Näin syntyy suomalainen buutsi

Suutari, kengäntekijä Pekka Lahti juhlii 30-vuotista käsityöläisyyttään ompelemalla pohjia cowboy-buutseihin kenkätehtaallaan Helsingissä. Kuinka syntyy suomalainen buutsi?

Työstään täytyy tykätä, jos sitä tekee kellon ympäri, ympäri vuoden. Pekka Lahden Boot Factoryn vanhat teollisuusompelukoneet surisevat Vallilassa Helsingissä.

Lahti on oppinut kengänteon kisällihengessä, vanhojen konkareiden oppia seuraamalla sekä oman kantapään kautta.

- Useammatkin kengät meni aikoinaan oppikappaleiksi, kun tekniikka ei ollut hallussa. Aloin tehdä kenkiä ilmaiseksi tutuille, siinä tuli hyvää oppia.

Lahti ryhtyi ammattimaiseksi kengäntekijäksi aikana, jolloin Suomen kenkävienti Venäjälle lakkasi ja koneita oli myynnissä vähän siellä sun täällä.

- Ensimmäinen sarjatuotantoinen kenkäni oli Ballerina. Näitä tehtiin myös mittatilaustöinä, esittelee Lahti 80-luvulta tuttua naisten avokasta.

1980-luvun lopulla rantautui maailmalta buutsikuume Suomeenkin. Intohimoinen buutsifani valmisti yhdessä kenkämestari Unto Surakan kanssa kaksi paria buutseja, jotka myytiin Pitäjänmäen suutarinliikkeen hyllystä heti.

- Silloin humahti päässä ja tuntui hyvältä!


Kotimaiset materiaalit alusta loppuun

Pekka Lahden kenkäputiikissa ovat suutarintyönsä aloittaneet niin Veeti Kallio kuin Sami Saarikin, ja aikoinaan Pitäjänmäen parinkymmenen neliön suuruisen liikkeen edessä nähtiin usein myös jono.

Parhaimpina aikoina 1990-luvulla yritys pyöritti viittä omaa kenkäliikettä. Juppikausi vei buutsiasiakkaat, mutta Lahti ei luovuttanut. Kenkäliikkeistä jätettiin yksi kenkätehtaan yhteyteen Vallilaan.

Tällä hetkellä Lahti työllistää 3 ulkopuolista työntekijää sekä oman perheensä.

Kenkiin Lahti käyttää kotimaista Lapuan nahkaa, ja osa kenkien päällisistä ommellaan Parkanossa. Kenkien pinnipohjat valmistetaan Kankaanpäässä.

- Ainoastaan pohjanahka tulee Belgiasta. Tätä ei Suomesta saa, koska ei tätä kukaan muu käytä kuin minä, kuittaa Lahti.

Sitkeä käsityöläinen kääntää uuden sivun

Lahti ei luovuttanut silloinkaan, kun buutsimuoti mullistui 2000-luvulle tultaessa. Lahti suunnitteli oman naistenmalliston, ja nyt värit täyttävät myymälän hyllyt.

Kengäntekijän murheet ovat monenlaisia: vanhat koneet lakkaavat toimimasta juuri silloin kun olisi kiire, nahka käyttäytyy odottamattomasti ja jalat ovat tietysti inhimillisesti ottaen aina erilaisia. Ilot ovat vastaavasti kirjavia. Tällä hetkellä Lahti valmistaa saappaita oopperaan Faustin puvustukseen, ja teatterit tuovatkin säännöllisesti säpinää tuotantokoneistoon.

Buutseihin liittyy intohimoja – niitä kohdellaan välillä kuin ihmistä tai rakasta lemmikkiä.

- Korjattavaksi tulee niin huonokuntoisia kenkiä, että niitä ei tosiaankaan kannattaisi korjata. Vaihdan niihin käytännössä kaiken, ehkä vartta lukuun ottamatta, mutta silti ne ovat käyttäjälle ne samat, uskolliset seuralaiset.

Käsityöläisyyteen kuuluu aina elämäntapavalintoja ja omat ideologiansa. Pekka Lahden perinteeseen on kuulunut pitää yllä vanhan helsinkiläisen teollisuuskorttelin kulttuurielämää - tehtaan pihalla on järjestetty kesäisin Vallila-jameja.

Perinne kuitenkin katkeaa, sillä Boot Factoryn vuokrasopimus päättyy ja edessä on uusien tilojen etsiminen. Kenkäputiikin tilalle tulee vuokravarastotiloja.

Käsityöläinen ei jaksa ymmärtää, miksi inhimilliset, pienet yritykset häädetään kasvottomien jättiyritysten tieltä. Vaikka Vallilan kortteli menettää värikkään toimijan, on Pekka Lahti luonteelleen tyypillisesti jo kääntämässä seuraavaa sivua.

Ulla Vuorela

Lue lisää

Mistä voi ostaa kotimaisia kenkiä?