Alkoholiton elämäni - kaksi viikkoa testissä

To, 2010-07-22 09:00
Alkoholiton elämäni - kaksi viikkoa testissä. Kuva: Stock.XCHNG

Löytyisikö teiltä mitään alkoholitonta? Ei, en ole raskaana tai ex-alkoholisti, mutta haluan alkoholittoman drinkin! Toimittaja testasi, miten alkoholiton elämä toimii kentällä.

En ole mikään alkoholin suurkuluttaja, mutta toisinaan, kun samalle viikolle sattuu tarpeeksi sosiaalisia tilaisuuksia ja juhlia, kurkusta saattaa kaatua alas melkoinen määrä viinilasillisia, siiderituoppeja ja shotteja.

Suomalainen yhteiskunta on hyvin alkoholikeskeinen – työn jälkeen on ihan ok ottaa yksi tai pari, iltaa istuessa muutama enemmän. Illallistaessa on tyylikästä juoda eteläeurooppalaiseen tapaan viiniä, juhlissa kuuluu kilistellä ja baarissa kitata kaatokänni. Ja tietenkin – mitä olisi sauna ilman kylmää olutta!

Alkoholia myös tuputetaan. Jos et juo, olet niuho.

Tästä sain ajatuksen testata kahden viikon ajan jokaisessa matkani varrelle osuvassa ravintolassa, baarissa ja kahvilassa sitä, miten minuun suhtaudutaan, jos tilaankin vain alkoholitonta.
 

Kalliossa kaupasta kannetaan kunnon kaljaa

Lähikaupassani Kalliossa saan myyjältä ja muilta asiakkailta hämmentyneitä katseita, kun kysyn löytyykö hyllystä alkoholitonta siideriä tai olutta. Myyjä miettii hetken ja viittoo sitten hyllyjen päähän. Luultavasti siisti ulkonäköni antaa olettaa, etten ehkä ole aivan rappiolla alkoholiongelmani kanssa, joten myyjän katse siirtyy varovasti hipomaan vatsanseutuani. Kiitän häntä vastauksesta ja jätän tahallani selityksen antamatta.

Hyllyjen välissä moitin itseäni siitä, että minun tekee kovasti mieli selittää, miksi kyselen alkoholittomia juomia. Juuri niin, käyttäydyn normista poikkeavalla tavalla eikä minulla ole hyvää, sosiaalisesti täysin hyväksyttyä syytä siihen – en ole raskaana, autolla tai ex-alkoholisti.

Pienellä otannalla kauppojen valikoimaa tarkastellen olen kuitenkin tyytyväinen näkemääni: kaupoista löytyy alkoholitonta olutta ja siideriä. Tästäkin pienestä lähikaupasta jopa muutamaa eri lajia ja makua.

 

Baareissa ja ravintoloissa on eroja

Ulkona käydessä juomavaihtoehdot ovat usein vähissä. Ottaisiko sitä viinaa, viiniä, kaljaa vai kokista? Pidän drinkkien mausta, joten seuraavaksi päätin testata ravintoloiden ja baarien alkoholittomien drinkkien tarjonnan.

Pistäydyn syömässä Kolme kruunua -ravintolassa. Sieltä ei löydy alkoholittomien juomien listaa, mutta palvelu pelaa erinomaisesti ja pian tarjoilijana työskentelevä Tuula kantaa alkudrinkiksi pöytään "jonkun kesäisen pirskahtelevan" juoman.

Juoman ohje on yksinkertainen ja maukas: 1/3 karpalomehua, 1/3 spriteä ja 1/3 tonic-vettä. Voilá!

Virgin Oil Co:n ravintolan baarissa alkoholittomia drinkkejä kysytään harvoin, ehkä kerran tai pari viikossa. Baaria hoitavalla Sandylla ei kuitenkaan ole minkäänlaisia ongelmia pyöräyttää minulle hedelmäistä drinkkiä ulkomuistista. Ravintola Amarillossa puolestaan pöytääni kannetaan alkoholiton mansikkamargarita kauniissa lasissa. Molemmat juomat ovat aika massiivisia cocktail-ilmestyksiä…

Ravintola Baker'sin yökerhopuolella ja Cuba Cafen klubilla ymmärrän olevani kysymyksineni aivan väärässä paikassa. Oletan, että alkoholittomien juomien menekki perustuu näissä paikoissa drinkkien välissä nautittuihin vesilaseihin ja autolla kavereita kuskaavien tilaamaan cocacolaan.

