Isosisaruksen päivähoito vs. kotihoito

Pe, 2009-04-03 08:00
Isosisarus päivähoitoon vai kotihoitoon? Kuva: SXC

Aikalisä - kysy kasvatuksesta. Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa.

Kysymys:

Meidän 4-vuotiaasta tulee isosisko! Tyttö on ujo, empaattinen ja "hitaastilämpiävä" luonne, joka rakastaa hoiva- ja prinsessaleikkejä. Vauvan tulosta ei ole ihmeemmin hössötetty, mutta asia on kertaalleen kerrottu ja heti alkoi innokas suunnittelu miten hän hoitaa, vaihtaa vaippaa, antaa maitoa jne. Arvaan kuitenkin, että alkuinnostuksen jälkeen voikin tuntua kurjalta, että äiti aina vaan imettää ja imettää eikä syliin mahdu. Tyttö käy 3 päivää viikossa 5-7h/vrk hoidossa 8 lapsen pienryhmässä, jossa viihtyy hyvin. Kesti kauan ennenkuin hän rentoutui lapsijoukkoon, nyt kahden vuoden jälkeen on aktiivinen leikkiin osallistuja ja uskaltaa puhua toisille lapsille.

Pitäisikö ottaa tyttö kotihoitoon täysin vai ylläpitää omaa reviiriä? Toivoisin että vauva saa "yhtä hyvän palvelun" kuin esikoinen, imetin häntä 13kk.

 

Vastaus: 

Onnittelut perheenlisäyksestä! Hienoa, että mietit etukäteen perhemuutosta molempien lasten kannalta.

Pähkäilet lapsillesi elintärkeän kysymyksen kanssa; miten jakaa syli, huomio ja hoiva sisarusten kesken? Miten huomioida molempien sisarusten kehitystaso ja luonne arkirutiineja rakentaessa? Miten varautua sisaruskateuteen? Ja – vaikka et sitä kysykään - miten jaksaa itse kahden lapsen äitinä?

Isosisaruksen päivähoidossa olo äitiysloman aikana on viime vuosina lisääntynyt. Vanhemman näkökulmasta on ymmärrettävää, että vauvan hoito pelkästään on tarpeeksi rankkaa. Moni vanhempi myös ajattelee, että sekä vauva että isosisarus saa näin parempaa hoitoa: vauvaan voi keskittyä, eikä tarvitse huolestua isosisaruksen virikkeiden saannista. Harva meistä jaksaa suunnitella pääsiäisaskartelua imetettyään vauvaa läpi yön!

Ongelmaksi voi kuitenkin tulla sisarusten välinen suhde. Jos sisarusten keskinäinen aika jää vähäiseksi, tai heitä pyritään aina huomioimaan erikseen, on vaarana sisaruskateuden vahvistuminen. Hoitopaikan aikuisten huomio ei korvaa vanhempien antamaa huomiota, jota esikoinen tarvitsee yhä enemmän perheentilanteen muuttuessa.

Isosisaruksen näkökulmasta ajatellen - kuten ennakoitkin: jossain vaiheessa kateus äidin sylistä herää. Miltä silloin tuntuu lähteä hoitoon, vaikka siellä kivat kaverit odottaisivatkin? Hoidosta kotiin palatessa isosisarus tarvitsee erityisesti vanhemman huomiota; onko sitä mahdollisuus antaa? Mitä nelivuotias kuvittelee äidin ja vauvan puuhailevan päivän aikana? Voit eläytyä isosiskon tilanteeseen miettimällä, miltä tuntuisi jos perheeseen ei tulisikaan pikkusisarusta, vaan pikkuvaimo? Avuton rääpäle, joka kaikkien mielestä olisi tosi söpö. Pikkuvaimo syrjäyttäisi sinut, nukkuisi miehesi sylissä yöt, roikkuisi päivät hänen rinnuksissaan, ja aina kun ehdottaisit jotain kivaa tekemistä, sinulle vastattaisiin: ”Pikkuvaimo tarvii syöttää /juottaa /nukuttaa /röyhtäyttää”.

Syntyvän vauvasi näkökulmasta ajatellen on tärkeää, että hän tutustuu kaikkiin perheenjäseniin. Vaikka vauvasi ei voi saada samalla tavalla vanhempien jakamatonta huomiota kuin esikoisesi, saa hän kokea jotain muuta hienoa: isosiskon. Toisen lapsen syntyessä vanhempienkin täytyy muuttaa ajatteluaan: vanhemmat eivät ole ainoat lapselle korvaamattomat ihmiset, vaan vauva solmii suhteen myös sisaruksiin. Isosisarus täydentää vanhempien ”huomiovajetta”, joka vääjäämättä syntyy kahdesta lapsesta huolehtiessa. Toisen vauvan hoito ei voi olla kopio esikoisen hoidosta, koska perheenne on nyt erilainen. Älä kanna huonoa omaatuntoa ”palvelun heikentymisestä”!

