Huonekasvien hoidosta kysyttyä

To, 2009-04-30 11:51
Paula Ritanen-Närhi ja kasvitieteilijä Visa Lipponen. Kuva: Puutarhaunelmia, YLE

Kevään ensimmäisen Puutarhaunelmia-jakson huonekasviaiheisiin katsojakysymyksiin vastasi kasvitieteilijä ja kasviharrastaja Visa Lipponen, jolla itselläänkin on yli 300 huonekasvia – lähes kaikki eri lajia tai lajiketta.

”Banaaninviljelijä” kaipaili kasvatusohjeita viime keväänä ruukussa ostetun banaanin hoitamiseksi. Kasvi on nyt reilut kymmenen senttiä korkea, mutta kasvattaa vähintään yhden lehden viikkovauhtia.

V: Kysytty kasvi voi olla etiopian- tai kanarianbanaani. Visa neuvoi kuitenkin pitämään kasvin lämpimässä ja valoisassa, mutta paahteelta suojatussa paikassa. Multa kannattaa kastella kunnolla jokaisella kastelukerralla, mutta se saa kuivahtaa kastelujen välillä. Sumuttaminen on kasvin viihtymiselle eduksi, mutta sumuttamisen jälkeen on varottava, etteivät vesipisarat aiheuta lehtiin polttovioituksia. Banaanit voivat olla talvella viileässä, mieluiten vähintään 10 asteen lämpötilassa.
 

”Koiraperheen” huolena oli, mitkä huonekasvit ovat myrkyllisiä ja vaarallisia lemmikeille?

V: Lajeja on hankala luokitella myrkyllisiin ja myrkyttömiin, koska kaikista huonekasvilajeista ei ole kokemuksia eikä tutkimustuloksia. Varovainen kannattaa lemmikin omistajan kuitenkin olla, sillä karvakuono ei voi tietää, mitä saa syödä ja mitä ei. Myrkyllisiksi tiedettyjä lajeja, kuten tyräkkejä, kaktuksia ja vehkoja, kannattaa siksi välttää. Lisätietoja kasvien myrkyllisyydestä osoitteessa www.hus.fi.
 

”Krista” halusi tietää, kuinka syntyy paras itse tehty kasvualusta ruukuissa kasvatettaville orkideoille. Kannattaako kasvualustan itse valmistaminen ylipäätään, vai ovatko kaupan valmistuotteet itse tehtyjä ”multia” parempia?

V: Orkideamultana myyty kasvualusta sisältää myös melko hienojakoista ainesta, mutta Visa näytti, miten voi itse valmistaa hyvän kasvualustan kämmeköiden ruukkukasvatukseen. Pilkotaan männynkaarnaa, lehtipuuhiiltä ja rahkasammalta oksakasilla ja sekoitetaan ainekset. Kasvualustaa voi säätää vettä enemmän pidättäväksi lisäämällä rahkasammalen määrää. Omille kasveilleen Visa tunnusti kuitenkin käyttävänsä yksinkertaisempaa ”laiskan miehen kämmekkämultaa”, joka koostuu vain kaarnasta ja perliitistä – sekoitus on toiminut hyvin!


”Tuttava” kysyi, pitääkö muoviruukussa ostettu kaupan orkidea istuttaa lasiruukkuun vai onko se parempi jättää myyntiruukkuunsa?

Kasville ei ole väliä, kasvaako se lasi- vai muoviruukussa, Visa vakuutti. Ainoastaan huokoisia lasittamattomia saviruukkuja hän ei itse käytä, koska kasvin juuret voivat kasvaa niihin kiinni. Jos kasvi kuitenkin halutaan istuttaa uudelleen, se kastellaan ensin perusteellisesti ja sitten vanha kasvualusta rapistellaan varovasti pois juuristosta. Karkeat ainekset saadaan syvemmälle juuristoon kopauttelemalla välillä sormin ruukun kylkeen. Lopuksi lehdet huuhdellaan ja kasvualusta kastellaan.


”Orkideaharrastaja” pohti, onko perhoskämmeköille hyväksi sumutella? Hän oli kuullut, että siitä voisi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.

V: Visan neuvoi sumuttamaan kasveja silloin tällöin, sillä se pesee samalla kasvin lehdistä pölyistä. Tärkeää on kuitenkin tehdä sumuttaminen oikein: vettä pirskotellaan lehdistöön, mutta heti sen jälkeen lehtihankoihin valunut vesi imeytetään talouspaperin kulmaan.


”Satunnainen harrastaja” halusi tietää, miksi jotkut perhoskämmekät kukkivat uudelleen helposti ja toiset eivät sitten millään.

V: Perhoskämmeköitäkin on valtava määrä erilaisia risteymiä, joiden kukinta-alttius vaihtelee. Kukintaa kuitenkin edistää, jos kasvin yölämpötilaa saadaan laskettua noin viidellä asteella.

Usein kysyttyä on myös, miksi eri huonekasvikirjat saattavat antaa samoille kasveille erilaiset - jopa ristiriitaiset - hoito-ohjeet?

V: Syy monenkirjaviin kasvatusohjeisiin löytyy siitä, että jokaisessa kodissa on omanlaiset kasvuolosuhteet. Jopa se, nukkuuko öisin ikkuna auki vai kiinni, vaikuttaa kasviin. Jokainen kasveistaan kirjoittava tekee tulkinnat kasvien menestymisen edellytyksistä omista kokemuksistaan.


Viikolla 19 Puutarhaunelmia-ohjelman asiantuntijavieraana on ylipuutarhuri Marko Pesu Helsingin yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta.


Teksti Paula Ritanen-Närhi, Puutarhaunelmia 30.4.2009 Huonekasvit

 

Kommentit

Ei kommentteja.