 

Ei cocktailien kanssa tarvitse kikkailla

Seurahuone Sociksella, johon pistäydyn hetkeksi työtovereideni kanssa töiden jälkeen istumaan, saan aavistuksen aidosta juomakulinarismista. Alkoholittomien kuohuviinicocktailien lisäksi drinkkejä räätälöidään jokaisen makuun.

Baarissa työskentelevän Christianin mielestä alkoholittomilla drinkeillä on turha kikkailla, koska simppelit juomat toimivat usein paremmin. Hän ei myöskään pidä hyvänä ajatuksena sitä, että alkoholittoman drinkin pyytäjälle kannetaan valtava cocktail päivänvarjoilla koristeltuna, jos koko muu pöytä juo juomansa esimerkiksi grogilasista tai kyseessä on tavallinen arkinen rentoutumishetki.

– Ei tehdä mitään synttärifantasiadrinkkiä, jos asiakas tulee vain istumaan hetkeksi, vaan yritetään päästä mahdollisimman lähelle pöydän tunnelmaa ja räätälöidä jotakin samantyyppistä kuin mitä muutkin juovat.

Seurahuoneella kysytään viikossa noin 10 kertaa alkoholittomia juomia, useimmiten cocktaileja.

 

Hämmästys ja hyvä diili

Mitä enemmän asiaa mietin, sitä selvemmäksi se minulle käy: jos en juo alkoholia humaltuaksesi, miksi en osta alkoholitonta? Saan saman maun ja vähemmän kaloreita pienemmällä rahalla.

Kun istun Juttutuvassa iltaa ystäväni kanssa, päätän pistää uudet oivallukseni käytäntöön. Uteliaisuudesta kysyn baaritiskin takana häärivältä Elinalta, kuinka paljon alkoholittomia drinkkejä tilataan viikossa.

– Niitä tilataan päivittäin, perjantaisin ja lauantaisin voi mennä kolme tai neljäkin. Isoissa illallistilauksissa on myös aina muutama, jolle tehdään alkudrinkki alkoholittomana.

Pyydän Elinaa tekemään minulle alkoholittoman drinkin. En pidä hänen ehdottamastaan Bloody Marysta enkä sen alkoholittomasta sisardrinkistä Virgin Marysta, joten Elina sekoittaa sekoittaa minulle Kirk Granitista alkoholittoman version lisäämällä kuohuviinilasiin Schweppesin Russian-sodaa ja vadelmapyrettä.

Alkoholiton drinkkini maksaa pienen tuopin verran. Vadelma maistuu hyvälle, ja kupliva sooda kohottaa tunnelmaa. Tiedän, että huomenna ei särje päätä.
Ei huono diili.
 

Linda Lappalainen
 
P.S. Alkoholista, sen vallasta ja vaikutuksista, keskustellaan myös TV1:n Kuningas Alkoholi -sarjassa torstai-iltaisin!

Lisää Kuningas Alkoholi -sarjasta

Katso baarimikkojen alkoholittomien drinkkien valmistusvinkit
Lue miksi Heydi ja Jani pistivät korkin kiinni
Lisää artikkeleja viinasta ja viinattomuudesta Olotilan sivuilla

 

Kommentit

Hei, olet mielestäni hieman myöhässä tämän juttusi kanssa; vuosi pari sitten alkoholittomat juomat olisivat olleet (ehkä) vielä outo asia. Ei kukaan enää katso kummastuneena kaupassa alkoholittoman siiderin ostajaa, luulen, että sinä vain itse koit ja sitä myötä tulkitsit tilanteen sellaiseksi.

