Pihanrakentamisen niksejä

To, 2010-06-03 18:30
Paula Ritanen-Närhi ja Jouko Hannonen Puutarhaunelmissa. Kuva: Filmiteollisuus

Aitavinkit, puunvalinnat ja betonikiveyksen teko. Piharakentamisen niksit Puutarhaunelmien asiantuntijan Jouko Hannosen vastattavana.

Kevään viidennen Puutarhaunelmia-jakson katsojakysymyksiin vastasi puutarhuri Jouko Hannonen, joka tavattiin upeassa viherrakennuskohteessa, merenrannalla entisillä Sipoon mailla.

”Tällaiselle metsän keskellä ja meren rannalla sijaitsevalle paikalle täytyy olla pihanrakentamisessakin luonnonmukaiset ratkaisut, jotka sopivat tähän ympäristöön,” Jouko sanoo.

Omapiha teki kuitenkin perinteisen kysymyksen, joka koski betonikiveystä. Mistä tietää, miten paljon pitää maata vaihtaa, että kivet pysyvät varmasti paikoillaan?

Mitään patenttiratkaisua ei ole, vaan maata täytyy poistaa sen verran, ettei maa roudi ja kivet liiku. Tavallisesti kyllä riittää, kun korvaa 40-50 senttiä kantavalla aineksella, kuten kalliomurskeella. Raekoko voisi olla 0-32 mm ja kerrokset tiivistettävä. Haasteita tulee silloin, kun osan kiveystä alla on kallio, joka ei anna lainkaan periksi mutta vieressä käytävä jatkuu paikassa, jossa kalliota ei ole. Ammattilainen voi tällaisessa tapauksessa olla avuksi, kuten täällä.

Mustialan Manta kysyy, mikä olisi hyvä näkösuojakasvi etelärinteeseen mökkitontin rajalle? Mummonmökin rajalla on nyt puuaita, mutta mitä istuttaisin sen viereen?

Kannattaa miettiä, miten korkean aidan haluaisi ja on nämä vähän makuasioitakin. Syreeneistä saa kivan, kun istuttaa aitaan eri syreenilajeja. Etenkin likusterisyreeni on hyvä kasvi. Myös pihlaja-angervo ja pajuangervo ovat vaatimattomia aitaan sopivia kasveja.

Kristiina aprikoi, onko olemassa konetta, jolla saa kuorittua nurmikon pois? Ajattelimme laajentaa kukkamaita, ei mikään iso kone.

Siirtonurmikon nostokone kyllä pystyisi työhön, mutta ei sellaista kotipuutarhuri pihalleen saa. Jos maanpinta saa nousta, voi muokata nurmikon jyrsimellä ja kitkeä. Nurmikosta pääsee eroon myös siten, että peittelee sen paksulla sanomalehtikerroksella ja kärrää päälle multaa. Ei heinä siitä läpi kasva.

Esko kertoi, että vanha omenapuu alkoi tänä keväänä kallistua. Pitäisikö se kaataa vai mitä pitäisi tehdä?

Ovatkohan myyrät olleet asialla? Puu täytyy tukea ja ehkä leikata puuta siten, että latvus kevenee. Jos puu on vaarallinen, se pitää tietysti kaataa.

Hanna kysyy, mitä kukkivia kasveja istuttaisi betonikivialtaaseen, joka on etupihalla. Ei ole routaeristystä, mutta tuiviot ja tuijat ovat menestyneet.

Altaaseen voisi kokeilla angervoja ja hanhikkeja, ne ovat talvenkestäviä ja kukkivat kauniisti. Ne ovat myös kuivuuden kestäviä, mikä on tarpeen tällaisissa altaissa. Istutuksen pinnalle kannattaa levittää kuorikatetta, joka vähentää veden haihtumista. Myös kastelu ja lannoitus voi olla enemmän tarpeen, kun kasvualusta on rajoitettu. Monivuotisille kasveille altaiden tulisi olla vähintään metrin leveät ja syvät.

AMP valitsee riippapuuta aurinkoiselle, kuivahkolle paikalle, riippapihlaja tai jalava?

Jos piha sijaitsee etelässä, valitsisin sateenvarjojalavan ja pohjoisille pihoille ehdottomasti parempi vaihtoehto on talvenkestävä riippapihlaja. Hyvä vaihtoehto Keski-Suomea myöten on rautatienomenapuu, niistä kannattaa valita yksilö, jossa varttamiskohta on korkealla.

Viikon puutarhatyö:

Koska Jouko Hannosen rakentama piha sijaitsee mäntymetsässä, pintaa verhoilee pääosin varvikko, joka polveilee rantakallioiden väleissä. Taloa rakennettaessa kasvusto vaurioitui, joten kuntta eli metsänpohjamatto piti istuttaa uusiksi. Kunttaa saa ostaa kainuulaisista lähteistä, jossa se kerätään rakennusten ja teiden alta – sitä ei siis nosteta metsästä suotta päiten. Kuntan alle valmistettiin kasvualusta, joka on rikkaruohotonta ja ravinneköyhää. Päälle levitettiin 15-20 senttiä paksu kunttamatto. Istutus kasteltiin läpimäräksi ja aluetta tulee kastella läpi kesän, kun on kuivaa. Katso video

Teksti Paula Ritanen-Närhi
 

Kommentit

Ei kommentteja.