseltä klo 19.15.

 

Noora Shingler

Lisää kommentti

Muistathan, että olet vastuussa siitä, mitä kirjoitat. IP-osoitteesi tallennetaan.

1 plus 14 =
Suorita mainittu laskutoimitus ja syötä vastaus kenttään. Esimerkiksi 1+3 = 4
Laskutehtävän tarkoituksena on estää koneellinen roskapostitus. Pahoittelemme lisävaivaa.

Kommentit

Minun työpaikkani ruokalassa on luovuttu paperimukeista ja ostettu niiden tilalle posliinimukeja, joita tietenkin lojuu ympäriinsä, koska ihmiset kanniskelevat niitä mukanaan. Ongelma on ratkaistu niin, että siivooja käy kerran pari viikossa keräilemässä niitä ja palauttaa ne takaisin keittiöön.

Minä ainakin haluan juoda kahvini rauhassa, ilman kiirettä pöydän ääressä istuen tai vaihtoehtoisesti sohvalla löhöillen ja ennen kaikkea siitä omasta oikeasti kaffemukistani hörppien. Jos ei ole aikaa pysähtyä hetkeksi kahvinautinnon ääreen, niin sitten jätän kahvin kokonaan juomatta! Salaa aina naureskelen näille mukakiireisille pahvikahvittelijoille.

Kuvaamasi tapaus on taas yksi esimerkki siitä, miten älyttömän käytännön korjaamiseen ei tarvittaisi muuta kuin asennemuutos.

Porvoon Hamarin bensisbaarissa kantiksilla on komeat omalla nimellä merkatut posliinituopit ja niistä ovat muutkin kateellisia.
Työpaikoille myös jokaiselle oma muki vaan, ei se niin hankalaa ole - tarralla tai posliiniväreillä nimi kylkeen.

Tässä ratkaisu http://www.pulju.net/shop/product_details.php?p=1937

Eikä kenenkään kertakäyttömukeja käyttävän tarvitse paljoa muuttaa totuttuja tapoja. Ehkäpä työnantaja kustantaisi ekologisuuden nimissä työntekijöille tuommoisen mukaan :)

Oo, ihailtavia esimerkkejä! Etenkin linkin takaa löytyi upea ratkaisu. Kiitos vinkistä :)

-Noora

Miten olisi kahvimukeihin panttijärjestelmä Keski-Euroopan joulutorimallin mukaan? Siellä joulutoreilla myytävä lämmin juoma tarjoillaan yleensä hauskoista posliinimukeista, joista maksetaan parin euron pantti,eli mukin saa halutessaan mukaansakin. Kyllä itsellä ainakin tulisi pantillinen muki palautettua =)

Entäpä jos ei olisi kahvilan tarjoamia posliinimukeja ollenkaan? Sen sijaan kahvinostajat voisi ostaa paikan päältä termos- tai posliinimukeja, jos ei ole omaa mukia mukana. Ehkä sitten satunnaisia vieraita varten voisi olla myös panttijärjestelmä, mutta ne olisivat eri mukeja kuin ostettavat (kuka haluaa ostaa käytetyn mukin). Jos mukit eivät olisi tarjolla, vaan niitä saisi tiskin takaa, ei tulisi väärinkäsityksiä, asiakkaiden pitäisi pyytää mukia (osto tai pantti), ja siinä vaiheessa henkilökunta kertoisi mitä se maksaa. Jos suurin osa kävijöistä on talon omaa porukkaa jotka oppivat tuomaan oman mukinsa, tämä voisi toimia.

Hyvä tavoite teillä!

Minun työpaikallani on siirrytty pääasiallisesti posliinimukeihin, joita on saatavilla jokaisen taukotilan astiakaapissa kahvilaitteen vieressä. Myös työpaikan ruokalassa on saatavilla samoja mukeja.

Aika hyvin ihmiset ovat oppineet palauttamaan likaisen mukinsa lähimpään taukotilaan, jossa on myös astianpesukone. Aika harva tosin laittaa mukiaan astianpesukoneeseen vaan jättää sen tiskipöydälle, josta siivoja nostaa ne astianpesukoneeseen. Sekin tietysti kannustaa palauttamaan likaisen kupin, että saattaa itse jäädä ilman puhdasta kuppia, jos säilöö likaisia kuppeja työpöydällään. Tai työkaverit saattavat huomautella kokoelmasta, jos itse jäävät ilman kuppia.

Itse olen huomannut, että kyseisellä Nooran mainitsemalla työpaikalla kestomukien käytön yleistymisen esteenä (ainakin yksi omasta näkövinkkelistäni suuri este) on pesupisteiden vähyys ja pesuaineiden puuttuminen.

Missäpä huuhtaiset likaisen mukisi kun vesipistettä ei ole kuin vessassa? Saati missä jynssäät mukisi puhtaaksi kun tiskiharjan sijasta vessoista löytyy ainoastaan vessaharjat.

"Tai entäpä - villi idea - jos kahvit juotaisiinkin kahvilassa, pöydän ääressä?"
Kovinkaan monessa työtehtävässä ei ole mahdollista maleksia työpaikan kahvilassa pitämässä taukoa ja kahvia ryystämässä. Kahviloiden kupit ovat sitä paitsi pieniä, nykyihminen kun on tottunut ryystämään kahvinsa tuopin kokoisesta mukista.

"Kertakäyttökulttuuri on mennyt niin pitkälle, että kestotavaraa kohdellaan kuten kertakäyttöhuttua: kelpoa tavaraa heitetään pois, koska siihen on totuttu."
Eikä niitä posliiniastioita roskikseen heitetä. Ne vain kertyvät ihmisten työpöydille pinoihin. Se on eri asia. Take-away ei myöskään ole sama asia kuin kertakäyttökulttuuri. Take away tarkoittaa sitä, että voi ottaa lounaan jälkeen kahvin ja juoda sen työpisteensä ääressä samalla töitä tehden. Ainakin itselleni.

Itsekin toivoisin että kyseisessä yrityksessä kahvin saisi aamulla a) mukissa ja b) mukaan ja mielelläni joisin työpisteelläni useamman kupin kahvia samasta mukista. En usko että kenelläkään on tarvetta juoda kahvia nimenomaan pahvimukissa!

6DesM1 prihcmeergla, [url=http://bmqaigjbnknb.com/]bmqaigjbnknb[/url], [link=http://vzmckooyyukz.com/]vzmckooyyukz[/link], http://kgznpgjmeywx.com/

Siis ihana tuo posliininen kertakäyttömuki! Itse en ainakaan pysty aina juomaan kahviani kahvilassa, ja olen sen verran hankala etten edes tykkää tavallisesta kahvista vaan sen pitää ehdottomasti olla latte, joten en voi kotonakaan juoda kun en osaa lattea valmistaa :D Tosin juon kahvia aamuisin varmaan noin kerran kuussa et ehkä voin niin harvoin ostaa vaikka pahvimukinkin :)

Nooran blogi

  • nooran_blogi (Kuva: )
    Noora loves eko, reilu ja luomu -blogissa toimittaja Noora Shingler seikkailee trendien näkymättömien arvojen maailmassa. Blogi paljastaa helppoja vinkkejä eettisen, ekologisen, terveellisen ja tyylikkään elämän kulutusvalintoihin.