Monikin on jo tympääntynyt tähän alkoholikeskeisyyteen Suomessa ja minä ainakin saan ihan vilpittömän ilahtuneita ja huojentuneitakin vieraita, kun kutsun ystäviäni tee- tai muille alkoholittomille kutsuille. Tietenkään ne, joiden on esim. perjantaisin ihan pakko ryypätä, eivät ilmesty aina paikalle, mutta valtaosin palaute on myönteistä.

Itse on ole absolutisti (lähellekään:), mutta vastustan sitä, että "aina" pitäisi juoda, kun näkee ihmisiä...

Jatka ihmeessä pitempään kuin kaksi viikkoa, jotta itse totut tilanteeseen ja siten pystyt paremmin kirjoittamaan muiden suhtautumisesta ilman omia ennakkoluulojasi! ;)Eikä tätä asiaa kuitenkaan koskaan liikaa tuoda esille, joten kiitos siitä!

Olen itse jo useamman vuoden "harrastanut" alkoholittomia juomia, lähinnä kaupasta saatua siideriä. Alkoholia nautin enää hyvin hyvin satunnaisesti. Vuosia takaperin se tosiaan oli ihmetyksen aihe kaveripiirissä, jos minulla kotibileissä oli alkoholillisten siiderien joukossa pari alkoholitonta, nyt se koettaisiin ihan normaalina. Toisaalta se muissa seurapiireissä kuin lähimmissä koetaan outona. Olet hyvä jätkä tai muija, jos juot, muuten tosiaan olet niuho.

Koska itse en juurikaan käytä alkoholia, koen lähipiirini alkoholinkäytössä satunnaisia harmistuksia. Tämä juontuu lapsuudesta. Ei kannata käsittää väärin, että vanhempani olisivat olleet alkoholisoituneita tms., mutta usein äitini ottamat saunaoluet humahtivat hänelle päähän kovin nopeasti ja hänestä tuli hyvin ilkeä pienessä hönössä. Lapsen silmille tämä ei ole ollut mukava kokemus, mutta opettavainen tietysti. Lisäksi hän aina näin vanhemmallakin iällä jaksaa moittia siitä, että alkoholia ei juoda (koska hän pitää siitä itse ja haluaa saada hyväksyntää juomiselleen, jos joku muukin juo. Jos kukaan muu ei juo, hän alkaa lähes haukkua kaikkia älyttömiksi ihmisiksi). Isäni ei ole koskaan pitänyt alkoholista, eikä sitä käytä, mutta nykyään hän käyttää sitä äitini pakottamana silloin tällöin. Äitini on sitä seurakuntaa, jonka on pakko saa se viikottainen annoksensa "rentoutuakseen" (ei siis kannata käsittää väärin, puhutaan joistakin oluttölkeistä tai viinilasillisista, ei kaatokänneistä, mutta joka tapauksessa). Hän ei voi ymmärtää sitä, että joku pystyy rentoutumaan ILMAN alkoholia!

Tätä samaa ilmiötä olen seurannut myös työyhteisössäni, jossa eräillä alkaa kuola valua suunpielestä, jos alkoholi otetaan keskustelun aiheeksi. Heillä alkaa sormet syyhytä, kun he perjantaina kertovat ottavansa illalla muutaman lasin viiniä hyvän juuston kera. Alkoholiannoksen odotus suistaa työpäivän raiteiltaan, koska ajatukset harhailevat jo pullossa. Mistä johtuu, että minulla ei ole mitään tarvetta juoda alkoholia minkään ruoan kanssa?

Toisaalta se, että en juo viinejä, koska mielestäni ne maistuvat karmeilta, sillä olen makean siiderin ystävä, katsotaan aina kieroon. On nykyään outoa, jos viini ei maistu joka käänteessä, ksoka siitä on tullut jonkinlainen henkilön soveltuvuuskäyntikortti joka paikkaan. Jos et koe viinissä tanniinista ja hiukan pyöreää ja hedelmäsitä makua, olet suoraan sanottuna tyhmä, et tiedä mistään mitään! Illanistujaisissakin isäntäväki ei yleensä ole edes ajatellut, että viini ei ehkä kaikille maistu, eikä ole siten edes varattu muuta juotavaa. Olen niin jyrkkä viinin suhteen sen omaan suuhuni sopimattomasta mausta johtuen, että sanon juovani mieluummin vettä. Kääntäen: Eihän kasvissyöjääkään voi pakottaa syömään lihaa vain seuran vuoksi, vai voiko?