Kuvailet isosiskoa hellyttävästi ja ymmärtäen. Vauvan syntymän kannalta hän on ihanne-ikäinen; haluaa kovasti olla juuri niin kuin äiti. Imetyskin voi sujua kainalossa kellottavalle isosiskolle samalla lukien tai hänen ”imettäessä” nukkeaan samaan aikaan. On tärkeää, että isosisko saa osallistua alusta asti vauvan hoitoon sopivassa määrin ja tuntee, että vauva on hänestä kiinnostunut. Jos perheessänne on isä, nousee hän vielä aiempaakin suurempaan arvoon isosisaruksen mielessä.

Mutta - kuten kirjoitat - tytölläsi on jo tärkeitä perheen ulkopuolisia ihmissuhteita. Neljävuotias tarvitseekin ikätoverisuhteita sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Kavereita saa päivähoidon lisäksi tietysti pihalta, kerhoista, harrastuksista tai avoimesta päiväkodista, jossa ollaan vanhemman kanssa. Toisaalta ujon lapsen voi olla vaikeaa vaihtaa lapsiryhmää. Silloin samassa hoitopaikassa pysyminen, mutta päivien lyhentäminen voisi olla hyvä ratkaisu.

En voi antaa patenttiratkaisua, mutta suosittelen harkitsemaan tilannetta kaikkien perheenjäsenten näkökulmasta. Jos pidät molemmat lapset kotona: miten voit saada apua jaksaaksesi? Jos pidät esikoisen hoidossa: miten varmistat hänelle riittävän huomion ja tuet sisarussuhteen kehittymistä?

Onnellisia päiviä perheellenne!

 

 

Janna Rantala on lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja pienen lapsen äiti. Hänellä on laaja työkokemus lasten ja perheiden ongelmista - vauvasta teini-ikäisiin. Hän on toiminut myös aikuispsykiatrina, neuvola- ja koululääkärinä sekä kouluttajana ja Yle TV2 Poinzi-lastenohjelman neuvonantajana.

 

Hoitoapua kotihoitoon:

Etsi kuntasi nettisivuilta avoin päiväkoti ja muut kerhotoiminnat.

MLL

Lisää kommentti

Muistathan, että olet vastuussa siitä, mitä kirjoitat. IP-osoitteesi tallennetaan.

1 plus 1 =
Suorita mainittu laskutoimitus ja syötä vastaus kenttään. Esimerkiksi 1+3 = 4
Laskutehtävän tarkoituksena on estää koneellinen roskapostitus. Pahoittelemme lisävaivaa.

Kommentit

Yli kolmevuotiaalle lapselle tekee ihan hyvää olla välillä pieniä hetkiä erossa äidistä ja näin opetella turvallisesti pienissä ympyröissä olemaan oma itsensä. Tuo teidän 3krt/vko 5-7 tuntia kerrallaan kuulostaa oikein hyvältä.

Mielestäni asiaan vaikuttaa myös se, kuinka kauan äiti aikoo olla kotona. Jos äiti haluaa palata töihin heti äitiyloman jälkeen, kannattaa esikoinen varmaan pitää tutussa hoitopaikassa. Mikäli äiti/ tai isä jatkaa kotona pidempään, kannattaa miettiä myös kerhoja vaihtoehtona. Lapsi tottuu uuteen ryhmään aika nopeasti. Oman kokemukseni mukaan kerhoissa on myös aktiivisempaa toimintaa kuin päiväkodeissa, kun päivät ovat lyhyempiä. Kerhot ovat myös lapsista kivoja, koska siellä ollaan vain aamupäivän ajan ja sitten pääsee taas kotiin äidin seuraan.

Meidän perheeseen syntyi toinen lapsi esikoisen ollessa 2v3kk. Hänet otin pois hoidosta, koska kyseessä oli noin pieni ihminen. Molemmille riitti syliä ja aikaa; nukkuuhan vauva kuitenkin aika paljon.

Imetys sujui myös hyvin, toisen lapsen kanssa siihen on rutiinia huomattavasti enemmän kuin ekan. En olisi esimerkiksi esikoista pystynyt/osannut imettää niin rennosti eri asennoissa ja paikoissa kun pikkuveljeä pystyin. Kuopusta imetin myös pidempään, 1v7kk, (siikoista 1v3kk)Se kun oli niin helppoa.. varsinkin kun käytiin esikoisen kanssa kerhoissa, muskareissa yms.

IIeqjv waebpxcbwftj, [url=http://jfcjxvknpbmz.com/]jfcjxvknpbmz[/url], [link=http://ubefhuysenyd.com/]ubefhuysenyd[/link], http://vojajnjahknz.com/

Perhepaletti

  • PP_210.jpg (Kuva: )
    Perhepaletti on erilaisten perheiden kohtauspaikka. Täällä kirjoittavat tavalliset, eritaustaiset äidit ja isät, huoltajat ja hoivaajat. Esille tulevat perhettä, arkea, lapsia ja rakkautta käsittelevät mielipiteet, tutkitut asiat sekä kevyemmät kipinät. Tervetuloa suvaitsevaisen vertaistukemme pariin!