Juttu ei puolestaan minun mielestäni tule liian myöhässä! Niin kauan kuin alkoholi on ajankohtaista, on myös alkoholittomuus. Mielestäni alkoholittomien juomien tarjonta on parantunut roimasti viime aikoina. Alkoholiton olut on suosikkini, sillä se ei ole makea ja sokerinen, kuten esim. siiderit.
On ihanaa tilata alkoholiton olut sen sijaan, että tilaisin taas kokiksen, tylsää!
Pystyn osallistumaan alkoholittomalla oluella illan rientoon ilman tylsää limsan litkimistä. Alkoholia en halua kuluttaa paljon, sillä se on epäterveellistä. Kiitos tästä jutusta! Toivottavasti se suo lisää myönteistä ilmapiiriä suomalaiseen kulttuuriimme alkohollittomien juomien suhteen.

Onpa omituista keskustelua. Suurin osa juomista on alkoholitonta, vissyt, limut, mehut yms. Pitääkö raittiin väkisin juoda alkoholijuoman korviketta, alkoholipitoiselta kaljalta maistuvaa kaljaa ja vastaavaa viiniä. Olen ollut melkein koko elämäni raitis nuoruuden aikaa lukuunottamatta. Minulla ei ole koskaan ollut vaikeutta olla juomatta, en piittaa typeristä kommenteista, miksi en juo. Siihen on parempi vastaus, miksi ihmeessä joisin. Alkoholi on syöpä, josta pitäisi päästä eroon. On käsittämätöntä, että valtio-omisteinen laitos valmistaa tätä myrkkyä ja myy sitä vain siksi, että saisi siitä tuloa.

Sosiaalinen paine selkeästi on kova. Toimittajankin pitää aloittaa juttu puolustelemalla, että normaalisti käyttää alkoholia, toisinaan reilustikin. Näin petaa lukijakunnan hyväksyntää ja varmistelee, ettei vaan joudu selittelemään, miksi ei normaalisti juo.

Kylläpä oli alkoholikeskeinen toimittaja !
Yritäppä toimittajasetä päästä irti moisesta nurjasta asenteesta. Minulla ei ole mitään ongelmaa tilata alkoholitonta vaihtoehtoa, päinvastoin se on vapauttavaa !

En nyt oikein jaksa ymmärtää tätä "ah on niin passé juoda vain kokista tai vettä" -fiilistelyä. Itse päätin olla koko kesän juomatta eikä itsetuntoni ole saanut kolhuja vaikken ole saanut sitäsuntätä-drinkkiä.
Eniten harmittaa alkoholittomien virvoitusjuomien naurettavan korkea hinta.

Mielenkiintoisinta on ollut huomata muutamien ihmisten reaktiot, sillä nyt kun en ole porukan eniten juova niin he lähes syyllistävät minua omasta juomisestaan :D Olenkin päättänyt jatkaa juomattomuutta ihan piruuttain, joten tiedossa on lisää hampaiden kiristelyä "ystävien" toimesta ja minulle hauskoja hetkiä.

Kippis

Hyvä juttu tämä oli eikä tullut liian myöhään! Itse en ole alkoholiin koskenut kohta 20 vuoteen, koska ei ole huvittanut, ja sinä aikana ei vastaavia juttuja ole ainakaan roppakaupalla näkynyt. On hyvä, että media tuo myös tätä puolta esille, kukin toimittaja omalta kantiltaan. Ja tuntuu, että ravintolaan mennessä on hyvä olla valmiina tiedossa vinkkejä vaihtoehtoisiin juomaelämyksiin. Itse tykkään Ginger Alesta.

Vaikuttaa siltä, että seuraelämä vie niin helposti mukaansa, ettei ilman omaa vahvaa päätöstä olla juomatta alkoholia, monelle baarissa käyvälle - mutta ei humalahakuiselle - kertakaikkiaan tule mieleenkään, että tällä kertaa voisi juoda muuta kuin promilleja. On hyvä tuoda esille ja juurruttaa toisenlaisiakin seuraelämän tapoja.

Itselläni on yleistäni tavata ystäviä ravintoloissa tai kahviloissa. Valitsen useimmiten esim. kivennäisveden kalorisyistä, alkoholissa on aika lailla energiaa. En ole koskaan saanut kommentteja tästä mikä on mukavaa, pääasia on kuitenkin ystävän tapaaminen, ei se kuinka paljon hän juo alkoholia.

Kyllä se on ihan ok kieltäytyä juomasta alkoholia. Jos et itse tee asiasta sen kummenpaa ongelmaa, eivät muutkaan yleensä vaivaa ajatusta. Ja ne jotka katsovat kieroon, ongelma on heidän, ei sinun.

Parasta lääkettä viinanhimoon on mennä selvinpäin ravintolaan kuuntelemaan humalaisten juttuja. Kuka haluaa olla sössöttävä sekopää.

Suomi on aivan liian alkoholikeskeinen, jo perhejuhlissa lapsetkin opetetaan nostamaan kuohuviinilasia ihan kuin juhlaa ei voisi muutoin - jopa arvokkaamminkin - juhlistaa. Työelmässä sama meno jatkuu; on jokseenkin mahdotonta edetä urallaan, jos on täysraitis, ilman, että tekee omasta alkoholittomuudestaan mitenkään numeroa. On tilaisuuksia, joissa olen ainoa, jolle ei kaadeta viiniä, vaan vettä ja on tilanteita, että viinilasit muille täytetään, mutta itse saan vain sen yhden lasillisen vettä. Jos pöydässä on lasikannu, muut juovat viiniensä ohessa senkin vähän. Ja pöydässä taas nostetaan viinilasia milloin minkin asian kunniaksi/muistolle. Vesilasia en nosta. Olet siinä sitten periaatteittesi kanssa yksin. Kuitenkin koen vapautta - vapautta alkoholista ja myös noista "pöytätavoista", jotka eivät huomioi sellaista, joka ei juo.
Miksi en juo alkoholia? Siksi, että isäni joi kaiken jo minunkin osaltani.

Ei ole olemassa sellaista nimikettä kuin ex -alkoholisti.

Kristittynä helppo olla ei ole mitään "sosiaalista" painetta mennä kalja kuppiloihin. Toki joskus töiden puolesta mennyt mutta kyllä kaverit ymmärtää. Suomessa kun ilman hyvää syytä juomattomat äkkiä tuomitaan. Tuomitsemalla toisen olet itse ns siivosyntisempi.

Suomessa on todellakin vinoutunut maailmankuva tuon alkoholin kanssa ja siksi kyseisistä kekkereistä on ilo olla kaukana.

Baarista känniset kaverit ja silleen

Turha tässä on alkaa alkoholia syyllistämään. Sama homma se on, kieltäytyi mistä tahansa ns. normaalista. Olin yksissä juhlissa ja minulta kysyttiin että otanko mehua. No kuumana kesäpäivänä sanoin että "mikä ettei". Sitten kun huomasin että kyseessä oli Juissi mehua kieltäydyin. Minulta alettiin välittömästi tenttaamaan, miksi en ottanutkaan. Sitten jouduin selittämään juurta jaksain miten vaarallista myrkkiä on fruktoosi-glukoosisiirappi. Sama selitys vaadittiin kun kysyttiin toisaalla otanko makkaraani sinappia ja tarjottiin Turun sinappia. Alkoholistakin piti kerran kieltäytyä kun minulle tarjottiin jotain halpaa lonkeroa, sekin sisälsi samaa fruktoosi-glukoosisiirappia.

Päihteet

  • Tyttö katsoo. Kuva: Stock.xchng (Kuva: )
    Kuinka paljon on liikaa? Suomalaisten viinankäytöllä on vankka historia, ja viina on tälläkin hetkellä suomalaisten suurin terveysriski. Tällä palstalla puhutaan viinasta ja viinattomuudesta.